Aihearkisto: Blogi

Lifedream maastopäivät

Olen haaveillut omasta yrittäjyydestä yli 20 vuotta. Sanon usein olevani kolmannen polven yrittäjä ja tämä pitääkin paikkansa. Yrittäjyys ja sen vaatima luonne elää minussa vahvana. Kuitenkin, seurattuani läheltä isääni yrittäjänä tiedän, ettei se tie ole helppo ja vaatii melkoista uhrautumista monella tapaa. Koska elän yksin, vastaan myös lainanmaksuista ja muista laskuista itse. Tästä syystä täyspäiväinen yrittäjyys on minulle liian suuri taloudellinen riski. Niinpä tämänkaltainen sivutoiminen yrittäjyys tuntuu tällä hetkeltä hyvältä ajatukselta saada toteuttaa itseäni ja yrittäjyyteen liittyviä intohimojani. Lisäksi toiminta voi pysyä sen verran pienenä, että teen sitä omaksi iloksi sen sijaan, että joutuisin pakosta tahkomaan tulosta.

Parikymppisenä kävin läpi erilaisia koiriin liittyviä liikeideoita, mutta mikään niistä ei tuntunut omalta. Niinpä kouluttauduin lähihoitajaksi ja toteutin yrittäjyyteen liittyviä ajatusmalleja harrastelijakasvattajana varsinaisen palkkatyön ohella. Ajatus maastopäivistä, kaikille avoimista jälki- ja hakupäivistä lähti siitä, että olen treenannut lajeja omien koirieni kanssa ilman suurempia tavoitteita jo kolmisen vuotta. Omat koirani tekevät tällä hetkellä noin 300-500metrin pituista jälkeä ja ilmaisevat myös siltä löytyvät kepit. Haussa Piikun kanssa on aloitettu rullailmaisun alkeet. Julkaisen treeneistäni aktiivisesti videoita ja treenipäiväkirjoja somessa sekä tässä blogissa. Ihmisenä, jonka päätavoitteet ovat agilityssa ja tokossa kilpaileminen, tämän kaltainen lajitreeni antaa mukavaa vaihtelua koirille. Olen aina painottanut omassa koiraharrastuksessani monipuolisuutta, harrastamme myös paimennusta, näyttelyitä ja retkeilyä. Pk-lajeissa kilpaileminen vaatii niin koiralta kuin omistajalta paljon. Varsinaisen maastotyön lisäksi kilpailemiseen liittyy aina erillinen suoritettu BH-koe, jokaisessa kokeessa on tottisosuus sekä esineruutu. Ei siis riitä, että koira osaa liikkua aktiivisesti ja teknisesti oikein metsässä, käyttää nenäänsä etsintätyössä, ilmaista löydetty maalimies rohkeasti ja ylläpitää sitä tarvittavan pitkään. Pk-kokeissa työskentelevältä koiralta vaaditaan lujahermoisuutta, äänivarmuutta ja kestävää fysiikkaa. Ohjaajalta melkein samoja ominaisuuksia ja ennen kaikkea valtava määrä aikaa. 😀 Arvostan suuresti ihmisiä, jotka treenaavat näitä lajeja aktiivisesti ja tavoitteellisesti ja kasvattajana etsin jalostuskoiria, joilta löytyisi lajeihin vaadittavia ominaisuuksia.

Entäs sitten kaikki me muut, joilla ei ole moiseen syystä tai toisesta mahdollisuutta?

Sunnuntaina 29.8 heräilin aamusta aikaiseen ja hoidin omien koirieni ulkoilutukset. Jännitti jo vatsanpohjassa, sillä tänään vetäisin syksyn toisen hakukurssini. Myös yksi jälkikurssi oli takana. Tänään kyseessä oli matalan kynnyksen henkilön hakuun suuntautuva päivä, johon osallistuvalla ei tarvitse olla aikaisempaa kokemusta hausta tai muitakaan taitoja. Metsässä luoksetulo on ehkä ainoa toivottava taito, mutta sitäkin voidaan liinassa työstää. Olin jo aiemmin kesällä selvittänyt maanomistajilta luvat tämänkaltaiseen pienimuotoiseen kurssitoimintaan ja erittäin kiitollisena minulle luvattiin ne kahdenkin eri maanomistajan toimesta. Metsäalue on laaja ja sisältää hiukan erilaista maastoa tasaisesta kanervikosta kallioisempaan.

Keitin kahvipannullisen, pistin croissantit uuniin ja kävin kuivaamassa pihakalusteet yön jäljiltä. Oli luvattu sadetta, mutta nyt aurinko paistoi täydeltä terältä ja aamun kaste alkoi haihtua. Jännitti vähän moneltako ihmiset alkaisivat valua paikalle, sillä kotona suoritettava yrittäjyys tuo aina omanlaisensa paineet. Ei riitä, että minä annan itsestäni hyvän kuvan, vaan väkisinkin kursseille osallistuvat muodostavat sellaisen myös kodistani ja sen pihapiiristä. Toisaalta olen tähän tottunut jo kasvattajavuosinani. Katoin tuttuun tapaan kahvin ja aamupalan kuistin pöydälle valmiiksi ja jäin odottamaan kurssilaisia. Melkoisen innoissaan tuntuivat olevan, useampi oli viestitellyt minulle jo ennen tätä päivää. Omat koirani laitoin sivuun omaan huoneeseensa ja ne näyttivät jo tietävän mistä päivässä oli kyse: jokainen ohi ajava auto haukuttiin ikkunasta ja lopulta, tasan 9.50 alkoi pihatie täyttyä autoista. Koska elämme elokuuta, voimme vielä viettää teoriatunnin ulkona, mutta jatkossa siirrymme sisätiloihin (vallitsevan koronatilanteen puitteissa).

