Yleisön pyynnöstä tulee nyt sitten muutama aivan mielettömän upea ratapiirrustus hahahaha. Auta armias. 😀
Tää on niin hieno! ! ! Heheh. Eli siis radalla mun ohjauskiemuroita: valssi puomin jälkeiselle esteelle ja sieltä putkeen. Ramu jäi jo tohon kolmannelle esteelle haistelemaan jotakin, ei siis hypännyt yli.. 5 ja 6 esteen olin keinun puolella niin, että päädyin keinun vasemmalle puolelle. Keinulla jarruttelin molempia koiria. Siitä oli sit helpompi heittää koira hypyn yli oikeaan päähän putkea. Rengas jännitti, se oli ähes yhtä outo kuin tossa kuvassa, mutta hyvin se meni molemmilla. An kontaktit varsinkin alhaalla _ajattelin_ eli siis tarkoituksella vedin kädellä alas asti, se sujui hyvin. Sit kepeille tuli vähä kiirus, päätin ohjata oikealta puolelta, koska ajattelin valssilla saavani koirat hyvin hypyn jälkeen hanskaan. Sit ei olis ollu kuin toi loppu pätkä, sika helppo muur, hyppy, pituus ja loppu suora. Mutta tosiaan Meten kanssa olin jo muurilla niin tossa pituudessa, että lujaa pitää mennä, että mette ei hypännyt ollenkaan 17 estettä, vaan oikoi. 
Eli kuten Anette sanoisi, napa oli jo pituudella ja jätin Meten selän taakse.
Tassujen A rata. Tää kuva ei kyl nyt IHAN tee oikeutta oikealle radalle, mutta vaikein kohta heti oli meille toi An jälkeinen hyppy. Puomi oli sijoitettu siten, että mekein pakko olis ollut tehdä valssi An jälkeen ja siinä siis töppäsin Meten kanssa ja tuli se kielto kun jätin sen selän taakse.. puomille ehdin hyvin ja olin sen oikealla puolella. Muuri ja keinu mentiin molempien kanssa tosi hyvin, kumpikin meni keinun maltilla. sit putkeen irtosivat hyvin ja sitten sain taas juosta että ehdin hypyn jälkeen (persjättö) kepeille. Lopussa pohdin kummalla puolella pituutta olisin, tekisinkö valssin hypyn jälkeen, mutta onneksi päädyin ajattelemaan, että suurempi työ on saada koirat hyppäämään valssin jälkeen (jolloin vauhti hiljenee kumminkin kun pörrään siinä) kuin sitten se seikka et hypyn 17 jälkeen menee loikka pitkäksi ennen putkea. Olin siis pituuden puolella suorittaessani keppejä ja vain käännyin heitettyäni koiran hypyn yli. Oli ihan oikea päätös,. pituus suoritettiin oikein ja vaikka 17. hyppy meni pitkäksi niin silti putkeen mentiin hyvin. Olin tosi tyytyväinen.
Tassujen B rata. Alun hyppy ja muuri oli pikkuisen eri tasossa, että menin ottamaan koiraa vastaan jo muurin jälkeen. Yritin saada linjan kulkemaan muurilta renkaalle oikein, mutta siltikin onnistuin kiilaamaan Ramun renkaalta sivuun. onneksi otettiin uusiksi. Seuraava hyppy ja putki oli ok, mutta vaikein kohta tällä radalla oli juurikin tuo pituus putken jälkeen, koirien olisi pitänyt täysillä juosta muta pois päin kun mä jäin varmistelemaan hyppysuoraa, kiire tuli. Yllätys oli melkoinen kun molemmat lenteli pituuden yli, vaikka tosin veinkin ne tarkoituksella aika pitkälle. Hyppysuoralla taisi mette tiputtaa yhden riman. Pelkäsin, että suoran jälkeen koirat lentää keinun, mutta molemmat taas rajoitteli hyvin ja hienosti mentiin, varsinkin mette melkein pysähtyi 
Putkeen singottiin helposti oikeaan päähän, kun ei se noilla oikeastaan ole mikään ongelma. Puomin juoksin vasemmalta puolelta. Puomin alastulokontaktin Ramu ainakin hyppäsi, vaikka yritin viedä kädellä alas asti. Sitten tuli tuo hyppy 16, johon pohdin ensin valssia, mutta sitten arvasin, että koirat sekoaa. Niinpä päädyin takaleikkaukseen An luonta. Ideana olis siis ehtiä kepeille samaan aikaan koiran kanssa. Suunnitelma onnistui molempien kanssa.
Vaikka nää kuvat on ihan karseita, niin aika kivan tuntuman niistä yhä saa radalle. Toivottavasti Anette käy fiilistelemässä ja hoksaa meidän vaikeat paikat;)
Lifedream Colliet 