”Visiosi selkiintyy vain, kun tutkiskelet sydäntäsi. Se, joka katsoo ulos, haaveilee. Se, joka katsoo sisälle, havahtuu.” – Carl Gustav Jung, psykiatri.
Tällä viikolla minulla on jostakin syystä elämässä puhtaltaneet muutokset tuulet. Muutokset asenteessa, ruokavaliossa ja treeneissäkin. En ole aikaisemmin uskaltanut suhtautua kiipeilyyn tavoitteellisesti, koska tiedän joutuvani vaihtamaan työasemaa lähiaikoina. Tämä tarkoittaa yli tunnin pidempiä työmatkoja ja luonnollisesti muutoksia arkirytmiin. Koirien lenkitykset ja pitkät matkat joka paikkaan ovat ihan konkreettinen ongelma suhteessa kiipeilyn harrastamiseen: minulta tulee Salmisaareen 98km per suunta eikä bensa ole ilmaista. Pelkoni on viime syksystä asti ollut, että jossakin vaiheessa on luovuttava kiipeilystä ja tästä syystä en ole uskaltanut heittäytyä lajin pariin ihan tosissani. En ole ihmisenä sellainen, että teen oikein mitään jos en näe siinä järkeä pitkällä juoksulla. Boulderoinnin myötä tajusin kuitenkin, että voin harrastaa kiipeilyä myös yksin, mikäli aikataulut ei kavereiden kanssa sovi aina yhteen jatkossa.
Treenien suhteen päätin tavoitella onsight 6b tasoa. Ihan vain ajatuksena 🙂 Että jonakin päivänä liidaisin 6b:tä kuten liidaan nyt 5c:tä: rauhassa, tyynesti ja varmasti. Aikaa se vie, koska reitistä riippuen 5ckin on välillä työn alla 😀 Päätin kokeilla kuukauden verran paria uutta juttua ja katsotaan miten ne kantavat hedelmää. Ruokavalion suhteen päätin yrittää muuttaa kehon koostumusta rasvasta enemmän lihakseen. Kiipeilyn kannalta ihan kannattava muutos ja miksei muutenkin elämän suuntaa etsiessä. Mitä vähemmän rasvaa kannan seinällä sen parempi. Tämä johti ruokavalion siirtämiseen suurennuslasin alle: hiiteen kalorit ja niiden määrän kyttääminen – tilalle hiilarit, protskut ja rasvat! Syön aivan liian vähän hiilihydraatteja, mutta ongelma piileekin siinä, etten söisi niitä huomaamatta liikaa. Tuntui oudolta ostaa ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen ruispastaa tai lisätä ruokavalioon iltapalaksi kaurapuuroa nelisen kertaa viikossa. Yritän myös juoda enemmän ja vähentää kahvin määrää, sitä kun tulee litkittyä varsinkin töissä litra kaupalla. Treeneissä puolestaan ajatus tavoitteellisuudesta kantamaan ja ideoista tekoihin eli enemmän suunnitelmaa ja vähemmän fiilistelyä.
Viime viikolla aloitin muutaman vuoden tauon jälkeen joogailun. Pohdiskelin, että siitä olisi hyötyä kiipeilyssäkin. Koska mielenhallinta ja mietiskely ovat minulle tärkeitä eväitä elämässä, kokeilin keväällä 2015 myös joogaa hetken aikaa. Noh – se oli minulle vähän liian tylsää ja hidastempoista hommaa tuohon aikaan 😀 Kuitenkin tässä uudessa elämäntilanteessa jooga voisi mielestäni hyvinkin tukea kiipeilyä. Keskityn harjoituksissa venytyksen, ulottuvuuden ja kehonhallinnan lisäksi keskivartalon kehittämiseen, sillä siinä minulla on eniten parantamista. Jalat ovat kävelystä hyvässä kunnossa ja kenties käsivarretkin pikku hiljaa alkavat muistuttaa jotain muuta kuin pullapitkoa. Keskivartalon hallinta auttaa ehdottomasti myös kiipeilyssä. Olen lähes joka päivä tehnyt tunnin verran erilaisia harjoituksia riippuen fiiliksestä ja olo sen kuin paranee koko ajan!
Viikkorytmi on yleensä aika vakio:
maanantaina: lepo
tiistaina: liiditreenit 3-4h
keskiviikko: lepo/jooga
torstai: lepo/jooga
perjantai: liiditreenit 3-4h
lauantai: tallitreenit 4h/lenkki 2-3h, jooga 1h
sunnnuntai: boulderointi n.2h, jooga 1h
Näiden lisäksi teen toki koirien kanssa n.5 kilsan lenkkejä. Minulla on iso, aidattu piha, jolla koirien on hyvä juosta ja telmiä, joten varsinkin nuoriso pitää itsestään huolta. Kuitenkin rauhalliset remmilenkit ovat hyviä palauttavia hetkiä niin mielelle kuin kropallekin. Kevään edetessä lenkkien määrä kasvaa kun illat ovat pidempään valoisia ja tietkin sulia. En malta odottaa!
