Aihearkisto: Blogi

Tokoa ja rallya

Jännä, miten talvella toko aina ilmestyy jostakin arkirutiineihin!! 💗 Superia!! Tänä syksynä aloitettiin rallitoko Likan ja Lotan kanssa sekä jatketaan Piikun kanssa tokoa kisatavoitteellisesti. Vähän yllättäen marraskuu tulee olemaa tokon täyteinen kun ostin Piikulle 4 irtopaikkaa Katja Honkasalon tokokurssille ja lisäksi jatkamme oma toimi treeniä Scyn Turun alaosaston hallivuorolle maanantaisin.

19.9 Likan ja Lotan ekat rallitokotreenit Suskun luona. Hui kauhistus, mikä laji, saa nähdä mitä siitä tulee 😀

30.9 Toka yksityistunti rallitokossa. Suskulla on selvä ajatus meidän treeneihin ja se on hyvä, sillä mulla ei oikein ole 😀 Kamalaa kieputusta. Onneksi otetaan pari kylttiä kerrallaan, ettei mulla mene yli hilseen jo heti alkuun. Laji on kyllä vaativa ohjaajalle, mutta toivon, että eka luokka olisi suhteellisen helppo. Tänään treenattiin koiran kiertämistä ohjaajan ympäri sekä askel kerrallaan liikkumista joko eteen päin tai peruuttaen. Oma mielipide lajista alkaa kyllä muuttua, ei tämä olekaan ihan niin helppoa kuin olen kuvitellut!

Myös kotona tulee varmasti nyt treenattua kun illat ovat pimeitä. Viime vuonnakin tuli tokoilua harrastettua eniten kotikeittiössä. Alla olevalla videolla tehotytöt tokoilee keittiössä.

23.10 Tänään meillä oli todella pitkästä aikaa tokotreenit Piikun kanssa kun olen ostanut meille pari irtotreeniä Katja Honkasalon toko tunneille. Viimeksi ollaan oltu Katjan opeissa joskus Piikun ollessa noin vuoden ikäinen ja onneksi sentään ollaan siitä edetty johonkin 😅💗 eikä mitä, siihen nähden ettei olla tehty lainkaan tokoa varmaan yli puoleen vuoteen Piiku oli tapansa mukaan lähes täydellinen!! Vitsi miten rakastan tuota koiraa!! Täydellinen, täydellinen, täydellinen!!!🔥🔥🔥

Tunnin teemana oli jäävät, mutta mehän Piikun kanssa käytiin melkein koko repertuaari läpi tunnissa. Eihän se kaikkea osaa ja haukkuu turhautuessaan, mutta töitä tehdessään keskittyy täysillä ja on tapansa mukaan erittäin luotettava, uskomattoman nopea oppimaan ja varma suorittaja. Meillä molemmilla oli niin hauskaa! Tästä lähtee loppuvuoden tokotreenit, josko ensi vuoden alussa päästäisiin sitten vihdoin kisoihin asti! 🤩

  • Liikkeestä maahameno ✅
  • Tempon vaihtelut ✅
  • Perusasento✅
  • Seuraaminen ja sen paikka ✅
  • Paikallamakuu✅
  • Kaukokäskyt ✅
  • Liikkeestä seisominen (vielä käsiapu)
  • Liikkeestä istuminen (vähän muistuttelua)
  • Liikkurin sieto ja häiriökäskyt (kokemusta)
  • Käskyerottelu (Piikusta tää oli erityisen hauskaa 😅)
  • Lisäksi käytettiin monipuolisesti taka- ja etupalkkaa joten oli kyllä hyvin monipuoliset treenit!!
  • Kiitos valmentajalle Katja Honkasalolle! 🤩

Koska Piikulla on huomenna agsakisat, päätin ottaa illan tokotreeneihin mukaan pian 7kk ikäisen Lotan. Onneksi otin! Nämä olivat Lotan ekat ohjatut tokotreenit ja muutenkin sen kanssa on tehty tämäntyyppistä häiriötä ja koulutusta aivan liian vähän🙈. Siihen nähden se keskittyi upeasti liikkeisiin ja pysyi hyvin lihapullan voimalla kuulolla koko tunnin. Olemme toki treenanneet näitä juttuja keittiössä, mutta nyt olisi aika siirtää juttuja halliin ja häiriön alle! Super Lottis!! 💗Kiitokset Valtsu Katja Honkasalolle!

5.11.2021 Sain ostettua Piikulle vielä kaksi irtotreeniä lisää tälle ja ensi viikon perjantaille! Valmentajana on edelleen huikea Katja! Onpa jotenkin tosi kiva kun on valmentaja, jolla itselläänkin nahkoja, joten tietää kyllä kaikki mahdolliset temput ja jipot mitä koirat voivat keksi ja toisaalta mitkä vinkit toimivat niille! Tänään treenattiin kisojen väliaikatemppuja, eli käytäntöjä, joilla koira voidaan varsinaisen liikkeen jälkeen vaivihkaa ”palkata”, koska kokeissahan ei tietenkään voi käyttää muuta kuin suullista kehua. Onneksi Piiku palkkaantuu vahvasti suullisesti, mutta treenasin sille hyppyä nenäkosketuksella käteen ja rundia eli sitä että se kiertää jalkojen ympäri perusasentoon. Karjasta temppuja on hyvä olla pari eri tilanteisiin :sellainen joka innostaa ja toinen, joka rauhoittaa koiraa. Näiden lisäksi olemme treenanneet ympyrää, jossa Piiku kääntyy edessäni 360 astetta. Lisäksi tehtiin kisamaisia lähestymistä siten, että Katja toimi liikkurina. Juuri tällaista treeniä Piikun kanssa tarvitsemme, sillä se ottaa hyvin herkästi häiriötä muiden koirien tai Liikkurin käskyttämisestä. Lopuksi taas paikalla makuu, joka ei ihan onnistunut täyttä aikaa, mutta onneksi Piiku tulee luokseni eikä hakeudu muiden koirien luo.

Hakutyötä metsässä

Hakuilut ovat jatkuneet noin kerran viikossa. Porukka on vaihdellut kolmesta noin viiteen ihmiseen, mutta olen erittäin iloinen ja kiitollinen, että innostuneita ihmisiä on riittänyt treeneihin. Mun tytöt harrastaa omaksi iloksi hakua eikä ajan puutteen vuoksi ainakaan vielä ole ajatuksena kilpailla. Tavoitteena on kuitenkin rakentaa teknisesti toimiva koira maastossa. Metsässä näen koirien yksilöllisiä eroja, niiden fyysisiä ominaisuuksia, kykyä työskennellä paineen alla, tapaa ratkaista itsenäisesti ongelmatilanteita ja muita kognitiivisia taitoja kuten oppimiskykyä. Alla on muistiinpanoja syys-lokakuulta järjestyksessä uusimmasta vanhimpaan.

1.11 Elämyksellistä yöhakua tänään!! Omat tehotytöt pääsivät myös treenaamaan ja otettiin 5 pistoa. Ekalla rundilla ei ääniapuja tarvittu kuin ekalla pistolla. Lotta aloitti ja sillä oli hirveästi intoa! Oli vielä hämärää ja Lotta irtosi ilman apuja upeasti! Lotta sai myös toisen kierroksen, jonka aikana se etsi erittäin motivoituneesti isolla kaarella, mutta johtuiko pimeydestä vai mistä, niin tarvitsi hiukan enemmän apuja.