Tänään paikalle saapui kaksi sileäkarvaista collieta, tuttu saksanpaimenkoira jälkikurssilta, bokseri, labradorin noutaja ja valkoinen paimenkoira. Bokseria lukuun ottamatta kaikki olivat iältään nuoria, vuoden tai alle. Odotimme, että kaikki saapuivat paikalle ja samalla ihmiset saivat syödäkseen kahvia ja pientä purtavaa. Pienen esittelykierroksen jälkeen annoin heille kaikille teoriakoosteen henkilöhausta sekä päivän kulusta ja kävimme sen yhdessä läpi. Kaikilla oli suuri innostus siirtyä metsään harjoittelemaan!

Painotan, että jälki- ja hakupäiväni eivät ole suunnattuja kilpailuihin tähtääville koirakoille, mutta haluan silti rakentaa treenit pohjautuen palveluskoirakokeisiin: hakupäivässä hajustamme noin 100×100 metrin alueen, jolla liikumme tilanteesta riippuen joko partioiden tai risteillen. Koirat suorittavat yleensä tällä ensimmäisellä kerralla lyhyitä suoria pistoja maalimiehen luo, joka suorapalkkaa ne ruualla. Toisella kierroksella kokeillaan koirakohtaisesti jo etsimistä haamu- tai ääniavulla. Ilmaisua emme tässä kohtaa rakenna, mutta se ei ole mahdoton ajatus sitten jos treenit jatkuvat. Päätavoitteena on kuitenkin metsässä ihmisten etsintään motivoitunut, innokkaasti työskentelevä koira, joka saa myös fyysisesti toteuttaa itseään. Jälkipäivässä opastan ihmiset tekemään ensimmäiset jäljet koirilleen ja neuvon miten harjoituksia voi jatkossa hieman vaikeuttaa. Myös keppien ilmaisua käymme läpi teoriassa, joskaan sen käytäntöön ottamisen aika ei ole vielä näillä ensimmäisillä kerroilla. Hajutyöskentely on koiralle ominaista ja se toimii hyvin virikkeellistävänä ja aktivoivana toimintana.

Siinä missä jälki sopii sellaisillekin koirille, joilla on ongelmia vieraiden ihmisten kohtaamisessa, haku sopii loistavasti ihmisiä rakastaville koirille, joilla on fysiikkaa ja halua edetä metsässä. Maastolajeissa koira oppii itsenäistä työskentelyä ja treenit ovat aina niin henkisesti kuin fyysisesti koiralle rankkoja, vettä kannattaa pitää mukana ja kylmemmillä keleillä pitää niillä vaikka takkia autossa. Vaikka treenit ovat helpompia avoimesti ihmisiin suhtautuville, myös pidättyväiset (joskaan ei aggressiiviset) koirat voivat hyötyä hakuun liittyvästä makkararingistä ja siitä, että vieraiden ihmisten luo on kiva mennä ja heiltä saa ruokaa. Treeneissä jokainen koira suorittaa tehtäviä omalla vuorollaan, joten reaktiiviset ja muiden koirien kanssa ongelmia omaavat koirat ovat myös tervetulleita. Maastopäiviin ei ole ikä- tai roturajoituksia, etenemme aina koirakohtaisesti.

Tänään sää suosi meitä, sillä sateen sijaan aurinko paistoi koko ajan! Ihmiset olivat valtavan motivoituneita niin omien koiriensa vuorolla kuin menemään piiloon muiden vuorolla. Haku onkin porukkalaji, eikä sitä voi harrastaa ilman siihen innostunutta tiimiä. Tästä syystä tarjoan erillisiä irtotreenejä meidän omalle porukalle, siis Lifedream maastopäivän suorittaneille. Tällaisia treenejä järjestän jäljessä noin kerran kuussa (tavoitteena kun on ohjaajan itsenäinen työskentely) ja haussa noin 2 krt kuukaudessa. Tavoitteena on saada mukava porukka kasaan, jolloin voisin kysynnän mukaan pitää treenejä myös päivisin ja lisätä treenipäivien määrää.

Kiinnostuitko? Katso seuraavat kurssit täältä.

Paimennuksen IMUSSA

6.5.21. Tänään kevään viimeisissä paimennustreeneissä Katjan luona isolla laitsalla ja kaatosateessa. Molemmat tytöt yllättivät hyvin mieluisalla tavalla! 💗 Erittäin liikkuvilla lampailla molemmat koirat olivat vapaana ja suorittivat poispäin kuljetusta rauhallisessa mielentilassa. Varsinkin Likan tasapainoiseen ja rauhalliseen suoritukseen olin erittäin tyytyväinen ja Piikunkin mielenkiinto pysyi yllä koko ajan, haki tasapainoa lampaiden takana. Harmi, että nyt tulee treeneihin pieni pakollinen tauko, mutta tästä on hyvä jatkaa! Kuvista kiitos Maijulle ja Katjalle kiitos supertreenistä! 🙏

5.8.21 Lähes tarkalleen 2kk tauon jälkeen päästiin taas tänään paimentamaan, tällä kertaa naapurin Maijun omilla lampailla. Tehotyttöjen kannalta minulla ei ollut juuri tavoitteita, sillä edellisestä kerrasta on kauan, lampaat ovat vieraita ja paikka tavallaan uusi, sillä koirat ovat tottuneita leikkimään Maijun urosten kanssa, eikä työskentelemään. Siksipä olikin hienoa huomata, että kaikki tytöt ylittivät odotukseni!

