Piiku

PAIM-T Jucaides Cayla Cahaya

 

Sileäkarvainen collienarttu

• PIIKU PIKKARAINEN s. 31.01.2019
• ”Piikanen” ”Nti Pickelsson” ”Pikkarainen”
• Kasv. Suvi Lehto, Jucaides
• Om. Hanna Neuvonen
• PAIM T ERI
• Kilpailee agilityn 2:luokassa ja tokon sekä rally – tokon alokasluokassa

• Harrastaa myös tokoa, hakua, jälkeä ja paimennusta
• Isä: BH HK3 TK1 Ruffenuff Fokker Fellowship (pk) ”Dani”
• Emä: Hollandia Bila Kaifa (sk, tsekkituonti) ”Deia”
• Seuraa Piikua instassa ja videoita
• Piikun SUKUTAULU
• Piikun TERVEYS JA TULOKSET
• KUVAGALLERIA

 

Piikun tulo perheeseen oli pitkään harkittu ja mietitty päätös, mutta varmistui silti vasta loppumetreillä. Olin etsinyt uutta mahdollista kantanarttua jo yli vuoden, mutta kaikki suunnitelmat tuntuivat kariutuvan syystä tai toisesta kerta toisensa jälkeen. Pohdin pitkään myös rotua, siberianhuskyn ja bortsun ollessa selkeitä vaihtoehtoja. Kuitenkin rakkauteni sk.collieseen on vahva ja koen, että rodulla on minulle edelleen paljon annettavaa. Etsin suvultaan hieman erilaista, ulkonäöltään tasapainoista, luonteeltaan reipasta ja myös kotona asuvalle Jukalle (Timonan Emil Enjoys Extreme) sopivaa narttua tulevaisuuden toivoksi. Tsekkituonti Deian ja mm. vuoden jalostusurokseksi 2018 valitun pitkäkarvaisen collien Danin yhdistelmään iskin silmäni jo vuosi sitten kesällä, jolloin Deia astutettiin ensimmäisen kerran. Tuolloin tosin kyselin siitä urospentua parhaalle kaverilleni, mutta Deian jäätyä sillä kertaa tyhjäksi suunnitelmat muuttuivat. Piikun kanssa kilpaillaan agilityssa. Jo kolmen virallisen kisan jälkeen se siirtyi kakkosluokkaan. Kilpailemme tokossa ja rally-tokossa ja treenaamme myös  paimennusta suht tavoitteellisesti, hakua ja jälkeä tällä hetkellä enemmän omaksi iloksi.

Vanhemmista: Piikun isä Dani on reipas ja rohkea, työkoiramaisen toimelias veteraani-ikään ehtinyt uros. Menee katsomaan uudet asiat nopeasti ja on alustavarma. Danilla on loistava työmoottori ja työmotivaatio. Se palkkautuu sekä namilla että leikillä, taistelutahtoa löytyy ja vire kestää pidemmätkin suoritukset. Danilla on hyvä suhde omistajansa kanssa, mikä näkyy koirakon työskentelyssä kauas. Haussa ja tokossa kilpailemisen lisäksi Danin kanssa on tehty myös jälkeä. Dani on Deian tapaan erittäin sosiaalinen ja avoin ihmisiä kohtaan sekä rakastaa myös lapsia. Tulee toimeen myös muiden koirien kanssa moitteettomasti, kotosalla asustelee Danin kanssa Danin oma poika Sony. Danilla on pitkäkarvaisten puolella erittäin hyvä jälkeläisnäyttö.

Pentueen emä Deia on erittäin tasainen ja mutkaton koira, rauhallinen luottokaveri kaikkialla. Kuitenkin se on samalla huumorintajuinen ja helposti innostuva, suuret silmät loistaen maailmaa tarkkaileva ilopilleri. Deia on innokas touhuamaan mitä vaan. Treenatessa se on paimenille tyypillisesti hieman ohjaajapehmeä, muttei häiritsevästi ja kestää ohjaajalta tulevaa painettakin säilyttäen toimintakykynsä. Deiaa on ensisijaisesti palkattu nameilla, jotka riittävät pitämään sen hyvässä vireessä pitkäksikin aikaa, ja se onkin varsin ahne. Myös taistelutahtoa ja leikkisyyttä löytyy. Deian kanssa on treenattu harrastusmielessä tottelevaisuutta sekä se on käynyt agilityhallilla tutustumassa lajiin suorittaen mm. korkeat kontaktiesteet ongelmitta. Ihmisiä kohtaan Deia on äärettömän sosiaalinen. Se rakastaa saada huomiota sekä rapsutuksia kaikilta ja on myös erittäin lapsiystävällinen. Deia tulee toimeen myös kaikkien koirien kanssa, se ei provosoi eikä provosoidu.

