Pimun veli Elmo, Diamondfox Mustang, on omistajansa Sarin kanssa kiertänyt kevään aikana näyttelyitä ulkomailla. Elmo on pärjännyt kehissä todella hienosti voittaen useita uusia titteleitä. Elmon nimen eteen laitetaankin JC.I.B*FI JMVA LT JMVA LV JMVA EE JMVA BALT JMVA HEJV-22 Diamondfox Mustang. Kansainvälinen juniorimuotovalion arvo odottaa vielä vahvistusta. Huikeasti Onnea Elmon omistajalle Sarille ja kasvattaja Päiville! Lisää Elmosta täältä.
Sisko Pimu se vaan vetelee kotona sikeitä 😂
Piiku palkittiin Suomen Collieyhdistyksen Turun alaosaston vuoden 2022 toko koira kilpailuissa 2.sijalle! Tämä oli minulle erittäin mieluinen yllätys💗
Myös Lotta palkittiin vuoden näyttelykoira kilpailuissa 2.sijalle 💗
Osallistuimme Piikun kanssa peräti kahteen tokokokeeseen peräkkäisinä päivinä maaliskuun alussa. Pohdin etukäteen, että se voisi olla uhka tai mahdollisuus ja kertoisi minulle miten kestämme yhdessä kisojen tuomaa painetta.
4.3.23 Lohjan kirsut, tuomari Harri Laisi
Piikulla tänään tokokoe Lohjalla. Jäi vähän ristiriitaiset fiilikset. Jännitti jostakin syystä enemmän kuin viimeksi. Jännitin paikkista ja seuruuta, jotka olleet ainoat kompastuskivet meille. Olen toivonut, että Piiku vihdoin olisi tajunnut paikkiksen idean kun viimeksikin sujui niin hyvin, mutta tänään mentiin taas takapakkia. Vieressä porokoirauros vinkui koko liikkeen ajan, enkä tiedä saiko se Piikun epävarmaksi. Piiku nousi istumaan ja sitten tuli luokseni nätisti. Harmitti niin pirusti ! Tätä on nyt treenattu paljon. 🙄
Vein Piikun hetkeksi autoon odottamaan omaa vuoroa, mutta hyvää oli se, että Piiku selkeästi sietää nyt odotusta paremmin eikä enää ääntele ennen koetta niin paljon kuin viime vuonna. Kokemus lisää itsevarmuutta meille molemmille. Seuruuta saatiin parhaat pisteet tähän mennessä. Vaikka paikkis harmitti ja tiesin, ettei ykköstulosta voinut enää saada, yritin silti pitää itselläni hyvän asenteen loppuun asti. Lopputulemana tänään kakkostulos.
5.3.23 Lohjan kirsut, tuomari Susanna Berghäll
Piikun tokon tehoviikonloppu jatkui tänään toisella tokokokeella Lohjalla. Sitä ennen kävimme lenkillä Sarin ja Elmon kanssa. Oma jännitys oli tänään kohtuullinen ja pohdin miten kaksi peräkkäistä koepäivää sekä minuun, että Piikuun vaikuttaa. No, itse olin väsynyt, osittain eilisestä päivästä, osittain koska heräsin jo kuuden jälkeen murehtimaan kaikkea mahdollista tällä hetkellä elämässä olevia asioita. Koepaikalla Piiku oli kuitenkin täynnä virtaa.
Odottelu sujuu sillä koko ajan paremmin ja se on myös kokeen aikana luopunut muiden käskyihin reagoimisesta. Valitettavasti se paikkiksessa tuli taas luokseni ja voin sanoa, että väänsin autossa itkua totaaalisen turhautuneena. Ylläoleva video on eiliseltä, joka oli parempi koe kuin tänään, mutta osittain tämän päivän muut virheet olivatkin hassuja: liikkeestä maahanmenosta ei noussutkaan perusasentoon (ei ole ennen tapahtunut) ja estehypyssä se tiputti riman!!! Ei koskaan ole tapahtunut😳. Myös seuraaminen oli tänään huonompaa kuin eilen, mutta en usko sen johtuneen ainakaan väsymyksestä. Tai sitten Piikussa väsymys näkyy ylivireisyytenä. Oli siellä hyviäkin juttuja kuten 10p luoksetulo.
