Kuluneen 1,5 vuoden aikana olen saanut lukemattomia kiitoksia ja kehuja ystäviltä, tuttavilta ja tuntemattomiltakin koskien elämäntapamuutostani ja reippaan 30kg painonpudotustani. Moni kyselee miten olen onnistunut, miten olen muuttanut ruokavaliotani tai liikkumisrutiinejani. Olen yrittänyt antaa vinkkejä Vihreä mieli -blogissani, joten yritän koota jotakin myös tänne. Suuri merkitys on liikunnalla ja Wilya-huskyllani, jonka ansioista innostuin pitkän matkan kävelystä ja aloin kertyttää kilometrejä lenkeillä. Kun aikaisemmin lenkkeilin koirien vuoksi, nyt lenkkeilenkin itseni takia. Mikään ei ole parempi tunne kuin lenkillä, hyvä musa korvissa, suu virneessä, hiki selässä ja husky edessä juoksemassa. Teen yleensä viikossa pari 13-15km lenkkiä ja lyhyempiä 4-5km lenkkejä nahkojen kanssa. Toisinaan repäisen yli 20km retkellä. Totuus on kuitenkin, että ilman ruokavaliomuutosta kaikki liikkuminen olisi ollut turhaa.
Aamiainen – kaiken a ja o
”Be faithful in small things because it is in them that your strength lies.”
Mother Teresa
Aamupala on kenties minulle kaikkein tärkein ateria ja se, josta en suostu joustamaan. Ennen aikoina lempiaamiaiseni oli appelsiinimehua, kahvia, paahtoleipää, pekonia ja munia, mutta nykyään se on vallan erilainen. Puristettu vahva appelsiinimehu on edelleen listalla, samoin luomukahvi, vaikka yritän ekologisista syistä tolkuttaa itselleni, että senkin voisi vaihtaa vaikka vihreään teehen. Kaksi palaa ruisleipää, jonka päällä on pari palaa paprikaa, tomaattia ja kurkkua. Keitetty kananmuna silloin tällöin ja hedelmiä sekä siemeniä luomujogurtin kera. Näistä tulee mukavan kevyt ja energinenolo koko päiväksi.
Ruisleipä on elinehtoni 😀 Olen huomanut, että tulen lähes kipeäksi vaaleasta leivästä ja muistakin pullamössötuotteista, joita yritän vältellä nykyään viimeiseen asti. Aika jännää, koska ennen tuli syötyä helposti muutamia munkkeja kuussa ja pullaakin työpaikan kahvihuoneessa. Nykyään (1,5 vuotta uuden ruokavalion aloittamisen jälkeen) en edes kaipaa niitä, vaikka toiset niitä vieressä söisivätkin. 🙂
Aamupala on mukavaa syödä kaikessa rauhassa. Yleensä hoidan tilan aamutyöt alta pois ja sitten viimeiseksi ennen töihin menoa juon kahvini ja syön leipäni. Katselen samalla ulos ikkunasta lempipaikallani olohuoneen sohvan nurkassa. Ikkunasta avautuu näkymä Kurkelan järvelle ja pihapuiden latvoihin. Voisin tuijottaa niitä ikuisuuden ja vain seurata miten tuuli leikkii koivujen lehdillä. 10 minuuttia riittää hiljaisuutta ja olen valmis ottamaan päivän vastaan sellaisena kuin se tulee.
Jätin syksyllä 2014 juuston pois leivän päältä, koska pohdin syöväni sitä salaateissa ja mm. munakkaissa ihan tarpeeksi muutenkin. Aluksi oli yhtä vaikeaa totutella juustottomaan ruissariin kuin oli aikanaan kinkuttomaan ruissariin, mutta kun päälle lisää läjän kurkkua, tomaattia, paprikaa, suolakurkkua, kananmunaa, lohta tai vaikkapa avokadoa, saa aamiaisleivistä paitsi herkullisia myös vaihtelevia ja ulkoisesti piristäviä. Päälle voi lisätä erilaisia salaatin lehtiä, kaalia, rucolaa tai vaikkapa pinaattia. Hyvää ja ravitsevaa, jolla jaksaa pitkään!! Juusto on harvinainen herkku nykyään leivän päällä 😉
Kukkakaalimuussi tai keitto
Keitä tai höyrytä kukkakaali kattilassa. Voit lisätä myös ruusukaalia, porkkanaa, parsakaalia jne. Soseuta paksuksi, lisää kermaa tai vettä, hieman koskenlaskijaa, valkosipulijauhetta ja valkopippuria.