Piikun vuorolla ei apuja myöskään tarvittu, vaikka oli jo tosi pimeää. Piiku on tottunut treenaamaan pimeässä eikä se sitä hetkauttanut. Likka treenasi juoksun takia viimeisenä ja se ampaisi maalimiehelle kuin pieni pupu, punainen valopanta vain pomppi ees taas 😅

Treeneissä kyllä yhdistyi upealla tavalla elämyksellisyys!!🤩 Ketään ei jätetty pimeään ja väliajalla syötiin eväitä ja höpötettiin. Kanervikossa oli upeaa maata ja katsella piilossa tähtitaivasta!! Koirat etsivät hienosti ja motivoituneesti, eikä niitä tarvinnut houkutella irtoamaan pimeyteen! Ensi viikolla sitten ensimmäiset treenit asiakkaille, en malta odottaa!!

”Oli tosi hyvät treenit! Ihan meditatiista maata siellä tähtitaivaan alla 😆”

”Joo oli kyllä mahtavaa! Nyt ties ainaki et nenää käyttivät ku oli pilkkopimeetä. 😂 ja oli rauhottavaa kattella tähtitaivast!”

24.10 Tänään hakutreeneissä ajatuksena 100m keskilinja ja 6 pistoa kaikille tytöille. Likalle yli syvyyteen ja aluksi mielikuvilla. Se etsii kyllä Upeasti ja sinnikkäästi ja mietin, että sen kanssa voisi pidentää välimatkaa vielä lisää, ihan huvikseen! Yhden ääniavun otin kolmospistolle. Likka tulee perusasentoon keskilinjalle tosi hienosti🤩tämä onkin sille hauska fyysinen suoritus ja kaiken lisäksi se rakastaa nenätyöskentelyä! ! Puolivuotiaalle Lotalle laitettiin maalimiehet samaan syvyyteen kuin Likalle, eli kauas, ja sekin etsi häntä tötteröllä ja tuli keskilinjalle Luokseni tosi hienosti. Ryhmämme nuorin ja valtavan taitava!! Piikulle otin haamuna ensimmäisen piston, joka oli suorapalkka. Toka pisto tyhjää, kolmannelle Rulla. 4.rulla ja 5. tyhjä. 6 suorapalkka puolessa syvyydessä. Piiku etsii hienosti tyhjiä, mutta ei aina käänny eteenpäin sivulinjalla, vaan aika usein taaksepäin. siellä se sitten juoksentelee sinne sun tänne ennen kuin kutsun takaisin. En tiedä onko tällä muuta kuin teknistä merkitystä jos emme koskaan kilpaile, mutta koska en voi olla sata varma, niin sitäkin olisi kiva työstää.

20.10 Tässäpä Lotan upeat hakutreenit tältä illalta sateisessa metsässä! Kuusi maalimiestä täydessä syvyydessä. Otettiin ensin mielikuvaharjoituksena pari ensimmäistä pistoa ja Lotta irtosi niin upeasti, etten ottanut kuin yhdellä pistolla ääniavun. Hallinta keskilinjalla on parantunut 100% syksyn aikana ja olen siitä niin valtavan ylpeä!! 🤩💗 Keväällä voidaan ehkä alkaa jo rakentaa jonkinlaista ilmaisua 🔥

Pian kolme vuotias Piiku (Jucaides Cayla Cahaya) aloitti tänä syksynä rullatreenit ja nyt ollaan jo näin pitkällä. Keskiviikon treeneissä oli vähän märkä keli, mutta se ei haitannut! Toka ja kolmas pisto oli tyhjiä ja siinä kohtaa Piiku näki miten maalimies lähti keskilinjalta nelospistolle, joten oma moka. Muuten olin tosi tyytyväinen.

12.10 Lotan hakutreenit tänään 🤩 tehtiin mielikuvaharjoituksia kaikille ja onnistuttiin samaan aikaiseksi tosi hyviä pistoja ilman apuja! Lotta tarvitsi vain yhdelle pistolle haamuapua, muut ilman. Olen valtavan tyytyväinen sen fysiikkaan ja intoon etsiä metsässä ja hallintakin on parantunut 100% siitä mitä se oli alkusyksystä kun aloitettiin lajin harrastaminen. Kiitos meidän huippuporukalle! 🥰

10.10 Jos eilen oli upea päiviä ystäviä tavatessa, tänään oli tyttöjen vuoro! Lotan omat kaverit pehkopennut Viima ja Poju tulivat ensin meille kylään ja sen jälkeen lähdettiin metsään treenaamaan taas hakua. Ai että miten kivaa meillä olikaan!! Kiitos tytöille huippupäivästä!!

Videolla omien tyttöjen pistotyöskentelyä tältä päivältä. Kaikki tekivät kuusi pistoa, joista Lotalla oli neljä avuilla, kaksi jo täysin ilman apuja. Liina oli mukana alussa hallinnan vuoksi. Lotta tykkää jäädä maalimiehelle tai juosta ohitseni. Likka kärsi äkillisestä ripulista,😳 minkä vuoksi kaksi ekaa pistoa meni vähän mönkään, mutta loput tosi hienosti ilman apuja. Piikulla tehtiin irtorullalla 1,2,3,6 pisto ja suorapalkalla 4 ja 5. Sujui hyvin, joskin siirtyminen perusasentoon keskilinjalla saisi olla parempi. Näytölle lähtö tosi hyvä. 💗

6.10 Tässäpä Piikun hakutreenejä tänään. Sen valtava into näihin hommiin on ihan mieletöntä 💗 tehtiin eka pisto ääniavulla, sitten vähän tyhjää, kolmannella maalimiehellä Piiku unohtaa jostain syystä rullansa, neljäs puolessa syvyydestä suorapalkalla, viides tyhjä ja kuudes täydessä syvyydessä rullalla. Näytölle lähdöissä on ihan mieletön draivi, eikä haittaa, vaikka roikun (raahaudun) perässä. Vitsi, että meillä on kivaa yhdessä! 🥰 Ja hallinta 10/10! Tänään myös Likka pääsi juoksemaan maalimieheltä toiselle, mutta sille käytettiin enemmän apuja, sillä nenä ei vauhdissa ihan heti auennut. 6 maalimiestä täyssyvyydessä suorapalkalla. Ensimmäisellä haju veti liiaksi edemmäs sivulinjalla ja sain lähettää Likan kahdesti etsimään. Tokalla käytettiin ääniapuja, kolmas ilman apuja, neljännellä Likka joutuu hakemaan kauan ja lähetin sen kahdesti ääni ja haamuavuilla pistolle. Viidennellä ääniavulla ja kuudes ilman apuja. Hallinta oli 10/10 koko ajan ja tuli itse keskilinjalle takaisin hakemaan luottoa, eikä vain kadonnut omiin hommiin 😅

1.10 Tänään sain mielettömän hyvät treenit en paitsi Piikulle, vaan kaikille tehotytöille! 🙏💗 Alkuun piti treenata vain Piiku ja sen kanssa vahvistettiin rullatreenit pidemmällä välimatkoilla, mutta helpoilla piiloilla. Yksi tavoite oli myös räjähtävä näyttö ja sekin saavutettiin! 😅 Video on viimeiseltä, itseasiassa viidenneltä pistolta, jossa Piiku oli jo selkeästi väsynyt, sillä ekalla pistolla juostiin kyllä niin sairaan lujaa, että en saanut onnelliselta naurulta sanaa suustani maalimiehen luona. Ihan mieletön draivi! Ei pelkoa siitä, että mun roikkuminen liinassa jotenkin himmailisi Piikua.