Piiku aloitti ekan kierroksen. Lähdettiin kulkemaan lampaiden perässä liinassa ja Piiku oli heti kiinnostunut eläimistä. Lampaat olivat liikkuvaisia ja juoksivat helposti alta pois vaikka Piiku lähestyi ihan nätisti liinassa. Saimme kuitenkin muutaman hyvän kaaren aikaiseksi. Toisella kierroksella Piiku oli irti ja päästiin jo kuljetuksen makuun. Kokeilimme ensin työskentelisikö se paremmin Maijun kanssa, mutta Piiku meni vähän sekaisin tästä, joten lopulta minä kävelin lampaiden kanssa ja Maiju pysyi taka-alalla. Piiku kuljetti hyvin, mutta ajoi lampaat ajoittain lähelle ja ohi. Sille pitäisi alkaa vahvistaa pysäytyskäskyä ja kenties hieman suuntiakin. Lopussa Piiku teki todella kauniin hakukaaren ja toi lampaat minulle. Olin todella tyytyväinen, että Piikun kiinnostus oli lähes sata prosenttisesti lampaissa, joten sen syttyminen lajiin on Katjan luona tapahtunut.

Likan kanssa tehtiin töitä liinassa. Ekalla kierroksella se alkuun halusi kovin vain räjäytellä ja tuntui koko kevään treeni haihtuneen sen mielestä, mutta lopulta se rauhoittui ja alkoi jo hakea kanssani suuntia ja kuunnella minua. Teimme poispäin ajoa. Toisella kierroksella Maiju meni sen kanssa lampaille ja minä jäin kauemmaksi. En tiedä oliko Likka vieraskorea vai mitä, mutta se kuunteli todella hyvin Maijua ja rauhoittui hyvin lampaiden taakse. Seuraavaksi Likalle pitäisi myös alkaa opettaa lampaiden kuljetusta ja hallintaa maltillisesti. Olin kuitenkin todella tyytyväinen siihen miten rauhakseen Likka Maijun kanssa oli. Kun saan sille lisää treenimetrejä lampaiden kanssa, paranee sen työskentely varmasti. Likka on kuitenkin nöyrä koira, joka kuuntelee hyvin. Lopuksi se tosin pääsi meiltä karkuun ja lampaat juoksivat vähän matkaa. Ihan viimeinen pätkä otettiin lyhyemmässä liinassa ja tehtiin hallittu nosto sen kanssa.

Lotta pääsi lampaille tänään ensimmäisen kerran. Aluksi se oli kiinnostunut vain kakasta, mutta kun päästin irti liinasta se selkeästi kiinnostui eläimistä ja rohkeasti juoksi niiden perässä! Aivan varmasti tästä saa työstettyä vaikka mitä! Olin hyvin iloinen, että Lotta kulki laitsalla niin reippaasti ja uteliaana!

8.8 Nopea käväisy laitsalla Likan kanssa. Ensin haettiin yhdessä liinassa lampaat Maijulle hoitotoimenpiteitä varten ja Likka piti lampaat hyvin paikallaan, toki pidättelin sitä liinan kanssa paikallaan. Sitten päästiin tositoimiin kun Maiju oli sitä mieltä että ihan itse saan laitsalle mennä Likan kanssa ja yrittää siellä sitten jotakin sen kanssa vääntää 😂 No, olin hämmästynyt siitä miten kivasti Likka pysyi hallinnassa: jätin sen odottamaan ja se pysyi paikallaan kun kävelin lampaiden luo ja sieltä sitten saatiin ihan peruskuljetusta aikaiseksi. Likka paineistuu selkeästi paimensavasta, jolla pyrin ohjeistamaan sille suunnan vaihtoa ja jäi helposti jäkittämään lampaiden pysähtyessä, eikä käskyistäkään ole meillä juurikaan hajua, mutta silti olin tosi tyytyväinen siihen miten hyvin Likka kuunteli minua, vaikka varmasti veri veti vain kaahaamaan ja räjäyttelemään. Likka työskenteli pitkässä liinassa vapaana.

10.8 Paimentamassa iltatuimaan Likan ja Piikun kanssa. Molemmilla tytöillä valtavasti energiaa oltuaan koko päivän levossa. Piiku aloitti. Ajatuksena oli peruskuljetus ja sellaisia pätkiä saatiinkin muutama hyvin aikaan. Piiku myös tekee kivan hakukaaren ja hakee lampaat minulle, mutta se ajoittain ajaa lampaat liian lähelle ja minusta ohi. Sen on myös vaikea korjata omaa liikerataa kuljetuksessa siten, ettei alkaisi nousta lampaiden sivulle. Tokalla kierroksella se pitkästä aikaa lakkasi taas tekemästä mitään, joten lopetettiin onnistuneeseen hakukaareen. Toivon, ettei Piikun syttyminen lampaille tästä kärsi, tällä kertaa se vähän muistutti aikoja Usvanummen tilalla, missä se vain haahuili suurimman osan ajasta. Katjan liikkuvilla lampailla sen huomio on saatu kiinnittymään 100% lampaisiin, joten täytyy olla tarkkana tässä asiassa. Piikulle riittää usein tässä kohtaa vain yksi kerta laitsalla ja kenties vain kerran viikossa. Maijun lampaissa on myös yksi vähän itsepäinen rouva, jolle Piikukin tavoistaan poiketen puhkesi haukkumaan kun lammas ei ensin oikein olisikaan halunnut liikkua 😂 Piikulle, joka ei tekisi pahaa kärpäsellekään ja on aina kohtelias ja nöyrä kuin Babe possu ikään, on tällaiset tilanteet henkisesti kuormittavia, mutta tilanteesta selvittiin ja kuljetus jatkui.