Alusta asti minulla oli vahva intuitiivinen fiilis tästä pentueesta: Suomen kennelliiton ja rotuyhdistyksen poikkeusluvalla yhdistetty pitkäkarva-lyhytkarva yhdistelmä tuo rotuumme paljon kaivattua lisäverta ja myös vanhempien mukavat, harrastuksissa toimivat luonteet vakuuttivat. Piikun isä kilpailee haun kolmannessa luokassa, valittiin 2. sijalle käyttöcolliena (2017) ja myös sen jättämä monipuolinen jälkeläisnäyttö näytti hyvälle. En siis missään vaiheessa hylännyt yhdistelmää ja kun uudelleenastutus onnistui, olin jo tammikuun alussa hätyyttelemässä Suvia 😀 Pohdin myös paljon Suvin aktiivista tapaa sosiaalistaa ja siedättää pentuja kaikenlaiseen tulevaan, joten uskonkin, että Piikulla on erittäin hyvät lähtökohdat elämälleen! Se tuntuu reippaalta ja itsevarmalta pennulta, joka tutustuu uusiin asioihin kuono pitkällä ja häntä tötteröllä! ❤

Olen erittäin iloinen, että Suvi halusi antaa käyttööni pennun tästä yhdistelmästä. Koska sopivia narttuja oli vain kaksi, on niiden jatko entistä tärkeämpää. On hienoa päästä tutustumaan Suvin kasvatustyöhön ja muodostaa näin myös uusia suhteita rodun sisällä. Melkein 5 vuoden koiraharrastustauon jälkeen on paljon asioita opeteltavana ja muistettavana! Lisäksi tauko on tuonut aimo annoksen epävarmuutta: jännittää ja samalla ihastuttaa aivan kamalasti pennun kanssa eläminen ja sen ylös kunnialla kasvattaminen! 😀 Katsotaan mitä tästä Pikkaraisesta kasvaa, ainakin aiomme harjoitella agilityn ja paimennuksen alkeita jo alusta lähtien! 😉

Luonteesta: Piiku 3kk: Piiku on erittäin vilkas ja energinen pentu, jonka kanssa on kyllä kädet täynnä! Koska olen töissä päivät, saankin viettää sen kanssa illat touhuten kaikenlaista. Piiku on ollut sisäsiisti melkein alusta lähtien, eli pidättää koko työpäivän. Se myös hakeutuu pihalla yhä kauemmas tarpeilleen. Tykkää repiä ja leikkiä leluilla, mutta on myös tosi ahne. Kaikenlaista yhdessä puuhataan, joten katsotaan! Ei ole vielä tuhonnut mitään kiellettyä, vaikka on koko ajan touhuamassa, on myös erittäin nöyrä.

Piiku 5kk: Pikkarainen on kasvanut hienosti! Se on hitusen rauhallisempi kuin ihan pienenä pentuna ja malttaa jo sietää ns. tylsempiäkin hetkiä. Myös kynnet on nyt saatu kunnolla leikattua! 😀 Piiku oppii nopeasti ja kerran jonkun asian opittuaan myös muistaa sen. Sietää toistoja jonkin verran, mutta tuntuu kyllästyvän saman asian jankkaamiseen. Piiku on suorittanut jo useita agilityn pentukursseja sekä mm. Sporttirakin pennusta harrastuskoiraksi kurssin. Agilityssa vauhtia tuntuu olevan melkoisesti jo nyt ja se selvästi rakastaa lajia. Se leikkii taisteluleikkejä edelleen innnolla, mutta agilityssä palkkana toimii sittenkin paremmin tällä hetkellä nami. Tarjoan erillaisia leikkejä sille mahdollisimman paljon, koska toive on, että aikuisena palkkaus toimisi lähinnä lelulla. Ahne ja kaikkiruokainen aina salaatista ja porkkanasta naudan mahaan, lampaan papanaan ja poroon. Rautavatsa.