Tuhannet kiitokset treenikavereille

19.9 Sunnuntain hakutreeneissä jätettiin Piikun kanssa vaihteeksi irtorullat kassiin ja keskityttiin suoriin pistoihin ja tyhjän juoksemiseen. Ekalla pistolla ääniavulla maalimies 70m verkon alla makaamassa ja Piiku kuulemma juoksi innolla ohi 😅 toka pisto tyhjä ja kolmas sekä neljäs ääniavulla 70m. Ei olla ennen noin syvälle mentykään, joten jo syvyys oli uusi juttu. Vitoselle yliheittona ja Piiku löysi hienosti maalimiehen, mutta minä en kuullut ja luulin ensin, että Piiku tuli takaisin löytämättä ukkoa. Radiopuhelimet olisi seuraava hankinta! Viimeiselle maalimiehelle lähetin ilman apuja ja hienosti meni! Pitäisi luottaa Piikuun enemmän ja jättää apuja rohkeammin pois. Super ylpeä siitä miten se irtoaa ja käyttää kroppaansa metsässä. Se on myös äärettömän hyvin hallinnassa. Peruskuntoharjoituksia pitäisi meille kyllä molemmille keksiä 😅

Lotta, 5kk, hakutreeneissä tänään pistot ääniavulla puoleen syvyyteen. Ihan _pikkuisen_ on intoa maalimiehille enemmän kuin hallintaa 😂 mutta toisaalta on hienoa, että itse tekeminen innostaa! Maalimiehet verkkojen alla ja osa maaten.

Agilitya pitkällä tauolla

Tai no. Nyt kun kasasin näitä treenejä yhteen tajusin, ettei meillä ole ollut kuin hikiseen parin viikon tauko treeneissä. Toki Likka ja Piiku eivät ole päässeet ohjattuun valmennukseen pitkään aikaan, mutta olemme silti treenailleet suht säännöllisesti. Odotan innolla ensimmäisiä yksityistunteja, milloin ikinä ne sitten ovatkaan johtuen taloudellisesta tilanteesta ja täpötäydestä kalenterista… Aika hyvin ollaan kuitenkin päästy treenaamaan ihan omin päinkin ja ensi viikonloppuna Piiku kisaa jälleen. Ykköslajin titteliä kantava agility ei ehkä ajallisesti näyttele kovin suurta osaa meidän viikko-ohjelmassa (vielä), mutta tavoitteellisesti agsa on kuitenkin se omin ja rakkain koiraurheilun muoto! Just for the fun of it! 🥰

15.9 Koulutusrumba, Salon koirahalli. Lotta on ilmoitettu joka toinen viikko Suskun treeneihin ja ne ovat sujuneet vähän vaihtelevasti. Lottahan rakastaa agsaa, siitä ei ole kyse, mutta minun kanssa toimiminen on vähän niin ja näin. Sen on hyvin vaikea luopua Suskusta ja välillä olen todella turhautunut. Olen pohtinut välillä, ettei siitä edes tule hyvää agsakoiraa.. mutta ehkäpä kolmen treenin jälkeen on vähän liian aikaista tuomita 😀 Ainakin päätin ottaa jatkossa Likan puolittamaan treeniaikaa, jotta Lotta ei ainakaan pääse väsymään.

24.9 omatoimitreeni, Salon koirahalli. Tänään treenattiin agilitya, sillä viikonloppu menee kurssitoiminnassa. Lotta harjoitteli irtoamisia putkeen ja rimoille, pentukeinua ja rengasta. Piiku puolestaan treenasi viime kisoissa kiellon aiheuttanutta keppien jälkeistä takakiertoa ja renkaan leijeröintiä. Likka teki elämänsä ekat kepit ilman ohjureita sekä harjoitteli rengasta. Kaikkien kanssa päästiin eteenpäin treeneissä ja tauko on selkeästi tehnyt hyvää! 💗 Omakin motivaatio alkaa tästä taas nousta! 

29.9 Lotan joka toinen viikko agsakurssi etenee. Päätin, että puolitan jatkossa sen treenivuoron Likan kanssa, koska Likka on koiristani se, jolla on eniten opittavaa tällä hetkellä, jotta saisin sen kisavalmiiksi. Lotan kanssa motivaatio on vähän vaihteleva, sillä se tekee hommia vaihtelevasti. Tuntuu, että parhaiten se tekee silloin kun ollaan kentällä kahdestaan. Päätän kokeilla lisätä leluja treeneihin. Ihan pienenä pentuna Lotan kanssa vain palkaksi leikittiin, mutta hampaiden vaihdoin aikaan se jäi. Likan kanssa rata oli pienellä kentällä haastava, sillä en millään ehdi ohjata sitä tarpeeksi nopeasti.

17.10 Maastokurssien jälkeen päästiin myös treenaamaan vähän agsaa ystäväni Sarin omalla kentällä. Superia!! Likan kanssa takakiertojen kanssa on edelleen haasteita ja sen nopeus on kyllä sykähdyttävä! Piiku teki tasaisen varmaa rataa ja pieni Lottakin pääsi tänään ekaa kertaa ulkokentällä treenaamaan, hallinta ja motivaatio oli 100%. Lihapullat omassa taskussa ja lelu palkkana Sarilla toimi tosi hyvin ja kokeilimme myös vinkupalloa, joka tuntui myös toimivan! Oli ihanaa nähdä tytöt niin motivoituneina yhdessä tekemiseen vaikka takana oli jo pari tuntia riehumista vieraassa ympäristössä vieraiden koirien kanssa. Kiitos Sarille seurasta ja treeneistä! 🔥

20.10 Tänään oltiin aamupäivällä hallilla treenaamassa agsaa. Likan kanssa treenataan keppejä ja kontakteja kuntoon, mutta rengas meni jo hienosti osana rataa. Piikun kanssa leijeröitiin keppejä ja Lotan kanssa vain leikittiin kahden lelun leikkiä.🤩

Likka on ihan super nopea ja oikeaa paikkaa pitää ehdottomasti vielä vahvistaa, mutta päästiin taas vähän eteenpäin. Kepeille otin pari ohjuria kun Likka innostuksissaan ei millään malttaisi tehdä loppuun asti. Tuli tunne, että nyt treenaillaan vaan omaksi iloksi ja katotaan miten pitkälle päästään.💗 Onneksi Likka selviää kyllä ilmankin agsaa, vaikka se sitä rakastaakin. Mutta tuo elämästä nautiskelija rakastaa onneksi monia muitakin juttuja, kuten metsässä juoksemista, uimista, tokoilua jne.

23.10 Omatoimitreenit, Salon koira-halli. Olen hämmentynyt, että energiaa on ollut tällä viikolla lähteä peräti kahdesti hallille. Ihan, ihana loma! Tänään treenasin Likan ja Lotan kanssa. Likka harjoitteli keinua, kontaktipintoja sekä keppejä, tällä kertaa kahdella ohjurilla. Keinu sujui tosi hienosti, jopa leijeröimällä hypyn takaa. Keppejen kanssa sujuu hienosti, kunhan ohjauslinja on helppo. Lotan kanssa puolestaan keskityttiin leikkimiseen ja kontaktipinnan muistutteluun.