Likka puolestaan oli täynnä tarmoa. Vaikka se on edelleen liinassa, se pääsi minulta karkuun ja ajoi lampaita aitauksen toiseen päähän. Onneksi se on hyvin kiltti eikä pure, mutta saimme sanoa sille aika voimakkaasti ettei sellainen peli vetele. Sitten Maiju otti taas pyynnöstäni ohjat ja Likka alkoikin hakea lampaiden ympärillä valtavan isoa ympyrää. Se selvästi oli ottanut nokkiinsa kun jouduimme sille aiemmin ärähtämään, mutta toisaalta nyt sen toiminta lähelläkin lampaita oli hallittua. Koska sillä ei ole vielä juurikaan käskyjä lajiin, on homma entistä haastavampaa. Olen kuitenkin optimistinen, että ajan kanssa ja tulevilla suunnitelmilla pääsen rakentamaan sillekin paimennustaitoja lisää. 💗

Tarkoitus on käydä hakemassa kotiläksyjä aina silloin tällöin viisaammilta molempien tyttöjen, mutta varsinkin Likan kanssa. Kiitos taas Maijulle, on kiva nähdä miten Maijun ja Likan yhteistyö pelaa ja seurata sivusta oman koiran kehittymistä. Tarkoitus on kuitenkin jatkaa myös itse Likan ohjaamista, mutta juuri tällä hetkellä lajia huomattavasti enemmän harrastaneella Maijulla on myös enemmän avaimia bcn ohjaamiseen ja paimennukseen muutenkin kuin minulla.

En malta odottaa, että paimennukseen tulee taas meillekin rutiinia.

Valokuvausta heinäkuussa

Heinäkuun valokuvauspäivä tuli nopeasti täyteen ja paikalle Perttelissä sijaitsevaan monipuolisen kauniiseen kuvauskohteeseen Alppiruusupuisto Ilolan Arboretum ja taimistoon kerääntyi päivän aikana viitisen asiakasta. Jännitti taas vähän, sillä joukossa oli myös minulle vieraita nimiä ja rotuja. Päivään ei oltu luvattu sadetta, mutta niin vain pääsi pieni ukkoskuurokin yllättämään meidät!

Tällä kertaa menin paikalle noin tunti etukäteen ja kävelin puiston läpi etsien ajatuksella hyviä kuvauspaikkoja. Tästä oli ehdottomasti hyötyä, sillä päivän aikana aurinko vaihtoi paikkaansa ja olosuhteet muuttuivat. Kirkas auringonpaiste ei edelleenkään ole lempisää kuvaukseen, mutta toisaalta pieni ukkoskuurokin yllätti kesken kaiken. Hetken ajattelin, että koko päivä menee mönkään, mutta onneksi sade hellitti nopeasti ja kuvaukset pääsivät jatkumaan.

Varasin jokaiselle asiakkaalle 30-40min aikaa ja räpsin kuvia eri tilanteissa. Vaikka virallisesti kuvaus sisältää 5 kuvaa koirasta, todellisuudessa kaikki saivat tällä kertaa 10 kuvaa tai yli, sillä hyviä kuvia tuli paljon. Mielestäni onnistuin tällä kertaa paremmin kameran tarkennuksessa. Rotukirjo oli laaja, paikalla oli pari akitaa, collieita, bordercollie ja pari huskya. On ihan mielettömän hauskaa kuvata erilaisia koiria ja varsinkin yhteiskuvia omistajien kanssa ❤ tänne järjestän seuraavan päivän taas syksyllä kun ruska on parhaimmillaan, kannattaa siis pysyä kuulolla! Tässä videokooste osasta päivän kuvista!

SEURAAVA KUVAUSPÄIVÄ SU 15.8 TURUN RUISSALOSSA!! HINTA 35E/KOIRAKKO VÄHINTÄÄN 5 KUVAA. KATSO LISÄÄ

Jäljellä

Kevään ja kesän jälkitreenit ovat menneet hyvin. Keväällä tytöt tekivät jo pari 500m jälkeä, joskin koirista huomasi, että ne tuntuivat pitkiltä. Maasto on osittain ollut haastavaa ja kesän kuumat jaksot olivat jäljenkin kannalta huonot kun maasto oli todella kuivaa. Olen yrittänyt vahvistaa Piikulle jäljen löytämistä janalta ja Likalle keppien ilmaisua. Molempien kanssa pitää vahvistaa myös tarkkuutta jäljelle, varsinkin Piikun kanssa, joka suorittaa varsin suurpiirteisesti. Suurempia tavoitteita ei lajiin ole ollut, mutta kieltämättä nyt kun taidot alkavat olla useammassa sadassa metrissä ja keppien ilmaisukin sujuu aika hyvin, on alkanut tulla haave ainakin Piikun kanssa virallisista kisoista. Katsotaan nyt kuitenkin rauhassa, tottisosuus ja esineruutu ovat jääneet meiltä kesän aikana vähemmälle treenille. Lotta on päässyt tekemään elokuussa ensimmäiset makkararuutunsa ja jälkensä, keppien ilmaisua harjoitellaan leikin varjolla metsälenkeillä.

Piikun jälki 1.5. Takakaarteessa pientä etsimistä mutkan jälkeen, mutta päästiin takaisin kartalle.