Eilisellä videolla näkyy Piikun upea käytös liikkeiden välillä ja muutenkin se on ihan mieletön kisakumppani. Tokokokeissa on monta sellaista asiaa, joissa homma voi mennä täysin pieleen kuten liikkurin ja tuomarin sietokyky, pitkät odotusajat perusasennossa, muiden käskyihin reagoiminen, turhautuminen liikkeiden välillä ja pitkä palkattomuus.. Kaikkeen näistä olen Piikasessa tosi tyytyväinen! Turhauttaa entistä enemmän se, että kokeet kaatuu tuohon paikkikseen, jota on yritetty treenata monen eri kouluttajan neuvoilla. Nyt kuitenkin keskitytään hetkeksi rally-tokon kiemuroihin, jotka niin ikään vaikeita täysillä eteenpäin suhaavalle Piikaselle😂
Vuosien koiraharrastamisen aikana ja useamman koiran kouluttajana koen, että on muutama temppu, jotka jokaisen pennun olisi syytä oppia. Nämä pohjataidot opittuaan voi omistaja suunnata lähes lajiin kuin lajiin harrastamaan! Pennun koulutus tapahtuu aina pennun ehdoilla ja vain muutama minuutti kerrallaan.
1.Luoksetulo.
Jokaisen pennun on syytä oppia Luoksetulo. Se, että pentu kokee luoksesi tulemisen kannattavaksi kaikissa tilanteissa kannattaa aloittaa jo pentuna. Alle 5kk ikäinen pentu saa olla vapaana myös metsässä, joten Luoksetulo kannattaa harjoitella vahvaksi alusta saakka sisällä, pihalla, metsässä ja muissa turvallisissa ympäristöissä.
2.Nouto
Nouto on yksi niistä tempuista, jotka mahdollistavat kaikenlaiset lajiharrastamiseen liittyvät temput aina haun Rullailmaisusta tokon noutoliikkeeseen. Erilaisten esineiden noutaminen kannatta aloittaa jo ihan pentuna ja rohkaista koiraa kantelemaan eri tavaroita.
3.Istu/maahan/seiso
Istuminen on usein pennun ensimmäinen opittu temppu. Maahameno on jo vaativampi. Kuitenkin nämä perusliikkeet muodostavat pohjan monelle lajille aina rally-tokosta koiratanssiin. Myös pennun opettaminen seisomaan paikallaan on tärkeä temppu ja toimii niin näyttelyssä kuin tokon ylemmissä luokissakin. Yhdessä opeteltuna niistä muodostuu tokon kaukokäskyt.
4.Odottaminen
Odottaminen on Luoksetulon ohella pennulle tärkeä taito. Odottamisen koulutus aloitetaan usein ruokakupilla, mutta kannattaa yleistää sitä kaikkialle, jolloin pentu oppii odottamaan vuoroaan ovea avatessa, autosta hypätessä ja erilaisten liikkeiden aikana. Odottaminen on tärkeä taito tokossa, rallytokossa ja jopa agilityssa.
5.Leikkiminen
Leikkimään innostunut pentu tarjoaa sinulle tekemistä! Erilaisia leikkejä on useita kuten saalisleikki, noutoleikki, kahden lelun leikki ja kuolleelle lelulle juokseminen. Kaikki ovat oivia keinoja myös myöhempiä taitoja varten. Leikkimistä kannattaa ylläpitää koko pennun ensimmäisen vuoden ajan ja yleistää muihinkin ympäristöihin kuin kotiin. Erilaisiin leikkeihin perustuu monia lajitaitoja kuten tokon ruutu, nouto, agility ja tottiksen eteenmeno.
Näitä ja monia muita pennun taitoja pääset harjoittelemaan myös meillä! Katso lisää pentuyksäreistä ja pentuneuvolasta täältä.
Helmikuu alkoi rytinällä kun pääsimme jo ekalla viikolla usean eri lajin yksärille! Tokoa on treenattu ahkeraan ja kävimme korkkaamassa Piikun kanssa ensimmäisen alokasluokan ykköstuloksen Lohjalla. Lohjalla starttasi myös Likan rally-tokon alkeiskurssi, jonka myötä ajatus lajista on vahvistunut. Ahkerasti on käyty myös omatoimitreenaamassa niin tokoa kuin agsaakin.
1.2 Timon yksäri. Käymme Timo Liuhdon valmennuksessa pari kertaa kuussa yhdessä ystäväni Maijun kanssa. Valmennukset ovat kyllä arjen henkireikiä, on älyttömän ihanaa ajella Kaarinaan yhdessä ja höpötellä. Emme yleensä treenaa yhdessä, joten vaihdamme kuulumisia muutenkin. Tällä kertaa mukana oli Piiku ja Lotta. Saimme hyvät treenit, mutta harmitti Lotan nopea väsyminen ja pieni motivaation puute 50cm eli kisakorkeilla hypyillä. Totesin, ettei Lotta olekaan vielä valmis kisoihin. Ei ennen kuin saan sille estevarmuutta lisää.