27.10 Koulutusrumba, Salon Koirahalli. Jälleen Lotan kurssi kerta. Lotta oli ihan super innostunut tänään, kiskoi leluja ja juoksi geelipallon perässä. Olen laittanut sen kanssa sata lasiin ja hommasin erilaisia vetoleluja, vinkupalloja jne. Namina toimii edelleen nakki ja lihapulla, mutta on hienoa miten voimme vuorotella ruuan ja lelun välillä. Tehtiin pidempää ratapätkää, jossa valsseja ja pari putkea. Lotalla oli hurja vauhti päällä! Edelleen sen on vaikea luopua Suskusta tai muista radan reunalla seisovista ihmisistä (koska ihmiset nyt ovat maailman parhaita), mutta juokseminen ja Leikkiminen minun kanssani on myös kivaa. Olen aivan varma, että Lotan kanssa meistä tulee vielä jotakin suurta, kunhan se iän myötä varmistuu.

Likka kiehuu agsassa vähän yli odotellessa ja se on pari viime kertaa ikävästi rähissyt muille koirille. Uskon, että se osittain johtuu sen valtavasta innosta päästä radalle ja osittain jostakin muusta. Likkahan on rauhallisemmassa mielentilassa erittäin sosiaalinen eikä esimerkiksi hakutreenien jälkeen porukkalenkillä ole koskaan mitään ongelmia. Autoa se sen sijaan puolustaa raivokkaasti, mikä on lievästi sanottuna ärsyttävää. No, kentällä Likka keskittyy upeasti, pysyy alussa paikallaan ja odottaa vapautusta hienosti ja tänään irtosi upeasti putkiin ja estefocus oli niin hyvä, että se irtosi upeasti hypylle kauempaakin. Susku sanoi, että meidän on kyllä päästävä kisoihin, niin hienosti meni!

Motivaatiota lokakuussa

Lokakuu meni ohi hujauksessa! Pitkästä aikaa tämä syksy tuntuu olevan sellainen, jonka ohitan suht nopeasti, ikään kuin olan kohautuksella. Syyt tähän ovat elämänmuutokset työrintamalla ja ihana kahden viikon loma, joka on nyt edennyt hiukan yli puoleen väliin. Lepo on saanut minut löytämään uutta energiaa ja motivaatiota.

Vuosi sitten pääsimme Likan kanssa Suomen agilityliiton TopTeamiin varakoirakkopaikalle. Olin valtavan motivoitunut treenaamaan ja kisaamaan lajissa ja tulevaisuus vaikutti valoisalle. Sitten selvisivät Likan lonkkatulokset ja sen kohdalla kaikki kaatui kuin korttitalo tuulen vireessä. Piikun kanssa nousimme kyllä super nopeasti kakkosiin, mutta äkkiä sekään ei tuntunut miltään kun tavoite oli saavutettu. Ajatuksena kun on ollut, että kaikki on tämän jälkeen plussaa. Agility on ehdottomasti ykköslajimme, joten tuntui äkkiä siltä kuin joku olisi vetäissyt maton jalkojen alta.

Piiku

Työuupumukseni on kestänyt jo vuosia, sillä työnkuvani ei ole enää tuntunut sopivalta. Töitä kyllä teen, vähän liikaakin. Olen jo kolme vuotta tehnyt kahta eri työtä ja sen lisäksi satunnaisia pitkiä päivystysvuoroja. Hassulla tapaa pidän työstäni hammashoitajana ja olen siinä hyvä. Kaipaan kuitenkin samaan aikaan itsenäisyyttä ja vastuullisempaa asiakasvuorovaikutusta työhöni. Työ on täynnä rutiinia ja omat vaikutusmahdollisuudet työhön ovat pienet. Vapaa-ajalla olen aina touhunnut intohimolla ja koirien kanssa harrastaminen on tuonut elämääni toisenlaista motivaatiota. Aikaisemmassa kirjoituksessani mainitsin, että olen nyt irtisanoutunut työstäni ja aloitan uudessa toimessa aivan uudella alalla marraskuun alussa, siis ensi viikolla! Kyseessä on perheyrityksemme, joka täyttää ensi vuonna 80v. Olen innoissani, mutta samalla jännittynyt siirtymään yhtiön työntekijäksi ja aloittamaan aivan uuden työelämän kaupan alalla. Suuremmaksi osaksi työ tulee olemaan etätyötä kotoa käsin. Nyt, lomani keskellä, huomaan että alan saada uutta motivaatiota kun olen saanut levättyä kunnolla. Tulevaisuus vaikuttaa pitkästä aikaa innostavalle, vähän pelottavalle, mutta ennen kaikkea avoimelle.

Nyt kun olen saanut levätä, alkaa motivaatio taas rakentua. Loma on tehnyt hyvää monella tapaa. Levon myötä huomaan, että tuttu innostus alkaa palailla: agilitya ollaan käyty treenaamassa noin 2krt viikossa, hakua kerran viikossa ja ilmoitin Piikun myös tokoilemaan. Rallitoko aloitettiin Likan ja Lotan kanssa yksityistunnein lokakuun puolessa välissä. Onpa Lotta menossa jopa paimentamaan Usvanummentilalle vielä tämän vuoden puolella. Samoin se on ilmoitettu ensimmäiseen näyttelyynsä marraskuussa ja se sekä Piiku ihan viralliseen kehään Lahteen tammikuussa.

Lotta

Syksyllä aloitin toiminimellä pienimuotoisen kurssitoiminnan ja se on tuonut elämään valtavasti uusia ihmisiä ja innostusta! On ihanaa nähdä ihmiset iloisina ja motivoituneita toimimaan omien koiriensa kanssa. Saan myös motivaatiota suunnitellessani ja toteuttaessani asiakaskäynnit itse, ollen samalla vastuussa niiden toteutumisesta niin hyvässä kuin pahassa. Olen saanut valtavasti hyvää, rakentavaa palautetta ja tästä olen kiitollinen. Talven tullessa joudumme kuitenkin jättämään maastoilut tauolle. Tarkoitus on jatkaa irtotreenejä niin kauan kun kelit sen sallivat ja sitten uudelleen ensi keväänä.

Ensi vuodesta on rakentumassa erittäin mielenkiintoinen! Paitsi uudessa työelämässä, myös tehotyttöjen kanssa harrastaessa tavoitteet alkavat jälleen vieriä omiin muotteihinsa. Agilityssa Piikun kanssa tavoitteena on nyt kolmosluokka ja Likan sekä Lotan kanssa ekat viralliset. Lotta vaikuttaa erittäin motivoituneelta lajiin ja se on jo syttynyt putkiin sekä siivekkeiden välistä juoksemiseen. Treenaamme sen kanssa noin joka toinen viikko ohjatuissa treeneissä. Olen alkanut jo työstää ajatusta siitä, että jatkan agilityn parissa collieiden kanssa kun taas Likan kanssa treenataan vain jos se ei siitä kipeydy, eikä tavoite sen kohdalla ole enää muu kuin hauskan pito. Tiedän, että vaikka joutuisin luopumaan lajista sen kanssa kokonaan, Likka kyllä selviää elämästä ilmankin sitä. Se on nautiskelija: rakastaa juosta metsässä, haistella hajuja, uida ja syödä herkkuja. Sen kanssa esimerkiksi tavoitteet haussa ovat kilpailullisesti olemattomat, mutta se rakastaa metsässä toimimista ja ihmisten etsimistä.