1.5.21 Tytöt tekivät eilen monen viikon tauon jälkeen jäljet! Ja pisimmät ikinä! Likalle tein epämääräisen, liki 500m jäljen kuudella kepillä ja useammalla mutkalla. Se työskentelee todella upeasti ja tarkasti, mutta tänään alkoi jo vähän väsyttääkin. Teki kuitenkin upeasti loppuun asti ja löysi kepitkin! Piikulla oli enemmän kiemuraa ja yhden kepin kohdalla jouduin pysähtymään ja odottamaan, että se löytäisi sen maastosta. Jälki oli noin 450m neljällä kepillä. Piiku ajautui myös takakaarteessa hieman sivuun Varsinaiselta jäljeltä ja oli menossa taaksepäin kunnes oikaisin sen. Tapansa mukaan se tarvitsi hieman enemmän aikaa koota ajatuksena aina silloin tällöin, mutta löysi kaikki kepit ja suoritti mutkatkin hyvin. Kaiken kaikkiaan tytöille varsin onnistuneet jäljestystreenit ajatellen, ettei olla päästy janan ääreen useampaan viikkoon. Ensi kerralla taas vähän helpompaa, sillä nyt on venytetty ennätyksiä!🙏🥰

15.5.21 Eilen tytöt saivat tehdä täysin vieraan Ihmisen tallaamat jäljet. Maasto oli kuivaa kangasmetsää, jossa paikoin risukkoisia suopursupensaikkoja. Jäljet olivat noin 300m viidellä kepillä ja parilla kulmalla. Piiku nosti jäljen todella hyvin, mutta eka keppi jäi matkan varrelle. Eksyttiin kulmassa hieman jäljeltä, mutta Piiku itse löysi takaisin. Likka puolestaan työskenteli suopursujen keskellä niin innokkaasti, että säikähti pakoon luikahtavaa jäätävän kokoista sisiliskoa, tosin niin säikähdin minäkin! Kiitos Ericalle haastavista jäljistä!

28.5.21 Tehtiin tiistaina jäljet tyttöjen kanssa. Molemmille reilun tunnin vanha n. 500m ja neljä keppiä. 🌞 Nyt oli kuitenkin molemmille hankala paikka: maasto oli kuivaa kangasmetsää, jossa kasvoi paikoin suopursuja. Jäljen nosto onnistui hyvin, mutta varsinkin Piikulle sain olla tarkkana, että mentiin omaa jälkeä myöden ja, että kepit nousivat. Se on alkanut ilmaisemaan merkkauspyykkipoikia ilmasta, mikä vähän huolestuttava piirre.🙄 Molemmat tuntuivat myös väsyvän nopeasti, joten nyt kyllä pitää helpottaa seuraavaksi taas jälkeä.

8.7.21 Tänään käytiin maastotreeneissä pitkästä aikaa tehtotyttöjen kanssa. Tein Piikulle ja Likalle helpot, noin 150m jäljet neljällä kepillä. Ne sujuivat ihan mallikkaasti, Piikulla tosin kulmissa vähän venähti. Lotta harjoitteli esineen etsintää hakemalla kanervikkoon heittämääni lelua ja Likka etsi jo laajemmalta alueelta. Se haki hyvin, mutta pudottaa esineen melkein heti tuodessaan sitä. Niinpä treenattiin vähän sitäkin.

29.7.21 Tänään oli vuorossa jälkeä. Kaikki kolme tehotyttöä työskentelivät kivasti ja saatiin aikaiseksi hyvät treenit. Videot ovat pitkiä, mutta halusin näistäkin realistisia, joista näkee minkä tasoista työtä ne tekee. Lotta harjoitteli alkeita: makkararuutua ja makkarajälkeä. Vähän kesti hoksata homman idea varsinkin kun se voi huonosti autossa eikä makkara ole ekana mielessä. Toisaalta tällaiset kivat treenit ja autossa odottaminen tukevat autoiluun tottumista.

Isot tytöt tekivät molemmat n. 300m.jäljen, jossa kaksi kulmaa ja 5-6keppiä. Halusin tehdä helpon jäljen, sillä aiemmissa treeneissä metsä oli rutikuiva ja jäljestä tuli haastava. Likka työskenteli tosi kivasti, nenä pysyi maassa ja myös kulmat se teki tarkasti. Vain yhden kepin kanssa sain vähän odottaa ja vihjata. Piiku puolestaan työskenteli tyylilleen uskollisena, viuhtoi menemään ja välillä hukkui ohjaajaltakin oikea suunta. Kulmat pyöristettiin nätisti😂 Löydettiin kuitenkin kaikki kepit!

hakutreenit käynnistyneet

Teorian kimpussa

Tänä kesänä olemme päässeet tyttöjen kanssa jälleen hakutreenien makuun kun ystäväni Oonan kanssa laitoimme pystyyn Turun seudun collieista koostuvan porukan. Iloksemme innostuneita koirakkoja ilmoittautui jopa 10 kpl, joten saamme treenit aikaiseksi hyvin. Tällä hetkellä treenaamme kerran viikossa vaikka alun perin oli tarkoitus treenata noin kerran kahdessa viikossa. Olen tästä ihan yyber onnellinen, sillä haku on ihan mielettömän hauskaa puuhaa! Lisäksi pääsen tutustumaan ryhmän kautta erilaisiin ja sukuisiin collieihin, joten koen lyöväni tässä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Ryhmä on aivan aloitteleville ja kokeneemmatkin ovat harrastaneet hakua vasta puolisen vuotta. Olemme Oonan kanssa haaveilleet, että saisimme ryhmäämme myöhemmin vieraita kouluttajia maksua vastaan ja olemmekin erittäin innoissamme! Treenejä on tarkoitus jatkaa niin kauan kun säät sen sallivat. Olen erittäin innoissani, että pääsen vahvistamaan Piikun työskentelyä ja Likan sekä Lotan sytyttelyä lajiin tällaisessa vakkariryhmässä.