Vähän hiilihydraatteja ja sokeria, maltillisesti rasvaa ja reilusti proteiinia
Olen hämmentynyt miten helppoa minun on noudattaa uutta ruokavaliotani. Kuvittelin, että kasvisruuan tekeminen olisi vaikeaa ja työlästä: en ole koskaan ollut mikään kokkikolmonen keittiössä ja liharuokien valmistus on ollut vaikeaa. Siksi onkin ihmeellistä huomata miten nopeasti saatan taikoa ihania aterioita vain käyttämällä hieman luovuutta. Syön mielestäni erittäin vaihtelevasti ja monipuolisesti – seikka, joka ei varmasti ennen ole toteutunut.
Kasvissyöjälle valmisruokia ovat kätevät tölkit. Itse rakastan tomaattimurskasta valmistettua tomaattikeittoa. Kookosmaitoa voi lisätä kastikkeisiin tai leivontaan. Ananaspurkki menee aina välipalana vaikkapa sellaisenaan. Myös tonnikalaa, papuja, parsaa, simpukoita ja kaikkea muutakin ihmeellistä saa tölkeissä. Tarkistan kuitenkin, etteivät ainekset sisällä turhaa sokeria ja suolaa. Vedessä säilötyn tonnikalan suurkuluttajana olen tarkkana sen alkuperästä.
Kananmunat ovat helppoja ja nopeita valmistaa keittämällä tai paistamalla. Ravitsevia ja nopeita. Käytän vain luomumunia. Salaatteja on nykyään saatavilla kätevissä pikkupusseissa, joihin on kerätty erilaisia variaatioita: punakaalia, porkkanaa, retiisiä, kiinankaalia jne. Salaateista saa helposti vaihtelevat näille pussukoilla!
Varsinaisia valmisruokia ovat monenlaiset keitot, pinaattiletut ja puurot. Itselläni on aina pakkasessa muutama keitto (kantarelli-, kasvissose- ja pinaattikeittoja), joita on helppo ja nopea valmistaa päivinä kun ei oikein jaksaisi mitään muutakaan. Myös pakastetut mozzarella-, ja muut kasvispizzat kuuluvat herkkuihini pari kertaa kuussa.
Iltapalaksi voi tehdä vanhaa kunnon kaurapuuroa vaikkapa mikrossa, dippailla ruispalttuunappeja, porkkanaa tai kurkkua valkosipulilla maustettuun kevytkermaviiliin tai tekaista hedelmäsalaatin ananaksesta, viinirypäleistä, kiivistä ja luumusta. Jätskin korvaajana voi maistella turkkilaista jogurttia, johon on sekoitettu hieman kaakaojauhetta.
Herkutteluhetkiin ostan joskus valmiita pusseja, joissa on kuivattuja hedelmiä sekä suklaarusinoita. Koska en osaa leipoa, minun on ollut suhteellisen helppo luopua sen tyyppisistä herkuista – kerrankin kokkaamattomuudestani on jotakin hyötyä 😉
”Tiesin kuitenkin, että minun olisi oltava rohkea. Ei hullunrohkea, riskejä ja vaaraa rakastava hurjapää, ei sellainen joka tekee naurettavia paljastuksia itsestään todistellakseen ettei ole kauhuissaan, vaan urhea aidolla, perustavanlaatuisella tavalla. Kyllin rohkea pitämään kielensä kurissa, kun se oli viisainta; kyllin rohkea harkitsemaan ennen kuin heittäytyi suin päin johonkin; kyllin rohkea pitämään kiinni siitä kuka oli, vaikka joku haluaisi houkutella tai pakottaa sellaiseen suuntaan johon ei halunnut mennä; kyllin rohkea pitämään kaikessa hiljaisuudessa oman päänsä. En tiedä kuinka kauan odotin ja keräilin rohkeuttani,” Piper Kerman – vuosi vankilassa, orange is the new black
Kiinalaiset kutsuivat soijapapua kultaiseksi helmeksi ravintoarvojensa vuoksi. Ravintosisällöltään se on poikkeuksellisen monipuolinen: enemmän proteiineja kuin missään muussa pavussa, linolihappoja, kuituja, kaliumia, kalsiumia, fosforia, rautaa, sinkkiä ja runsaasti B-, K- ja E-vitamiineja. Soijaproteiini sisältää kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja, mikä tekee siitä kokonaisen proteiinin lähteen.