Hakua olemme päässeet treenaamaan kerran viikossa koko syksyn ajan ja siitä huolimatta, ettei lajiin ole juurikaan kilpailullisia tavoitteita, metsässä toimiminen on meistä kaikista super hauskaa! Keskilinjatyöskentely on tuonut Likalle ja Lotalle valtavasti hallintaa ja vahvistanut meidän suhdettamme. Molemmat irtoavat minusta reilusti 70m syvyyteen etsimään ja työskentelevät erittäin sinnikkäästi, ilman apuja. Piikun kanssa aloitimme irtorullatreenin ja se on edennyt todella hienosti! Nyt kun rullaa tuodaan varmasti keskilinjalle ja näytölle lähdetään sellaisella innolla, että roikun vaan perässä, tulisi seuraavaksi lisätä kiintorulla, mutta voipi olla, että sen aika on vasta ensi vuonna.

Vähän yllättäen innostuin tokosta Piikun kanssa lokakuun alussa. Huomasin pohtivani ottavani sen mukaan lajirepertuaariimme taas talven ajaksi, kun maastoilu ei kelien vuoksi onnistu. Alkuun katselin jo kisojakin joulukuulle, mutta kun laji nykyään vaatii lisenssin, päätin siirtää kisaamisen ensi vuoteen. Sain pari peruutuspaikkaa Katja Honkasalon tokotunneille ja marraskuussa hallivuoron Turun alaosaston järjestämälle omatoimi toko/tottistreeneihin. Ensimmäinen tunti Katjan kanssa oli viime perjantaina ja se oli pitkästä aikaa niin upeaa, että melkein itku tuli! Äkkiä ajatus BH-kokeesta ja pk lajien tottiksesta ei tunnukaan niin mahdottomalle. Tästä innostuneena aion alkaa treenata Piikulle tottiksen hyppyä ja a:ta. Ihan vain varmuuden vuoksi! 😀

Likan ja Lotan kanssa on puolestaan aloitettu rallitoko. Laji on meille täysin uusi, joten kiitollisena sain agsavalmentajamme Suskun pitämään meille yksityistunteja noin kahden viikon välein. Susku on kisannut ja valmentanutkin lajissa, joten häneltä saan lajiin hyvät opit! Vähän sekavalta se tietysti tuntuu tokoilijan näkökulmasta ja suurin jännitys on siinä osaanko tulkita ne miljoonat kyltit oikein, etten sössisi itse tulevia kisasuorituksia. Siitä huolimatta, ne ovat kuitenkin meillä tähtäimessä. Uusi laji tuo elämään intoa ja kauhua, mutta oikeastaan aika kivalla tavalla ja varsinkin Likan kanssa toivon, että pääsemme muodostamaan kisauran ihan ajatuksella lajissa.

Näiden lisäksi treenataan jälkeä, paimennusta ja esineitä aina kun keretään. Jälkeä tehdään omaksi iloksi pari kertaa kuussa. Lotalle on tarkoitus opettaa keppien ilmaisu, mutta se osaa jo etsiä kepit jäljeltä. Tarvitsee vain lisää kokemusta. Piikun ja Likan kanssa jäljet ovat jo 300-500m ja ajattelin seuraavaksi aloittaa opettamisen jäljen nostamiseen janalta. Lotta on tarkoitus viedä paimennuksen taipumustestiin ensi vuonna ja jos se osoittaa lajiin tarvittavaa intoa enemmän kuin Piiku, voisin ehkä treenata sen kanssa sitä tavoitteellisesti. Käytännössä paimentaminen vie paljon aikaa ja rahaa, joten en tiedä onko minulla siihen mahdollisuutta, mutta toimivalle koiralle sellaista kyllä löytyy. Esineitä ollaan treenattu vähiten, mutta jos Piikun seuraaminen saadaan tokossa kasaan ja BH koe alle, on esineruutukin taas eri tavalla asialistalla. Olen treenannut sen kanssa muutaman kerran lenkillä tippunutta esinettä ja se on tosi hauskaa. Ainakin omaksi iloksi esinetreenit on ehdottomasti kaikilla tytöillä asialistalla!

Lotta 6kk

Ensi vuonna tarkoitus on käydä myös näyttelyissä tehotyttöjen kanssa. Lotan sijoitus-sopimuksen myötä Kehät ovat taas ajankohtaisia ja koska Piikukin on mielestäni ihan mukiinmenevän näköinen rotunsa edustaja otan tietysti senkin mukaan näyttelyihin. Piikulla on vain yksi virallinen näyttelytulos, vuoden 2020 erikoisnäyttelystä nuorten luokasta ERI hyvällä arvostelulla. Piiku oli viimeinen luokasta ulos lentänyt, joten sen sijoittuminen isossa luokassa oli lähellä. Ihan hauskaa on lähteä taas näyttelyihin, tavata tuttuja collieihmisiä ja saada erilaisia arvosteluja tytöille! Lotalla on mielestäni ihan todelliset mahdollisuudet pärjätä, sillä se on kivasti kulmautunut ja kaunisilmeinen. Olen erittäin iloinen ja ylpeä, että sen lisäksi, että tytöt ovat toimivia, ne ovat myös näyttäviä. Ja kumpikaan ei ole siis oma tekele, joten tästä kiitos kasvattajille Suville sekä Tiialle. Ilo on omistaa tällaiset kantanartut!! Myös Likan kanssa on tarkoitus käydä parissa kehässä. Omasta mielestäni se on ihan oikeasti kaunis ja tasapainoisesti kulmautunut, mutta tuomareiden silmissä voi olla liian pieni ja vähäturkkinen??

Syksyn saapuessa olen alkanut jälleen haaveilla peruskunnon nostamisesta niin minulle kuin koirillekin. Uuden etätyön myötä toivon saavani lisää aikaa pitkänmatkan kävelylle ja sillä olen ennenkin onnistunut! Omasta pihasta pääsen tekemään jopa 12-22km remmilenkkejä, joten kunhan Lotta on siinä iässä, että näitä voidaan asteittain alkaa lisätä viikko-ohjelmaan uskon, että onnistumme! Kävely vaatii aikaa, jota minulla ei ole ennen ollut, mutta ehkäpä uusi työ mahdollistaa sen paremmin.

Saa nähdä mitkä kaikki näistä tavoitteista toteutuu ja mitkä ei, mutta juuri nyt tärkeintä on, että ylipäätään minulla on niitä taas! Jee!! 🙏 Eihän elämässä aina voi olla satalasissa, eikä koskaan voi tietää mitä tulevaisuudessa tapahtuu, mutta olen erittäin onnellinen siitä, että innokas tekeminen ja tavoitteiden asettelu kiinnostaa jälleen. Lepo tekee ihmeitä! Blogiin tulossa pian myös tarkempia muistiinpanoja ylläolevista lajeista. ❤

Maailman parhaat tehotytöt!! ❤

Jälkeä ja esineitä

6. 9. Tänään tein tytöille jälkeä. Piikulle ja Likalle 200-300m jäljet 6 kepillä ja Lotalle kaksi lyhyempää jälkeä. Ensimmäinen oli makkarajälki, toisessa suurin osa nameista oli jo purkeissa. 🥰 1,5 tuntia siinä meni, mutta oli upea sää ja fiilis itsekseni metsässä!

https://youtube.com/shorts/gq8VX7ZksjM?feature=share

Piikun jälki kulki osittain kalliolla ja korkeassa kanervikossa. Alkuun se juoksi suuna päänä ja jouduin kyllä aikalailla avustamaan, että kepit nousi. Mutta tuon takakaarteen jälkeen homma sujui jo paremmin ja kaikki 6 keppiä löytyi.