Ensimmäiset hakutreenit tehtiin kesäkuussa kun järjestin Piikun pentukyselijöille oman päivän, jonne saapui myös sulhasehdokkaan Kelmin omistaja Kiira koirineen. Kiira vetikin meille kivat hakutreenit. Piiku treenasi ensimmäistä kertaa sitten viime vuoden syksyn. Eka pisto oli haamu, joka venyi melkein 100m kun Piiku juoksi ohi tuhatta ja sataa 😅 Intoa oli ihan pikkuisen enemmän kuin taitoa, mutta Piikua ei ainakaan voi syyttää siitä, ettei se irtoaisi tarpeeksi syvälle. Loput ukot oli piilossa, mutta löytyivät hyvin ja väsykin tuli nopeasti. Neljä ukkoa riitti tälle päivälle.

Sitten oli vuorossa Likka. Sen kanssa on ollut ongelmana se, että se karkaa jo yleensä heti alussa haistelemaan koko tallatun alueen ja tulee takaisin vasta kun kokee käyneensä alueen läpi. Eipä tarvii varmaan partiointia sen kanssa kamalasti harrastaa.. 😀 Likka kyllä rakastaa ihmisiä ja niiden etsimistä, mutta varmaan vielä enemmän ihmisten hajuja :D. Viime syksyn hakukursseilla se pääsi tutustumaan lajiin ja etsi ukkoja lyhyellä välimatkalla. Nyt maasto oli avaraa ja piilot kauempana. 4 pistoa, joista kaksi haamua (vasemmalla) ja 2 täyspiiloa (oikealle), Likan ensimmäiset! Täyspitkä video suorituksesta. Likan hallinta on ollut näissä tilanteissa vaikeaa: hajun perässä se lähtee maalimieheltä tallatuille alueille, eikä välttämättä tule luokse. Niinpä tämä oli myös loistava risteily- ja hallintatreeni. Kiitos treenikavereille hienosta päivästä! Likan video Facebookissa

https://fb.watch/7bQgH0A4Uf/

Piikun kanssa ollaan harjoiteltu myös haun ilmaisua. Se on edennyt nyt siihen pisteeseen, että Piiku haukkuu 3-4 krt putkeen käskystä. Yksi kerta metsälenkillä halusin näyttää sille miksi haukkumista treenataan, joten jätin sen istumaan, läksin muutaman metrin päähän kököttämään namipurkin kanssa, komensin ”ukko”, jolloin Piiku juoksi viivana luokseni ja haukutin sitä siinä. Tämä oli meistä molemmista ihan valtavan hauskaa, vaikka varmasti vaikutti sekopäiseltä touhulta ulkopuolisen ja miksei omissakin silmissä. Kovasti tekisi mieleni yleistää haukkuminen myös maalimiehille siihen tilanteeseen, jossa olemme vasta menossa keskilinjalle, mutta intuitioni sanoo, ettei aika ole sille vielä oikea ja haukusta pitää saada ensin rennompi ja pidempi.

23.7.21 Eilen kokoontui ensimmäistä kertaa Turun alueella asuvista collieista koostuva hakuporukka! Pidin ensin pienen teorian ja sitten mentiin metsään! Katsokaa miten hienosti koirat toimivat, osa ihan ensikertalaisia! Kyllä collie on 💗 vaikka paikalla oli suurin osa ryhmäläisistä niin selvisimme kolmen tunnin treeneillä! Nopeaa ja sujuvaa 🙏 Tämä ryhmä on täysi, mutta jatkossa järjestän pieniä matalan kynnyksen kursseja haun ja jäljen parissa, kannattaa pysyä kuulolla! 🤩 Kiitos kaikille osallistujille koirineen: Poju, Mauno, Felix, Harmi, Mesi, Pipsa, Viima ja omat tytöt Lotta sekä Piiku. Ryhmässä on vielä Bailey, Kuura ja Unto, mutta hei eivät päässet paikalle tänään.

Omista koirista paikalla oli Piiku ja ensikertalainen n.3kk ikäinen Lotta. Piikun kanssa tehtiin neljä pistoa. Maalimiehet eivät olleet aivan 50m ja ihan alussa Piiku ottikin sivulaukkaa keskilinjan myötäisesti eteenpäin. Toisella kerralla se lähti onneksi kuin ohjus kohti maalimiestä. Maasto on täällä melko ryteikköistä ja koirille aika haastavaa. Olen tehnyt Piikulle paljon risteilyä ja tällä kertaa kävinkin sen hakemassa hallitusti maalimieheltä itse. Olin todella tyytyväinen, että Piiku muisti homman juonen ja eteni hyvin vaikka puuston vuoksi maasto ei ollut helpointa mahdollista. Lotta puolestaan pääsi ensimmäisen kerran maalimiesten makuun. Se alku ihmetyksen jälkeen irtosi maalimiehille tosi hyvin, ei ollut vierastamista ja etsikin lopussa yhden (vahingossa). Lotan kanssa päästään pian harjoittelemaan haamuja ja välimatkaa.

28.7.21 Tänään oltiin taas hakuilemassa💗🙏. Ihan mahtavaa päästä tyttöjen kanssa useammin treenaamaan! Nälkä kasvaa syödessä ja nyt olisikin tärkeää edetä askel kerrallaan, ettei innostuksissaan haasta liikaa tyttöjen taitoja. Videoilla molempien tyttöjen suoritukset. Suuret kiitokset meidän collieporukalle, ihanaa nähdä kiilakuonot tositoimissa! 💗Piikun kanssa vahvistettiin tänään irtoamista suoraan 50m syvyyteen (edellisen kerran alkusekoilun jälkeen) ja tähän käytettiin osittain haamuja ja ääniapuja. Maasto oli loppua kohden erittäin haastava, mutta Piiku toimi yhtä innostuneena kuin ennenkin.