Kasvisruokavaliossa soijapohjaisia tuotteita käytetään usein lihatuotteiden tapaan, ja siitä saadaan proteiinia, joskaan soija ei ole välttämätön kasvissyöjälle. Itse syön soijaa aika vähän, mutta se on hyvin riittoisaa ja täyttävää. Sen sijaan ostan paljon soija tai mantelipohjaisia tuotteita, joilla korvaan kerman tai maidon. Soija on terveellisempi proteiininlähde kuin liha muun muassa siksi, että siinä on tyydyttyneiden rasvahappojen sijaan terveellisempiä monityydyttymättömiä rasvahappoja. Myös maitotuotteita voi korvata soijalla: soijajugurtilla ja juomalla.
Välipalat ja juotavat
Kätevä, terveellinen ja herkullinen välipala: maustamaton jogurtti, jossa ananasta, viinirypäleitä, rusinoita tai marjoja.
Rasvaton maitorahka, jossa voi käyttää samoja täytteitä.
Proteiinipatukka – käy myös makeannälkään! Tarkista kuitenkin kalorimäärät, monesti ateriankorvauspatukka on parempi vaihtoehto.
Ravinnonkorvike pirtelöt
Uusi elämäntapani koski myös juomista. Olen aina tiennyt juovani liian vähän, joten korjasin asian ostamalla kotiin hiilihapotettua lähdevettä tai vichya. Miksaan sitä tuoremehuihin tai sokerittomaan tiivistemehuun. Tavoitteeni on juoda ainakin kolme litraa päivässä tietoisesti. Olen erityisesti hullaantunut
- porkkana-ananas
- appelsiini
- omena
- marjat
Syömällä kevyesti, mutta terveellisesti on oloni pysynyt vahvana ja hyvänä. Sairastelen todella harvoin. Talvella aamiaiseeni kuului myös monivitaporeet, joita join kaksi päivässä sekä lisätty D-vitamiini. Ruokavalioni suhteen en ole turhan tarkka pikkuasioissa, mutta sen sijaan kokonaiskuvaa ajattelen lähes kokoajan. Pienistä naposteltavista kertyy huomaamatta uskomaton määrä kaloreita, ja ruualla syöty hiilihydraattien ja lihan määrä mm. perunoiden ja leivän muodossa lisää turvotusta ja raskasta oloa. Suomalaisilla muutenkin on tapana syödä leipää hirmuiset määrät, samoin lihaa kuluu niin lautasella kuin leivän päälläkin. Annoskootkin ovat itselläni pienentyneet huomattavasti.
Haluan uskoa, että kuka tahansa kykenee elämäntapamuutokseen, mutta sisua ja pitkäjänteisyyttä se kyllä vaatii. Varsinkin jos perheessä on muita ”syöppöjä”, on sivusta katsominen varmasti vaikea temppu! Ei pidä toisaalta kieltää itseltään mitään, mutta täytyy löytyä kykyä kompensoida syötyjä herkkuja liikunnalla tai seuraavana päivänä kevyemmillä aterioilla.
Loppujen lopuksi, se on aivan varmasti kaiken vaivan arvoista!! Onnea uudelle elämälle!!
Lifedream Colliet 