2.2. Seuraavana päivänä lähdimme Aunelin koirakoulun yksityisvalmennukseen aiheena toko ja rally. Kävimme läpi Piikun seuruuta ja paikallaoloa ja sain hyviä vinkkejä siihen, miten treenata paikkista yhdessä Piikun ja Likan kanssa. Likalle sain vinkkejä kapulan pitoon. Pimu ja Lotta tekivät pientä rallyn rataa ja totesimme yhdessä, että niille pitää vahvistaa seuruun oikeaa paikkaa. Pitäisi treenata rallya paljon enemmän, eikä aina agsaa 🙈
4. 2 Piikun tokokoe, Lohjan kirsut. Lue lisää uutisista!
5.2 Koulutusrumba agsan yksityistunti. Likan kanssa tehtiin hyppyrataa. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita! Likka ohjautuu hyvin, mutta omat linjat on osattava tehdä oikein, jotta koira lukee rataa ja minä ehtisin tilanteisiin tarpeeksi ajoissa. Tuntui hyvältä juosta Likan kanssa. Huomaan, että Likka kiihtyy koko ajan enemmän agsassa. Kepeillä yritti turhautuneena napata mua kun ei päässytkään virheellisesti suorittamaan. Kepeille pieni suhina auttoi sitä keskittymään paremmin, mutta erilaisia menokulmia pitää selkeästi treenata lisää.
Lotalle toivoin ajatuksia 50cm rimojen hyppäämiseen. Susku kuitenkin neuvoi ottamaan askeleen taaksepäin asiassa ja tekemään rataa 40-45cm rimoille ja tarjoamisen kautta 50cm. Lotta tarvitsee itseluottamusta agsaan ja keskitytään siihen ensin. Helppoa rataa, ei takakierto- ja tai muita kiemuroita. Lotan on vaikea hallita kroppaansa ja laukan vaihdot ovat sille erityisen vaikeita. Myös palkkausta mietittiin, mikä on sille paras palkka? Lotta rakastaa taistella lelusta ja juosta rallatella kentällä se suussa. Ruokapalkkakin toimii, mutta Susku oli sitä mieltä ettei pelkkä nakki tai lihapulla. Niinpä höyrytin sille possun suikaleita. Se teki aluksi niillä hienosti töitä ja lopuksi myös lelulla tarjoten hypyn ja taistellen kanssani. Lopuksi se sai juosta kentällä lelu suussa ja kyllähän siinä vauhtia riittää. Oli ihana nähdä se onnellisena.
Pimulla on hyvin erilainen asenne kuin Lotalla. Se tekee hitaasti, mutta tarkasti töitä. Tarjoaa paremmin itse hyppyjä ja ohjautuu hyvin. Sillekin pitää rakentaa itsevarmuutta lisää. Kepeillä se teki tarkkaan töitä. Uskon, että vauhti kasvaa kun itsevarmuus kasvaa.
Jäin pohtimaan treenaisinko sittenkin Likan kanssa esim hypäreitä varten ja ottaisin sitä mukaan Timon treeneihin Piikun kanssa ja treenasin Lohjalla omatoimisesti Lottaa ja Pimua vielä.
11. 2 Likan rally-tokon alkeiskurssi Lohjan koirakeskuksella. Helmikuussa alkoi kurssi, jota odotin tosi paljon. Meidän ensimmäinen rally kurssi! Olen käynyt muutaman yksityistunnin aiheesta viime kesänä, mutta odotin paljon viikkottaiselta kurssilta. Ei ole tarvinnut pettyä! Kurssi on selkeä ja meitä koirakkoja on sillä viisi. Olen usein vuokrannut hallin kurssin jälkeen ja treenannut myös Piikulle samoja juttuja sekä tokoa molemmille. Tämä on ollut varsin kätevää. Kurssilla olemme käyneet läpi eri kylttejä ja sitä, miten ne tulisi suorittaa. Likalle on tehnyt tosi hyvää treenata pitkästä aikaa ryhmässä ja se keskittyy tosi hienosti. Myös taukokäytös on parantunut.