Likka puolestaan pääsi taas treenailemaan noin kuukauden tauon jälkeen. Uusi metsä ja uudet maalimiehet vähän jännittivät, joskin sen aluksi juoksi koko hakualueen läpi – > se suorittaa pistot jatkossa hallitusti liinassa, mutta senkin into lähteä metsään on sydäntä lämmittävää. Tästä on hyvä jatkaa ensi kerralla!!

3.8.21 Tänään uudessa metsässä. Olen erittäin iloinen ja kiitollinen, että olen saanut meille luvat maanomistajilta muutamaankin eri paikkaan tehdä haku- sekä jälkityöskentelyä niin oman ryhmän kuin toiminimenkin puitteissa. Koska tänään Likka oli luustokuvissa ja Lotta mukana kaupungissa, otin mukaani vain Piikun. Täällä maasto on avaraa ja piilot todella 50m. Piikun valtavasta innostuksesta ja energiasta huolimatta tehtiin todella hieno kilpailumuotoinen lähestyminen hakualueelle, se kulki sivulla, istui ja odotti kun juttelin ”tuomarin” kanssa ja pysyi vierellä ja hallinnassa kun siirryttiin keskilinjalle. Ensimmäinen pisto ei näy videolla, mutta se oli haamu. Piiku irtosi hyvin. Toka pisto pito olla ilman apuja, mutta Piiku lähti taas sivuttain keskilinjaa (katsokaa sen vauhtia ja varmuutta :D), joten kutsuin sen takaisin ja otettiin ääniapu. Tällä kertaa Piiku sinkosi itsevarmasti tuplasyvyyteen, seikkaili siellä kunnes lopulta löysi maalimiehen. Pidän siitä, että se irtoaa syvälle ja työskentelee kauan, mutta voisi se vähän selkeämpi olla toiminnassaan.;) Kolmas pisto myös ääniavulla, tällä kertaa selvä suora pisto. Neljäs ukko otettiin taas ilman apuja, ja Piiku sinkosi reiluun syvyyteen , etsi aikansa ja löysi 😀 Uskomaton ipana mulla 😀

Olen niin onnellinen, että meillä on jo ensi viikolla seuraavat treenit!! 🙂 Silloin mukaan pääsevät kaikki kolme tehotyttöä, jollei suunnitelmat mene aivan uusiksi.

Agiliitoa vkot 25-30

Tässä megapostauksessa keskitytään keskikesän agilitytreeneihin. Lähinnä olemme treenailleet yksityistunneilla Koulutusrumban Suskulta sekä omatoimisesti Salon koirahallilla. Lisämaustetta on tuonut Piikun ensimmäiset viralliset kisat. Likan kanssa kepit edistyvät hitaasti ohjureilla, mutta varsinkin puomin kontaktipinta alkaa hahmottua. Tavoitteeni saada sille sujuvat itsenäiset kepit kesän aikana voin kuitenkin unohtaa. Lotta on käynyt hallilla lähinnä leikkimässä ja alkeita opettelemassa. Se on tutustunut pentukeinuun, puomin kontaktipintaan, renkaaseen ja siivekkeisiin. Lotta aloittaa elokuussa omat ohjatut treenit Suskun opeissa Salon koirahallilla ja isot tytöt jatkavat syksyllä sekä Suskun, että Timo Liuhdon yksityistunneilla.

2.7.21 Viime perjantaina oltiin hallilla treenaamassa agsaa. Piikun kanssa treenattiin keppien menokulmia eli lähinnä takaleikkausta, joka tuli viime kisoissa hypärillä vastaan. Likka puolestaan treenasi keppejä ohjureilla. Olin ihan yyber innoissani kun otin menokulmista ekat pois ja silti se haki kepit hyvinkin itsenäisesti!! Lisäksi tehtiin keinua, jossa palkkaan namilla ja lelulla. Osaksi sain jo häivytettyä namia kontaktipinnalta ja palkkasin vain lelulle vapautuksella. Otin myös pari kertaa An samalla taktiikalla ja tuntuu, että Likka alkaa hahmottaa kontaktiesteillä pysähtymistä.

Lotta harjoitteli leikkimistä (namit unohtui muutes hallin seinustalle), kuolleelle lelulle juoksemista, siivekkeen kiertoa ja täys pitkää putkea. Hurjan innostunut ipana, joka leikki tosissaan vieraassa paikassa. Niin lupaava!!

9.7.21 Omatoimitreenit Salon Koirahalli. Tänään taas hallilla treenailemassa🤩. Lotta on aloittanut ohjatut agsatreenit tällä viikolla kun ostin sille irtopaikan. Lähinnä hallilla leikitään lelulla, mutta samalla tutustutaan erilaisiin esteisiin. Tänään Lotta tutustui keinuun ja mutkaputkeen. Uskon, että siitä tulee aikas nopea ja hieno!! Palkkaantuu lähes täysin lelulla!! 🔥 Likan keppitreenit jatkuivat, enää neljä ohjuria!!🙏 Myös focusta, keinua ja eteenmenoa treenattiin ja Piikukin pääsi treenailemaan namiautomaatilla 🥰 kyllä me kaikki vaan niin tykätään agsasta!!

17.7.21 Yksityistunti Lägi, Koulutusrumba. Tänään yksäri Lägillä, Suskun opeissa. Valtavan hieno, joskin mua turhauttava rata, jossa oli juurikin sitä mitä ollaan täältä hakemassa: irtoamisia, leijeröintiä ja kontakteja. Koska Piikun kanssa tehdään jo kokonaista rataa on videossa enemmän siitä, Likan kanssa keskityttiin myös An kontakteihin ja puomin harjoitteluun. Katsokaa miten nopea Likka on🙏🙈😳💗!!!! Kyllä tuli muuten hiki!! Mutta molemmat tytöt työskenteli siitä huolimatta 100% ja Piiku alkoi lopuksi taistella vielä lelustakin, mistä olen super iloinen ja ylpeä!! Täysillä tehtiin ja kaikkemme annettiin! Ens viikonloppuna onkin sitten taas viralliset kisat minulla ja Piikulla, samalla hallilla! 😅💗 Kiitos Susku, että koutsaat meitä ja luotat meihin, vaikka välillä lentää hiki, veri ja ärräpäät!