Piikun jälki

Likan jäljen alun kämmäsin itse, kun väkisin vedin väärään suuntaan, vaikka Likka hienosti tiesi itse missä jälki kulki. Missattiin tästä syystä eka keppi, mutta jatkettiin sitten todella hienosti ja Likka teki tyylilleen uskollisena todella tarkkaa työtä!! Loput 5 keppiä löytyivät ilman ongelmaa.

Likan jälki

16.9 Tänään tehotytöt tekivät upeasti etsintätöitä!! Kaikki ylittivät itsensä ja päästiin aimo harppauksin eteenpäin! Taisin itse olla monessa kohtaa enemmän innoissani kuin koirat 😂😂🙈

Alla olevalla videolla Lotta harjoittelee ensimmäistä kertaa esineen etsintää maastosta, sitten Piiku tekee tarkkuus etsintää ja lopuksi Likka hakee esinettä.

Ensin tein Lotalle lihapullajäljen, mutta jäljen lopussa lojunut keppi ei oikein innostanut, joten tallasin normi jäljen ja loppuun laitoin sille vieraan lelun. Näitä kaksi todella hienosti. Sitten heitin lelua valmiiksi tallattuun ruutuun, mistä video. Todella upeasti Lotta tajusi homman jujun ja etsii sinnikkäästi! 💗

Likka teki ensin noin 250m jäljen parilla kulmalla ja neljällä kepillä. Jäljellä oli myös tien ylitys, josta oli mennyt juuri kaksi ihmistä ja kaksi koiraa. Likka seurasi jälkeä esimerkillisesti 💗 sitten tein sillekin esineen etsintää. Jätin sen istumaan ja kävelin ruutuun heittämään esineen vähän kauemmaksi. Se etsi upeasti ja toi esineen minulle joka kerta, aikaisemmin kun mielenkiinto esineeseen on lopahtanut sen löytämisen jälkeen heti. Hallinta 100%.🥰

Piiku harjoitteli ensin ekaa kertaa tarkkuusetsintää ja etsi neliön alueelta 1 euron kolikkoa. Halusin sen oppivan, että joskus esine voi olla pieni ja tarkkuus haju työskentelyssä on kaiken a ja o, Piikulla kun on tapana juoksennella todella laajalla alueella. Pari toistoa vaati, ennen kuin se tajusi. Ja voi sitä iloa kun homma selvisi!! Voi Piiku mikä persoona oletkaan!!🥰💗 Ainoa mikä jäi tässä peloksi oli, että se nappaa kolikon suuhunsa ja nielaisee sen, ilmaisu kun on ollut esineen suuhun ottaminen. 🙈 Lopuksi Piiku sai sitten painaa täysiä ja etsiä ruudusta 50×50 kolme esinettä. Se olikin hurjaa, satoi kaatamalla ja tarpeetkin piti kesken kaiken suorittaa, mutta Piiku etsi mielettömän sinnikkäästi 💗🥰🔥

Autossa huomasin vielä, että yksi esine oli taskusta pudonnut ja mentiin vielä uudelleen etsimään se. Vettä satoi kaatamalla, mutta Piiku löysi esineen vaivatta. Kyllä jokaisella pitäisi olla yksi Piiku, se on hirmuisen kätevä olla olemassa 😂

28. 9 Tänään tein pitkästä aikaa jälkeä omien tyttöjen kanssa. Talloin Piikulle ja Likalle ajatuksella selkeän n. 200-300m jäljen kanervikkoon, tiputin 6 keppiä jäljelle. Molemmat tytöt tekivät tosi tarkasti hommia, joskin kulmissa etsittiin oikea suunta pyörähtämällä pieni ympyrä. Piikun kohdalla eksyin itse vähän linjasta ekan kulman jälkeen, mutta Piiku tiesi oikean! Likan keppityöskentelyyn olen super tyytyväinen, tänään malttoi pysähtyä ja etsiä pientä kynän paksuista keppiä kanervikossa.

Piikun jälki

Lotta puolestaan harjoitteli ensimmäistä kertaa jälkiesineillä, joita olivat kolme n. 20cm pituista narulelua. Se teki hienosti hommia, nenä pysyi maassa ja viuhkamaisen työskentelyn lomassa itse jäljellä olo vahvistui koko ajan. Esineellä oli vielä namia, mutta ei muualla (paitsi taskussa toki). Olen super innoissani, sillä tästä on lyhyt matka kepeille! Lotan jäljet olivat noin 10-30m ja yhdellä tosi tarkasti tehdyllä mutkalla. Ihanaa saada tätäkin harrastusta vahvistettua sille! 🤩

Likan jälki

Yritän tyttöjen kanssa vahvistaa myös jäljen nostoa janalta, jolloin janana on hiekkatie ja jälki lähtee sen reunasta. Lähestymme jälkeä aina viistosta ja kaikki poimivat hajun mielestäni aika kivasti.

Lotan esineet

4.10. Reilun tunnin vanhat jäljet tehotytöille. Lotta harjoitteli ensin lyhyen jäljen esineillä ja sitten toisen ihan oikeilla kepeillä. Lotta on nyt 6kk iässä tehnyt muutamia makkarajälkiä ja tänään jäljillä ei ollut lainkaan makkaraa aivan alkua lukuunottamatta. Lotta työskenteli hienosti, vähän viuhkana, mutta yksi mutkakin suoritettiin hienosti. Toisella jäljellä Lotta löysi kaikki neljä keppiä ja ilmaisi nenäkosketuksella. Videoitakin otin, mutta se yhdessä isosiskojen videoiden kanssa katosi kännykän tallennustilaa siivotessa valitettavasti bittiavaruuteen. Harmi! Täytyy alkaa vahvistaa sille keittiössä ilmaisua lisää, mutta olen kyllä huikean tyytyväinen sen edistymiseen! Alla video Lotasta viikon takaa :

https://youtube.com/shorts/RuMI5Fm6w-Y?feature=share

Likka teki 300m suoran jäljen kuudella kepillä. Maasto oli paikoin risukkoinen, mutta se teki hienosti töitä loppuun asti. Sen sijaan jäljen löytäminen janalta oli vähän vaikeampaa tänään, muistin vasta jälkeenpäin, etten heetsannut sitä yksittäisellä kepillä, mikä minulla on aina ollut tapana tehdä ennen jäljelle lähtöä. Likka tekee kyllä todella maltillisesti töitä nykyään ja nostaa kepit esimerkillisesti 💗

Vanha kuva Likasta

Piiku puolestaan.. No jäljellä Piiku on Piiku 😅 se lähti liikkeelle kyllä hyvin, mutta suuntasi heti sivuun ja alun missasinkin itse, koska en ollut merkannut kahta ensimmäistä keppiä tarpeeksi selkeästi (krepit loppuivat kesken) eli siis ihan perinteinen, itseaiheutettu moka! Loppu mentiin sitten hyvällä tempolla ja Piiku löysi kepit hyvin. 300m ja 7 keppiä. Lopuksi mentiin takaisin alkuun ja Piiku löysi kadotetut kepit etsi-käskyllä ja ilmavainulla. Sen koko olemus muuttuu aavistuksen innokkaammaksi saadessaan ottaa hajun ilmasta, ikään kuin sanoen ”Mä hoidan, mä osaan! Tässä oon hyvä!” 💗 ja niinhän se on. Sinnikkäästi etsi noin 30mx30m kanervikossa kaksi 10cm keppiä.