17. 2 Timon yksärillä mukana sitten Piiku ja Likka. Teimme lankatöitä, eli rataan tutustumisessa asetimme pitkät langat siihen kohtaan, missä kuvittelimme koiran ponnistavan ja mikä sen linja olisi. Huomasin, että joissakin kohtaa arvioin Likan vauhdin kurveissa aivan liian kauaksi. Tämä vaikuttaa ohjaukseen siten, että koira kääntyykin nopeammin, jolloin olen oikeasti ohjauksessa myöhässä. Treenasimme myös takakiertoa siten, että itse liikumme koko ajan eteenpäin siinä missä koira jää hoitamaan oman tonttinsa. Töitä riittää!
18. 2 Salon koirahalli. Olen vetänyt pientä agilityn alkeiskurssia Salon koirahallilla ystävilleni ja ottanut mukaan vuorollaan myös Pimun tai Lotan. On ollut aina aivan ihanaa nähdä parhaita ystäviäni koirineen ja päästä heidän kanssaan tositoimiin. Eri esteiden lisäksi on tehty valssia, takakiertoa ja siivekkeen kiertoa. Testailin Lotalle sopivaa palkkaa ja videolla näkyy erot namipallon ja lelun välillä.
19. 2 Tokon irtotunti, Salo. Ostin Piikulle kokeenomaiseen irtotreeniin paikan. Koko homma meni ihan pieleen. Paikallaolo sujui odotetusti : Piiku nousi istumaan, mutta pysyi paikallaan. Yksilöliikkeitä ei kuitenkaan tehtykään, vaan keskityttiin seuruuseen, joka oli huonompaa kuin koskaan. Piiku haisteli hallia ja oli ihan muissa maailmoissa. Sain seuruuseen yleispäteviä neuvoja ja sitten se olikin jo ohi. Harmitti ihan hirveästi ja itkin matkalla kotiin. Harmitti se, että olin pettynyt Piikuun, se että irtotunti oli kallis suhteessa sen antiin ja se, etten saanut apuja itse ongelmaan. No, näitä sattuu.
Seuraavana viikonloppuna sain Likan rally valmentajalta tosi hyviä ja yksinkertaisia neuvoja seuruun ensiaskelille ja niillä sain korjattua Piikun seuruun taas vanhalle mallille. Jäi paljon parempi fiilis ja tätä on jatkettu myös keittiötreeneissä kaikkien kanssa.
Kaiken kaikkiaan helmikuussa on jatkunut hyvin alkanut harrastusvuosi! Omatoimitreenaamassa on käyty lähes viikottain ja fiilis on ollut todella energinen ja motivoitunut. Toivottavasti maaliskuussa mennään samalla asenteella!
Tälle vuodelle en halua asettaa selkeitä tavoitteita, vaan ennemminkin mennä fiiliksen ja kyvyn mukaan. Viime vuodelle asetetut tarkat tavoitteet eivät toteutuneet hakua lukuun ottamatta ja yllättäviä tilanteita tuli elämässä eteen. Niinpä tällä kertaa haluan ennen kaikkea pitää hauskaa koirien kanssa erilaisissa riennoissa ja keskittyä omaan jaksamiseen. Somessa julkaisen päiväkirjaa jokaisesta päivästä, mutta täällä blogissa kirjoitan tänä vuonna kuukausitasolla treeneistä ja edistymisestä. Tammikuussa olen päässyt treenaamaan yllättävän paljon ja erilaisten kouluttajien toimesta!
Agilityssa on tarkoituksena kevään aika saada sekä Lotta, että Pimu kisakuntoon. Tammikuun aikana ollaankin saatu jo kepit hyvälle mallille, mutta myös kontaktiesteet pitää opetella ja nostaa rimat kisatasolle. Lotan kanssa kisat voidaan aloittaa heti kun siltä tuntuu, mutta vuoden ikäinen Pimu aloittanee syksyllä. Lisäksi Pimu pitää luustokuvata. Piikun kanssa jatkamme kakkosluokassa ja tavoitteena on saavuttaa nollatuloksilla uusia koulareita. Likan kanssa päätin tammikuun alussa sen nivelrikon vuoksi keskittyä enemmän tokoon ja rallyyn, mutta toki sen kanssa voisi jatkaa myös agilityssa ykkösissä rauhakseen niin kauan kun se ei oireile kipua.
