Jucaides Cayla Cahaya

Sileäkarvainen collienarttu

Piikun tulo perheeseen oli pitkään harkittu ja mietitty päätös, mutta varmistui silti vasta loppumetreillä. Olin etsinyt uutta mahdollista kantanarttua jo yli vuoden, mutta kaikki suunnitelmat tuntuivat kariutuvan syystä tai toisesta kerta toisensa jälkeen. Pohdin pitkään myös rotua, siberianhuskyn ja bortsun ollessa selkeitä vaihtoehtoja. Kuitenkin rakkauteni sk.collieseen on vahva ja koen, että rodulla on minulle edelleen paljon annettavaa. Etsin suvultaan hieman erilaista, ulkonäöltään tasapainoista, luonteeltaan reipasta ja myös kotona asuvalle Jukalle (Timonan Emil Enjoys Extreme) sopivaa narttua tulevaisuuden toivoksi. Tsekkituonti Deian ja mm. vuoden jalostusurokseksi 2017 valitun pitkäkarvaisen collien Danin yhdistelmään iskin silmäni jo vuosi sitten kesällä, jolloin Deia astutettiin ensimmäisen kerran. Tuolloin tosin kyselin siitä urospentua parhaalle kaverilleni, mutta Deian jäätyä sillä kertaa tyhjäksi suunnitelmat muuttuivat. _fullAlusta asti minulla oli kuitenkin vahva intuitiivinen fiilis tästä pentueesta: Suomen kennelliiton ja rotuyhdistyksen poikkeusluvalla yhdistetty pitkäkarva-lyhytkarva yhdistelmä tuo rotuumme paljon kaivattua lisäverta ja myös vanhempien mukavat, harrastuksissa toimivat luonteet vakuuttivat. Piikun isä kilpailee haun kolmannessa luokassa, valittiin 2. sijalle käyttöcolliena (2017) ja myös sen jättämä monipuolinen jälkeläisnäyttö näytti hyvälle. En siis missään vaiheessa hylännyt yhdistelmää ja kun uudelleenastutus onnistui, olin jo tammikuun alussa hätyyttelemässä Suvia 😀 Pohdin myös paljon Suvin aktiivista tapaa sosiaalistaa ja siedättää pentuja kaikenlaiseen tulevaan, joten uskonkin, että Piikulla on erittäin hyvät lähtökohdat elämälleen! Se tuntuu reippaalta ja itsevarmalta pennulta, joka tutustuu uusiin asioihin kuono pitkällä ja häntä tötteröllä! ❤

Olen erittäin iloinen, että Suvi halusi antaa käyttööni pennun tästä yhdistelmästä. Koska sopivia narttuja oli vain kaksi, on niiden jatko entistä tärkeämpää. On hienoa päästä tutustumaan Suvin kasvatustyöhön ja muodostaa näin myös uusia suhteita rodun sisällä. Melkein 5 vuoden koiraharrastustauon jälkeen on paljon asioita opeteltavana ja muistettavana! Lisäksi tauko on tuonut aimo annoksen epävarmuutta: jännittää ja samalla ihastuttaa aivan kamalasti pennun kanssa eläminen ja sen ylös kunnialla kasvattaminen! 😀 Katsotaan mitä tästä Pikkaraisesta kasvaa, ainakin aiomme harjoitella agilityn ja paimennuksen alkeita jo alusta lähtien! 😉

Piiku on saanut nimensä äidinpuolen sukuni hellittelynimestä. Meitä tyttölapsia on puhuteltu Piiku Pikkaraisina niiin kauan kuin muistan. Kukaan ei kuitenkaan muista mistä sana alun alkaen on käyttöön ilmestynyt. Piiku kuitenkin on johdettu aikanaan todennäköisesti sanasta piika tai pikkupiikanen.

”Uusi alku on saman toistoa, se mikä tekee siitä uuden on toivo. Ja rakkaudessa on ennen kaikkea kysymys toivosta.” – Outlander

Piiku 7vko – kuva Jucaides