Tiistai 21.2, Liiditreenit Salmisaari. Lämppärinä yläköydellä alakerrassa ylös ja alas kiiveten nelosta ja vitosta. Sen jälkeen pk-treeniä liidaten 4 x 5C reitti aulasta toimiston vierestä, kivasti hänkkiä. Yläkerrassa takaseinällä 4 x 6A liidaten ja lopuksi 6b+ ja 6A+ (hänkki) projektointia yläköydellä. Ensimmäistä kertaa jalassa pohjauksesta tulleet pythonit. Tuntuivat tosi hyviltä ja napakoilta taas jalkaan ja uusi pehmeä kumi piti hyvin otteissa. So far so good! Kengät käytin pohjattavana Lohjalla paikassa nimeltä Radical Leather.
Perjantai 24.2, Liiditreenit Salmisaari. Kaveri oli vähän myöhässä, joten aloitin lämppärinä 3 x nelosta ja vitosta sekä 2 x 6A+ itsevarmistavilla. Ihan hullaantunut olen aulan vihreään reittiin ”luonnonkivi” seinällä. 🙂 Liidaten musta 5C siitä vierestä meni ensimmäistä kertaa kerralla toppiin kun viimeksi jäin puoleen väliin mietiskelemään. Itsevarmistavien keskellä kulmassa oleva musta 5b tehtiin myös ensimmäistä kertaa. Sitten lähdimme kokeilemaan 30 metriä korkeaa rocktopiaa! 😀 Kyseessä on SE seinä, jota aloittelevana ihastelin ja edelleen olen sitä mieltä, että vain prot liidaa rocktopiaa 😀 😀 Ah, odotan jo aikaa kun voin naureskella näille jutuille itsekin 😉 No, liidasin liilan 6An puoleen väliin ja enemmänkin olisi mennyt, mutta uskoni köyden pituuteen tuli vastaan. Ei muuta kuin alas ja tarkistamaan köyden pituus ja uudelleen seinälle. Yhdellä levähdyksellä köydessä toppaus! Ihan ensimmäinen 6A liidi ilman harjoittelua ylärillä! JEI! Liidaus 30m korkeudessa ei yllättäen tuntunut missään. En tiedä johtuuko se seinän muodosta vai mistä, mutta en pelännyt tippumista lainkaan. Niinpä voin päätellä, että liidipelko johtuukin enemmän reitin mahdollisesta fyysisyydestä kuin korkeudesta. Reitti oli tosi helppo ja seinä vallan hykerrrrryttävän ihana, että ihan rakastunut taidan olla!! Motivaatio nousi juuri ihan uusiin fääreihin tavoitteellisuuden kannalta! Ou jee, tahtoo olla tosikiikkuja! 😀
Sunnuntai 26.2, boulderointi Salmisaari.
Tarkoituksenani oli ottaa vähän rennommin tänään, koska lauantaina oli pitkä päivä tallihommissa Lohjalla (siivoan kolme tallia noin neljässä tunnissa). Ajattelin lämmitellä keltaisilla kiipeämälllä ne ylös alas ja siirtyä sitten kiipeämään vihreät järjestyksessä. Toisin kuitenkin kävi, koska kaverina oli Sari ja Sarista on tullut vähän kuin personaltrainer minulle näissä boulderointi jutuissa 😉 Hänpä sitten innosti minut kokeilemaan erilaisia oransseja reittejä! Juttelimme, että tekemällä paljon kestävyyttä ja pk-ta toistaa helposti samaa reittiä, samoja tuttuja liikkeitä. Lihaksisto ei pääse kehittymään pidemmän päälle, jos ei välillä haasta sitä uusille urille. Niinpä minä sitten innostuneena kokeilin eri mooveja ja olihan se hauskaa, vaikkei päässyt yhtä tai kahta otetta pidemmälle. Oikean käden nivelet alkoivat taas hiukan oireilla ja kaiken huippu oli vasemman käden nimettömän revennyt kovettuma, joka jossakin vaiheessa roikkui ilkeästi 😀 Mutta ei mitään, teippiä käteen ja menoksi taas! 1,5 tunnin treenien jälkeen jäin vielä tekemään loppuveryttelyt itsevarmistavilla: noin 10 x 5c-6A tasoista reittiä.
Viikon summauksena voisi sanoa, että jokin naksahdus tai muu kolahdus on selkeästi nyt päänupissa tapahtunut. Eikä tämä koske vain kiipeilyä, vaan muitakin elämän osa-alueita. On hauskaa ja hiukan ehkä pelottavaakin antaa itsensä tempautua mukaan johonkin uuteen ja jännittävään, mutta tuulta päin vaan! Ei merimieskään maissa mitään opi!
”Feeling good, having fun, getting fit and getting sweaty is a great combination!” – Tanja Djelevic
Lifedream Colliet 