Tänä keväänä ostamme Timo Liuhdolta agilityvalmennuksia pari kertaa kuukaudessa ystäväni Maijun kanssa. Sovimme Timon kanssa, että otan treeneihin mukaan Piikun ja Lotan. Tein päätöksen, että Likan kanssa en valmennuksiin osallistu sen nivelrikon vuoksi. Vaikka molemmat rakastamme agilitya, vaatii koiran kouluttaminen ylempiin luokkiin lukuisia toistoja kepeillä sekä kontakteilla enkä ole aivan varma onko se Likan kohdalla viisasta.
Päätin jo joulukuussa keskittyä tänä keväänä agilityyn, mutta usein tällaisen päätöksen jälkeen huomaankin tekeväni jotakin ihan muuta. Niin kävi nytkin. Kun Likan kanssa oli tarkoitus keskittyä rallyyn ja tokoon, olen nyt tammikuussa treenannut muutaman kerran sitä myös Piikun kanssa. Vuosi sitten kokeet loppuivat paikalla olon epävarmuuteen, mutta nyt olen pari kertaa treenannut sitä Yhdessä Piikun ja Likan kanssa. On ollut ihanaa huomata, että molemmat osaavat jo kaikki muut alokasluokan liikkeet, joskin toki Likkaa pitää monessa suhteessa kouluttaa lisää. Tässä uudessa innossa olen kouluttanut myös Lotalle ja Pimulle lisää Seuruu alkeita, noutoa, kaukoja ja kapulan pitoa.
Timon yksityistuntien lisäksi ostin kaksi irtopaikkaa Petra Malinin agility valmennukseen Lotalle ja Pimulle. Niille tekee todella hyvää käydä joko yksin tai kahdestaan eri ympäristöissä treenaamassa. Tällä Kertaa olimme TSAUlla, mikä molemmille uusi halli. Molemmat tekivät ratatreeniä, jossa pääpainona oli irtoaminen ja estefocus.
Kävin myös Likan kanssa tokon irtotunnilla Aunelin koirakoulussa. Siitä jäi tosi hyvä mieli, varsinkin kun Likan kanssa ei olla treenattu ryhmähäiriössä pitkään aikaan. Sovittiin Aneten kanssa, että jatkamme myös viime kevään yksityistunteja tokossa sekä rallyssa.
Lisäksi olen hankkinut omatoimitreenipaikaksi Lohjan koirakeskuksen, missä olen tässä kuussa päässyt treenaamaan n. Kerran viikossa pienehkössä hallissa, jossa kuitenkin kaikki esteet. Joskus lähteminen hallille on raskasta, mutta treenit ovat aina olleet hyvät! Jos tässä ei ollut tarpeeksi, olen myös kouluttanut agilityn alkeita Salon koirahallilla parille ystävälle koirineen. Mukaan noihin treeneihin olen ottanut yleensä Pimun.
Tammikuussa hankin sekä agilityliiton, että palveluskoiraliiton kilpailulisenssit ja ensimmäiset agsakisat korkattiin Piikun kanssa kuun viimeisenä viikonloppuna. Fiilis kisoista oli positiivinen, joskin jännitys oli aamulla melkoinen. Olin ilmoittanut Piikun vain kahdelle radalle ja molemmilta tuli hyllyt. Ensimmäisellä radalla oma jännitys tarttui koiraankin ja se yritti karata ensimmäistä kertaa lähdössä. Kontaktit se lenteli hyvällä vahdilla, enkä minä niitä juuri kaikessa jännityksessä varmistellut. Hylky tuli kuitenkin kepeillä, missä tuli kaksi kieltoa ennen kuin menokulma osui kohdilleen. Kolmas hylky oli lopussa putkella. Harmitti vähän, sillä osa virheistä olisi voitu välttää paremmalla ohjauksella. Hyppyradalla fiilis oli tosi hyvä, vaikkakin rata oli hyvin tekninen ja sisälsi monta vaikeaa ohjauskuviota. Hylky tuli siitä, että Piiku hyppäsi renkaan väärään suuntaan. Tältä radalta jäi kuitenkin positiivinen, jopa onnellinen jälkikaiku. Piikun kanssa oli niin ihana juosta yhdessä!
Tammikuu meni ohi huijauksessa ja valokin lisääntyy koko ajan! Pitkän ja pimeän sekä varsin tylsän syksyn jälkeen olen aivan innoissani uusista harrastusmahdollisuuksista ja tyttöjen kanssa touhuamisesta.
Pimu, Diamondfox Challenger, valioitui loppuvuodesta ultranopeasti kolmessa ekassa näyttelyssään! Kyllähän minä tiesin, että se on hieno, mutta että ihan näin uskomaton!