21.7.21 Yksityistunti Lägi, Koulutusrumba. Likka tänään Lägillä Suskun yksärillä. Alkaa kontaktipinnat hahmottua pikku hiljaa. 🥰 Niin mainio pikku säätäjä se on, vauhtia riittää ja sen myötä varsin kinkkisiä ohjaustilanteita!! Videolla näkyy koko totuus treeneistä. Tänään tunsin itseni isoksi ja kömpelöksi, tönköksi suorastaan ja siltähän tuo myös näyttää. Olisinpa vielä hoikka ja sutjakka, niin kuin Likka itse 🔥 Likalle on varattu nyt luustokuvausaika elokuun alkuun, joten sitten nähdään mikä tuomio sieltä tulee. Mutta terve se on ollut ikänsä eikä koskaan ole ontunut tai muuten vaikuttanut kipeältä. Mun pikku salama! Toivon parasta!! 🙏

Piikun kanssa radalla oli muutama meille vaikea kohta, joita hinkattiin kunnialla!! Videolla kyllä the whole truth and nothing but the truth, joten tästä saa kyllä käsityksen mitä se agsa on: toistoja toistoja ja onnistumisia! Itse tunsin itseni kyllä hyvin tönköksi tänään, mutta katsokaa noita Piikun hyppyjä!! 🥰🔥Se on kyllä ihana tyyppi, jolta löytyy vauhtiakin ihan sopivasti meikäläiselle.

25.7.21 Piikun toiset viralliset kisat, Lägi. Piikun tokat agsakisat takana ja heti ekalta radalta nolla sekä LUVA. Tokalla radalla harmittava keppi virhe kun itse painelin menemään ja Piiku varasti lopussa. Hypäriltä myös hyl kun juoksi parin hypyn ohi ja keppien menokulma ei heti löytynyt. Kaiken kaikkiaan meillä oli kuitenkin hieno päivä, joskin pitkä. Harjoiteltiin odottamista ja myös vähän tokojuttuja ja paineen alla Seuruupätkät oli parempia kuin koskaan 😂 ehkä me molemmat ollaan parhaimmillamme jännityksen alla. Piikulla pysyi myös vire hyvin yllä, mikä oli vähän yllättävää sen tasaisen olemuksen vuoksi. Vielä ennen vikaa rataa leikki lelulla ja vauhti oli ihan reipas! Niin ylpeä mun täydellisestä tytöstä 💗 Taas löytyi treenattavia juttuja! Tästä on hyvä aloittaa loma. Suuri kiitos isälleni seurasta ja vikan radan videoinnista.

26.7.21 Lotan ja Likan kanssa hallilla. Koska Piikun kanssa kisattiin eilen, otin tänään nuoremmat tytöt hallille tänään. Lotan kanssa leikittiin taas paljon, muistuteltiin siivekkeen kiertoa, kontaktipintaa 2on 2off ja putkea. On hauskaa. että Lottaa voi palkata pelkästään lelulla, ensimmäinen nahkani, jonka kanssa tämä on mahdollista. Harjoittelimme myös eteen menoa kuolleelle lelulle putken kautta. Super!

Likka puolestaan oli tänään vähän off. Yritäin treenata keppejä, mutta tänään Likka vain pyöri ja hyöri eikä keskittynyt ollenkaan. Vain pari hyvää toistoa saatiin. Sen sijaan puomin kontaktipinta selkeästi hahmottuu ja koko este tehdään jo kivalla asenteella. Korkeaa rengasta yritin sille kanssa, mutta tässä kohtaa Likka vain juoksi renkaan alta ja tarjosi sen ympäri pyörimistä. Huoh. Onneksi eteenmeno putkeen onnistui hyvin, joten lopulta jäi ihan hyvä fiilis, vaikka olin lievästi turhautunut.

Olemme treenaillee omaksi iloksi myös kontaktipintaa Lotan ja Likan kanssa omalla kotiportaalla, josta tämä viimeinen video. Olen tosi tyytyväinen tyttöjen edistymiseen, sillä kiire ei todellakaan ole. Kyllä ne Likan kepitkin sieltä rakentuvat ajan kanssa. Likka kävi elokuun alussa luustokuvilla ja se sai valitettavasti lonkkalausunnoksi D/D. Omaankin silmään lonkat selkeästi olivat löysät, joten se on pistänyt mielen vähän matalaksi. Likka ei ole koskaan oireillut mitään. Selkä- ja olkatuloksia odotellaan vielä kyynärien ollessa puhtaat. Toki harrastamisen kannalta tämä tulos tulee ottaa huomioon, eikä meillä enää olekaan mitään yleviä tavoitteita Likan kanssa (jos on ollutkaan), mutta treenejä kuitenkin jatketaan omaksi iloksi ja kilpailuihin edelleen tähdätään. Lajia harrastetaan kuitenkin maltilla ja koiran ehdoilla. Toivon Likalle monia oireettomia vuosia. Kiitos kaikille meitä tsempanneille somessa ja livenä. Paljon merkitsee teidän tukenne. ❤ Harmikseni bordercollien jalostushaaveet jäävät nyt tällä haavaa tähän ja katsotaan asiaa uudelleen joskus myöhemmin josko intoa siihen vielä riittäisi.