Harmittaa niin paljon, että tältä päivältä ei säilynyt videoita, sillä varsinkin Lotan taidot kasvoivat paljon! Mutta no, ensi kerralla sitten!

Hakuiluja syysmetsässä

Hakuharrastuksemme lähti uudelleen uuteen nousuun kun saimme loppukesästä collieista koostuvan porukan kasaan. Suurin osa treeneistä tapahtuu täällä Kiskossa maastoissa, joiden käyttöön olen saanut maanomistajien luvan. Likan ja Lotan kanssa on otettu tavoitteeksi nenän käyttö, hallinta ja pistotyöskentely, mutta Piiku on aloittanut jo ilmaisutreenit irtorullilla.

11.8.21 Tänään viimeinen lomapäivä ja vietin sen lähes kokonaan hakumetsässä! Aamupäivällä Lotta hakuili ”penturyhmässä” ja tehtiin 4 pistoa ekalla ja 4 seuraavalla kierroksella. Lotan toka kerta hakuilemassa eikä olisi uskonut, se sinkosi keskilinjan yli hienosti noin 20-30m. Valtavan innostuksen vuoksi hallinta oli aluksi vähän sitä sun tätä, mutta loppua kohden Lotta tuntui ymmärtävän, että kannattaa edetä aina kauttani. Valitettavasti meitä oli vain kolme, joten videota ei tänään saatu.

Piiku ja Likka treenasivat iltapäivällä. Piiku työskenteli jos ei nyt upeasti niin ainakin innokkaasti 😂. Alunperin ajateltiin, että avara maasto on helppoa ja vain lopun kallioinen maasto antaisi lisähaastetta. Toisin kävi. Lieneekö marjastajien hajuja vai mitä, mutta kaikki koirat juoksivat paljon enemmän kuin olisi tarvinnut ja ukkojen löytyminen oli haasteellista. Treeneistä tulikin fyysisesti rankat. Lisäksi jossakin jyrisi ukkonen ja laukauksiakin kuultiin kauempaa. Otin 6 ukkoa ”kokeen omaisella lähestymisellä”. Ensimmäisellä pistolla Piiku on nyt usein lähtenyt puoleen syvyyteen, kääntyy sitten keskilinjan suuntaisesti ja tulee takaisin. En tiedä miksi. Siispä ääniapu ja Piiku irtoaa hienosti täyteen syvyyteen. Tokalla pistolla lähetin taas ilman apuja, mutta nyt Piiku juoksee reippaasti yli 50m, ehkä 100-150m, tulee takaisin. Toisella lähetyksellä ja ääniavulla löytyy jo maalimieskin 🙈. Kolmas ukko löytyi ääniavulla, neljäs ilman apuja. Tässä vaiheessa näkee, että alkaa väsymys painamaan, mutta pienellä kehulla Piiku jatkaa. Viides ukko oli korkean kallion päällä. Ääniavulla Piiku irtoaa hienosti, vaikka kompuroi alussa. Kuudes ukko ilman apuja ja Piiku tekee taas laajan kaarroksen ennen kuin löytää ukon. Mielettömän rankka fyysinen setti takana, mutta olin erittäin ylpeä Piikusta. Ehkäpä sen kanssa ei tyhjiä tarvitse kauheasti treenailla… 🙈

Likan kanssa hallinta on ollut ongelma, joten jätin sille liinan valjaisiin. Nyt se olikin hienosti kuulolla ja tuli keskilinjalle joka kerta ilman temppuja! Käytin paljon apuja, sillä tämän päivän pistot olivat kokeneillekin rankkoja jo maastonkin vuoksi. Likalla ei kuitenkaan ollut mitään ongelmaa, se juoksi sujuvasti lähes kohtisuoraan maalimiehelle. Likka oli päivän suoraviivaisin suorittaja, lieneekö sitten sitä Bcn kuuluisaa fysiikkaa vai mitä. 6 ukkoa, joista ensimmäinen haamu, 2. Haamu, 3. Ääni 4. Ilman apuja 5. ääni ja 6. haamu. Mielettömän ylpeä siitä miten senkin taidot ovat tässä lajissa kehittyneet ja tuo hallinta on jo varsin mallikasta!! Voi Likka 💗💗💗 Kiitos jälleen meidän omalle Collie tiimille huikeasta päivästä!!

18.8 Lotta pääsi mukaan hakutreeneihin tänään. Hiukan oli energiaa, intoa enemmän kuin taitoa tai hallintaa, mutta näistä on hyvä muokata treenejä eteenpäin!

Vettä satoi rankasti koko treenien ajan. Kiitos jälleen meidän omalle Collie tiimille huikeasta päivästä! Ei ole meidän neidot koirineen sokerista! 💗🔥

19.8 Piikun kolmannet rullatreenit ja toiset treenit metsässä!! 😘 Se on kyllä uskomaton yhdistelemään asioita ja oppimaan. Pistot olivat tänään suoria ja nopeita, uskon että uuden oppiminen saa sen syttymään ja tekemään vielä paremmin, sellainen se on! 🔥🔥Rullailmaisut radan oikealle puolelle, suorapalkat vasemmalle. Ensin kaksi ilmaisutreeniä puolesta syvyydestä, tällaista ei ole siis koskaan tehty. Rulla maassa maalimiehen vieressä. Apukäskynä noutosana Anna. Maalimies passiivinen. Näytölle lähtee hienosti. Toinen pisto vasemmalle ääniavulla. Kolmas ilmaisu täyteen syvyyteen ilman apuja. Näytölle lähtö vähän hakusessa. 4.pisto täys syvyyteen suorapalkalla. 5. Rulla ilmaisu, näytölle lähtö vähän hakusessa. 6. Ääniavulla täys syvyyteen ja suorapalkalla. Ihan mielettömän ylpeä olen Piikusta ja siitä miten vaivattomasti se suoritti tämän radan missä uusia juttuja ja itsenäisiä ratkaisuja!! Se on kyllä uskomaton koira!!! 🔥😘💗🥰 Ensi kerralla keskitytään näytölle lähtemiseen.

25.8 Likka tänään meidän hakutreeneissä. Teemana tällä kertaa oli naamioitumisverkkojen alle piiloutuneet ja makaavat maalimiehet sekä erityisesti Likalla hallinta keskilinjalla. Olen niin ylpeä siitä, miten upeasti Likka nykyään kuuntelee ja tekee selkeästi minun kanssani töitä. Lisäksi se etsii erittäin tarkasti ja motivoituneesti. Maalimiesmotivaatio olikin hallinnan lisäksi tämän syksyn tavoite (tai ylipäätään). Ihanaa nähdä se näin onnellisena tekemässä jotakin mitä rakastaa! 💗

Piiku treenaili taas rullailmaisua, tällä kertaa lyhyemmällä välimatkalla. Selkeästi näytölle lähteminen on tässä se vaikein juttu, mutta mulla on siihen uusi suunnitelma ensi viikolle. 🥰 Tämän syksyn isompi tavoite on irtorullailmaisun rakentaminen🔥Kisatavoitteitahan meillä ei oikeastaan ole, mutta omaksi iloksi rullan opettaminen toi treeneihin lisää haastetta. Ja siitähän Piiku tykkää! 🤩Vasemmalle tehtiin piiloja täyteen syvyyteen ja ääniavulla sen jälkeen kun muillakin koirilla oli kallioisen maaston kanssa vähän haasteita. Lisäksi treeneissä oli teemana naamioituneet sekä maassa makaavat maalimiehet. Kivaa oli taas! 💗

1.9 Lotta pääsi ekan kerran partioimaan! Otettiin kaksi kierrosta, joista jälkimmäiseltä video. Maalimiehet ovat piiloutuneet jo naamioverkkojen alle ja alun epäröinnin jälkeen mentiinkin hippulat vinkuen, siinä tuli ohjaajalle ja kameranaiselle kiire 😂Ihanaa kun se on jo selvästi ymmärtänyt mitä sana ”ukko” tarkoittaa ja etsii kyllä innolla💗 Myös Piiku oli mukana ja tehtiin partioimalla lyhyttä ilmaisutreeniä, joka sujui todella hienosti. Piiku tuo rullan jo ilman erillistä käskyä ja lähtee näytölle heti luvan saatuaan.