Korkealuokkainen juniorinarttu. Upeat ääriviivat. Huikean hieno pää. Ihastuttavat korvat, silmät ja ilme. Erinomainen, tiukka huulilinja. Erinomainen runkorakenne. Yhdensuuntaiset etu ja takaliikkeet. Ihastuttava sivuliike. Erinomainen häntä ja sen kanto. Ikäisekseen Erinomainen puhdas sininen väri. Ihastuttava.
Tuomari Minna Manninen Jyväskylä 13.11.2022
Pimun arvostelleet tuomarit:
SA, JUN ROP, VARA-SERT, JUN-SERT Jyväskylä 12.11.2022 (Jyväskylä Monster Dog Shows – NORD) STANTON PAUL
PN3 SA, JUN ROP, SERT, JUN-SERT Jyväskylä 13.11.2022 (Jyväskylä Monster Dog Shows – KV) MANNINEN MINNA
SA, JUN VSP, VARA-SERT, JUN-SERT, JMVA Helsinki 2.12.2022 (Helsinki Winner 2022) LEIFSDOTTIR THORBJORG ASTA
Ensi vuoden tavoitteiden asettelu ei ole tänä vuonna kovin vaikeaa. Tärkeintä on oma jaksaminen. Omaan fyysiseen ja henkiseen jaksamiseen vaikuttaa kuitenkin oleellisesti ainakin minulla talous, työn ja vapaa-ajan sopiva kombo ja mukavat sekä rentouttavat harrastukset.
Halusin tehdä pienen kertauksen tästä kuluneesta vuodesta, jotta näkisin itsekin mitä on tullut tehtyä. Ja onhan tässä melkoinen lista! Isoin elämänmuutos tuli kun vaihdoin työpaikkaa etähommiin vuosi sitten marraskuussa ja alkuvuosi meni vielä uuden oppimisessa ja etätyön rytmiin pääsemisessä. Etätyö on sopinut minulle yllättävän hyvin ja varsinkin maastokauden aikana asiakkaat huolehtivat sosiaalisesta kertymästä hyvin. Itselleni suurena yllätyksenä vuoden alussa elämään asteli myös Pimu (Diamondfox Challenger), joka kiipesi Päivin pentulaatikossa syliin ja valloitti minut asenteellaan. Tuo sama asenne on sillä vieläkin: neiti on varsin itsetietoinen tapaus 😀
Piikun kanssa keskityttiin alkuvuonna tokoon ja kävimme pari koetta sekä yksityistuntia valmennuksessa eri kouluttajilla. Totesin kuitenkin, että paikkis on vielä niin vaiheessa, että kokeisiin menoa piti siirtää. Maaliskuun alussa osallistuimme ensimmäiseen SCYn tokorinkiin Piikun kanssa. Olin valtavan innoissani rinkipaikasta, mutta vuoden aikana pääsimme mukaan vain pari hassua kertaa. Kaikki treenit järjestettiin liki kolmen tunnin ajomatkan päässä ja käytännössä bensanhintojen ollessa sitä mitä on, ei minulla ollut mahdollisuutta osallistua. Ajomatkoineen, bensakuluineen, ringin- valmennusmaksuineen ja majoituskulujen yhtenäinen summa olisi mahdollistanut useamman yksityistunnin täällä lähempänä. Puolen tunnin treeniaika tätä vasten tuntui jotenkin vähäiselle siihen nähden miten paljon aikaa ja ennen kaikkea rahaa rinki vaati. Harmitti koko juttu niin paljon, että toko jäi meillä pitkälle treenitauolle kokonaan. Olen yrittänyt muistuttaa ystäviäni siitä, että kun seuraavan kerran innostun näistä rinkijutuista tai koko vuoden koulutuksista (esim agilityn topteam), he osaavat laittaa minulle jäitä hattuun.
Tammikuussa sähköt katkesivat ja sen myötä varmistui Likan ääniherkkyys ja varsinkin sähkökatkoihin liittyvät pelkotilat, joiden kanssa jouduimme kevättalvella potemaan monta viikkoa. Piiku on valitettavasti näissä tilanteissa alkanut ottamaan Likasta mallia ja tunneherkkyys näkyy selvästi. Käytin molemmat koirat eläinlääkärissä ja saimme Likalle rauhoittavan lääkityksen, jonka kanssa olemme selvinneet kesän ukkosista ja satunnaisista sähkökatkoista.