Tykkää kovin pureskella ja nyhtää kaikenlaista. Tuhonnut lähinnä sohvatyynyjä ja omia lelujaan. Hyvin energinen edelleen ja vaatii siksi tekemistä! Kotona varsin itsenäinen, saattaa mennä nukkumaan toiseen huoneeseen ja isolla porukalla vetäytyy jonnekin korkeammalle seurailemaan tilannetta alkuriehumisen jälkeen. Osaa kiivetä pöydille. Koirien kanssa luontaisesti erittäin fiksu: osoittaa yhtälailla rohkeutta ja kiinnostusta, mutta väistää ja osoittaa olevansa pieni sekä vaaraton. Piikulla on paljon erirotuisia kavereita, joiden kanssa tykkää leikkiä. Tällä hetkellä treenaamme agilityn, tokon ja haun alkeita. Myös paimentamassa tullaan käymään pari kertaa vielä syksyn aikana.

Piiku 1,5v: Piikun energisyys on vain hieman tasoittunut iän ja pikkusiskon myötä. Piiku on osoittautunut ihan mielettömän upeaksi isosiskoksi, johon voin luottaa 100%. Sen piti itseasiassa opetella sanomaan hiukan takaisinkin Likalle, koska pentu vie kyllä lelut ja luutkin suoraan suusta. Pentu ei onneksi ole haitannut Piikun ja minun välistä suhdetta, vaan edelleen tekee erittäin mielellään myös minun kanssani. Pahin murrosikä on tosin menossa,  esim. jos ollaan tehty liian lyhyt lenkki, Piikun korvat menee lukkoon eikä se haluaisi tulla takaisin autoon. Sillä on myös selkeää reviirin puolustamista, jolloin haukkua louskuttaa kyllä kaikenlaista, jopa sisällä. Tämäkään ei ole aggressiivista, vaan enemmänkin varoituksena minulla ja muille, että ”heeeei näättekö tekin että tuolla menee tollainen!!?” Ihan hoopo edelleen. On keksinyt, että tuomalla leluja Sisko-Likalle, saa yleensä varastettua pennun syömän luun itselleen. Koirille Piiku louskuttaa edelleen mm. treeneissä, mutta keskittyy varsinkin halliympäristössä kyllä hiljaa tekemiseen niin tokossa kuin agsassakin. On edelleen todella tasapainoinen, nöyrä ja kiltti. Itsetunto on kuitenkin selvästi noussut ja muutaman kerran se on mm. merkannut pissailemalla. Ensimmäisen juoksun aikaan se oli todella levoton ja vaelsi sisätiloissa normaaliakin enemmän. Ainoana negatiivisena piirteenä Piikulla pidän sitä, että sen on aina ollut vaikeuksia rauhoittua sisällä, mutta ikä ja rutiinit ovat auttaneet tässä. Treenatessa rakastaa yhdessä tekemistä ja motivoituu vahvasti myös sosiaalisesta palkasta. Vilkkaus näkyy keskittymisen puutteena mm tokon seuraamisessa, missä ei jaksa ylläpitää vielä oikeaa paikkaa kovin kauaa. Parasta on kuitenkin sen ylitsevuotavan rakastava asenne kaikkeen ja kaikkiin. Parhaansa se aina yrittää, vaikka ajatus ei ihan ole mukana. Ei omaa arjessa minkäänlaista terävyyttä.

Piiku on saanut nimensä äidinpuolen sukuni hellittelynimestä. Suku on kotoisin Oulun seudulta, Muhokselta. Meitä tyttölapsia on puhuteltu Piiku Pikkaraisina niiin kauan kuin muistan. Kukaan ei kuitenkaan tunnu muistavan mistä sana alun alkaen on käyttöön ilmestynyt. Piiku kuitenkin on johdettu aikanaan todennäköisesti sanasta piika tai pikkupiikanen.

”Uusi alku on saman toistoa, se mikä tekee siitä uuden on toivo. Ja rakkaudessa on ennen kaikkea kysymys toivosta.” – Outlander