Agilityssa kävin Likan ja Piikun kanssa Timon yksityistunneilla ja Suskun Koulutusrumban ryhmätreeneissä Lotan ja Pimun kanssa. Keväällä tytöille saatiinkin hyvät perustaidot agilityssa ja pieni Pimu pääsi alusta asti tutustumaan halliympäristöihin, vieraisiin ihmisiin ja koiriin. Kaikkialle se meni uskomattoman rohkealla ja avoimella asenteella. Keväällä en kisoissa Piikun kanssa kuitenkaan käynyt ja ensimmäiset korkattiinkin vasta heinäkuussa. Kaikkineen kisastartit jäivät koko vuonna muutamaan hassuun. Menestystäkään ei tullut, mutta tämän vuoden tavoite, eli bordercollie Likan virallinen kisaura, saatiin korkattua.
Maaliskuussa sain ostettua tytöille 5 yksityistuntia paimennukseen Usvanummentilalle. Kävimme treenaamassa noin joka toinen viikko ja se oli hyvä rytmi. Sain treenattua sekä Lotalle, että Piikulle taitoja mahdollista esikoetta varten. Toukokuussa Lotta läpäisi kirkkaasti paimennuksen taipumuskokeen ja sai tuomarilta hyvää palautetta. Pimun taippari siirtyi ensi vuodelle.
Maaliskuussa tulin ostaneeksi Suomen kaivohuollolta kaivon huollon ja saneeraustyön. Koko homma meni niin metsään kuin voi asiat mennä: pumppu nosti hienoa hiekkaa kaivosta putkistoon ja kaikki taloni vesihanojen sihdit tukkeutuivat. Asian hoito kesti kauan, kunnes lopulta marraskuussa koko juttu jouduttiin tekemään uudelleen. Onneksi maksettavaa tästä ei minulle tullut muuta kuin alkuperäinen lasku ja esimerkiksi kymmenet putkimiehen käynnit yritys maksoi mukisematta. Kuitenkin yli puolen vuoden ongelmat veden saannissa aiheuttivat lisää työtä (käytännössä jopa vessan vetämiseen tarkoitettu vesi tuli kantaa 10km päästä yleisestä hanasta) ja monet väsyneet itkut.
Huhtikuun alussa pyörähti käyntiin Lifedream-maastotreenit Joka Sessen hauskalla hakukurssilla. Lunta oli metsässä vielä jonkin verran, mutta selvisimme hyvin ja asiakkaille jäi hyvä fiilis. Monet heistä jatkoivat vakitreeneissä, jotka saimme käyntiin kuun lopussa kun lumet metsästä lopulta sulivat. Treenejä on ollut noin 30-40 kauden aikana, joten lähes 2 kertaa viikossa olen ollut metsässä asiakkaiden kanssa. Tämä on ollut erittäin antoisaa! Haluan kiittää asiakkaitani kuluneesta vuodesta. Toivottavasti intoa riittää myös ensi vuodelle!
Kevään juoksut alkoivat tytöillä huhtikuussa. Lotalla oli erittäin vahva valeraskaus, jonka myötä jouduin käyttämään sitä parikin kertaa eläinlääkärissä. Lisäksi Lotan viralliset luustokuvat otettiin ja todettiin tyttö terveeksi! Ensi vuodelle sille onkin erittäin mielenkiintoisia pentusuunnitelmia! Yritin jälleen astuttaa Piikua kevään juoksusta, mutta tämäkään ei onnistunut. Ei, vaikka käytin apuna ensimmäistä kertaa progetestejä. Toiveet Piikun astuttamisesta ovat nyt lähes kadonneet ja tuntuukin, että sitä vastaan puhuu useakin seikka. Tästä syystä olin valtavan innoissani kun kuulin, että Piikun sulhanen Koda saisi pennut norjan tuontinartun kanssa. Varasin yhdistelmästä heti pennun ja ilo on ollut varsin suuri kun syksyllä tiimiin liittyi rohkea ja komea Paavo. Paavo asuu ystäväni Sirjan luona. Lisäksi Lotan tuleva sulhanen Ferro on Piikun velipuoli, joten toiveissa on saada Piikun sukua omaankin käyttöön tulevaisuudessa.
Vuoden aikana kävimme muutamassa näyttelyssä, mutta varsinainen tähti kehissä on ollut Pimu, joka viidessä ensimmäisessä virallisessa näyttelyssään valioitui junnuvalioksi ja messukeskuksessa voitti kaikki kolme juniorivoittajatitteliä. Se myös valittiin collien erikoisnäyttelyn kauneimmaksi pennuksi syyskuussa. Myös Lotta valioitui junnuvalioksi vain muutaman näyttelyn jälkeen. Yhteistyö tyttöjen kasvattajien/omistajien kanssa on mielestäni ollut todella hyvää ja haluan kiittää Päiviä ja Tiiaa kuluneesta vuodesta! Kiitos näistä tytöistä! ❤
Meidän oma hakukausi alkoi toukokuussa ja olen ollut varsin innoissani, että haussa saimme tämän vuoden tavoitteet kasaan: Piiku oppi kiinteän rullan ja Likka sekä Lotta irtorullan. Vaikkei kisatavoitteita olekaan, tytöt nauttivat metsässä työskentelystä. Jälkeä olemme tehneet vähemmän, mutta Lotta ja Pimu oppivat syksyllä jälkikeppien ilmaisun ja nyt voinkin tehdä kaikille tytöille eripituisia metsäjälkiä omaksi iloksi ja virikkeeksi.
Elokuussa meille muutti kaksi maataisikissanpentua Godis ja Bonbon ❤
Muutamille koira-aiheisille verkkoluennoille osallistuin vuoden aikana ja sain lisää ymmärrystä koirien maailmasta. Tällaisia ovat olleet mm. Claudia Fugazzan language learning and processing in dogs, Miiamaaria Kujalan koiran mieli ja tunnetilat, Katriina Tiiran koiran resilenssi ja elekieli ja sen tulkitseminen-luennot, Emmi Riihikosken koiran ruokinta tutkimusten valossa, Jirka Vierimaan vireen hallinta ja häiriöharjoittelu sekä Sofia Haapasen ongelmallinen käyttäytyminen, miksi sellaista ilmenee-luento. Lisäksi osallistuin helmikuussa Photoshopin käyttöön perehdyttävälle kurssille Muurlan opistolla.
Maaliskuussa aloitin myös merkonomi-opinnot. Koulua olen tehnyt oppisopimuskoulutuksena eli oman työni ohella. Keväällä keskityin työyhteisössä toimimiseen ja asiakaspalveluun ja syksyllä markkinointiviestintään, sisällöntuotantoon ja tulokselliseen toimintaan. Sain kursseista ja näytöistä kiitettävän arvosanan, mihin olen erittäin tyytyväinen se huomioiden miten vähän aikaa ja energiaa oli paneutua kouluhommiin työn ohella. Koulu jatkuu näillä näkymin taas kesällä ja keväällä suoritan yhden näytön.
Syksyä on vahvasti varjostanut taloudellinen ahdinko. Talon ylläpito ja nousevat korkokustannukset lainoissa ovat saaneet minut erittäin huolestuneeksi. Maksettavaksi tulivat myös ennakkoverot, kiinteistöverot ja jäännösverot, kaikki yhtä aikaa elo-marraskuussa. Vakituisten harrastusten puute nyt syksyllä on saanut oman mielen jotenkin ahdistuneeksi. Pidän siitä, että elämässä on tavoitteita – suuria ja pieniä sekä toimintaa. Vakitreenit koirien kanssa tuovat arkeen pientä luksusta sekä sosiaalista kanssakäymistä. Tuntuu, että kevään aktiivisista treeneistä on jo – no, melkein vuosi aikaa! Ensi vuodelle haaveissa onkin keskittyä enemmän omaan tekemiseen ja löytää sopiva tasapaino työn, yrittäjyyden ja oman koiraharrastuksen välillä. Näistä suunnitelmista lisää myöhemmin.
Elokuussa vietettiin pienellä porukalla perinteisiä rapujuhlia ja oli ihana saada paikalle ystäväni ja pikkuveljeni vaimoineen. Lopuksi kiitokset ystävilleni, erityisesti Sirjalle koirien hoidosta ja viikonlopuista yhdessä, Maijulle yhteisistä agsavalmennuksista (sushista!) ja avusta arjessa, Virvalle herkullisista kahvihetkistä, Sarille yhteisistä näyttelyreissuista, lenkeistä ja pakohuonepeleistä aikoina kun ei kyetä mihinkään muuhun ja Petralle puheluista, joita ensi vuonna pitää kyllä soitella enemmän. Kiitos kuluneesta vuodesta ja siitä, että olette aina tukenani. Voin vain yrittää olla yhtä hyvä ystävä. ❤
Lifedream Colliet 