8.9 Piikun partiointia tältä päivältä. Alueella oli neljä ukkoa, joista videolla 2-4. Kolmas ukko löytyi vähän liian nopeasti, sillä ”selän taakse” jäi toka maalimies, jota lähdettiin erikseen sitten hakemaan. Etsinnän kannalta ei ehkä paras mahdollinen harjoitus, mutta katsokaa rullatyöskentelyä!! Ja näytölle lähtöä ”Seppo” käskyllä 💗💗💗 olen niin ylpeä tästä tytöstä!!!! 🤩Omat ideat koko ilmaisun ketjuttamisesta tuntuvat ainakin tähän mennessä toimineen ja Piikulla on vahva ajatus siitä, mitä pitää tehdä. Jopa vaikea maasto ei häiritse sitä🤩. Näitä vaan lisää niin, että sitten voidaan alkaa ottamaan mukaan pikkuhiljaa myös välimatkaa.

AGILIITOA alkusyksyssä

Agility on ollut hetken verran tauolla kun ohjatut treenit loppuivat. Tarkoitus oli ottaa yksityistunteja koko syksy, mutta taloudellinen tilanteeni muuttui sen verran, että ne piti perua. Into alkaa kuitenkin taas nousta, joten katsotaan ensi keväänä uudestaan! Piikun kanssa nousimme kolmien kisojen jälkeen kakkosluokkaan Forssassa ja ekat kakkoset korkattiin toden teolla syyskuun puolessa välissä. Lotta aloitti ohjatut treenit ja Likan kanssa treenataan vielä kepit ja kontaktit kuntoon ennen kisoja.

Lotta

6.8 omatoimitreeni, Tassut. Maijun kanssa kävimme treenaamassa paikallisen agility-yhdistyksen kentällä. Täällä pääsee hyvin treenaamaan sulan maan aikaan, sillä kentältä löytyy kaikki esteet. Otin myös kamerani mukaan harjoitellakseni sen säätöjä liikkuvia kohteita varten, mutta vaikeaa on 😂

Piiku treenasi radan omaisesti ja kentällä oli valmiina helppo rata. Pidän siitä miten Piiku hakee keppien menokulmaa koko ajan itsenäisemmin! Kontakteilla saan olla jo tarkkana, ettei se tee niistä juoksareita, ja pysäytys treeneissä on kyllä ehdoton. Päässäni on visio miltä sen pitäisi näyttää: koira juoksee kontaktille hyvässä vauhdissa ja heti vapautus kun tassut osuu kenttään ja liike on pysähtynyt.

Likka puolestaan treenailee tällä hetkellä paljon kontaktiesteitä ja keppejä, sillä haluaisin ne kuntoon ennen kuin Piiku jää Mammalomalle. Keinua tehtiin maltilla ensin ja sitten jo hypyn takaa, puomi sujui ihan ok, mutta pyssärit targetilla todella upeasti! Kepit sujuvat hyvin minun ollessa koiran vasemmalla puolella, mutta oikealla ei niinkään 😜. Myös täys korkeaa rengasta treenattiin. Tämä on jostakin syystä Likalle vaikea hahmottaa, mutta saimme muutamia hyviä toistoja ilman vauhtia.

Piiku

Lotta leikki taas kanssani kentällä ja teimme mutkaista putkea ja sen jälkeen eteenmenoa kuolleelle lelulle. Kuuma tuli, joten pidin session lyhyenä. Maijulle jälleen kerran suurkiitokset seurasta ja osasta kuvista!

9.8 yksäri Lägi, Koulutusrumba

Meillä oli eilen agilityn yksityistunti Suskulta.(KoulutusRumba) Kentällä oli valmis, aika suoraviivainen rata, joka sisälsi kaikki kontaktiesteet ja kepit, joten sitä sitten treenailtiin! Samalla Susku yritti ottaa meistä kuvia, mutta hallin hämärä valaistus tuotti ongelmia.

Piikun kanssa muistuteltiin kontakteille pysähtymistä ja puomin se tekeekin hienosti, juosten kovaa vauhtia loppuun asti. Lisäksi harjoiteltiin valssia heti keppien jälkeen ja hypylle hakeutumista samalla kun minä leijeröin. Tämä ei ole Piikulle helppoa, vaikka se irtoaa eteenpäin aika kivasti hypylle, sivu suunnassa se onkin paljon vaikeampaa!

Likka sai tänään valtavan hyvät treenit kontaktille ja kepeille sekä häiriölle kun naapurikentällä treenattiin myös. Aluksi se juoksi haukkumaan aidan viereen, mutta rauhoittui sitten työskentelemään, vaikka välillä katsoikin naapuriin päin. Jo siitä olin hyvin ylpeä! Tehtiin ensin keinua, jonka se ensin juoksi yli loikalla ja sitten varovaisemmin. Vähän se ilmalennosta herkistyy, mutta tekee kuitenkin uudelleen ja rauhassa. Tänään saatiin keinulle jo hypyltä vähän vauhtiakin! Puomin alla oli ekaa kertaa putki, ja se oli kummallista, mutta tosi nopeasti Likka ymmärsi vain juosta puomin päähän, vaikka itse jäin kauemmaksi 💗 kepit tehtiin täys ohjureilla, mutta voi miten hienosti!! Likka haki kepit upeasti hypyn tai jopa putken jälkeen! Mun pieni ruskea suklaamouseeleivokseni 😂😂💗

Kiitos Suskulle kivoista treeneistä ja näistä kuvista 🙏🥰

14.8 Mieletön kisapäivä Forssassa!! 🔥🔥 Piikun elämän kolmannet kisat, menolippu kakkosiin ja kakkosten korkkaus ! Voi jestas tota koiraa!! 💗🥰Videolla eka hypäri, jolta harmittavat 10vp//4.sija. Piiku myös varasti lähdössä mitä se ei ole tehnyt koskaan ennen. Jotenkin tuntui, ettei se ihan ollut tilanteen tasalla tässä kohtaa. Vettä oli satanut rankasti koko aamun ja kenttä oli märkä. Onneksi pahin sade loppui juuri kun luokka alkoi.

Toka rata upea nolla, 2.sija ja Piiku olikin enemmän oma itsensä. Saatiin LUVA ja koska Piikulla on jo kahdesta ensimmäisestä kisasta agsaradoilta Luvat kasassa, päästiin nousemaan kakkosiin samantien.

Elämäni eka kakkosluokan rata kaatui harmittavasti omaan ohjausvirheeseen heti tokalla esteellä, mutta Piiku teki muuten mielettömän kauniin radan, vaikka molemmilla alkoi jo väsymys painaa jaloissa. Keskityin vahvistamaan kontakteja tällä radalla ja siinä onnistuttiin. Vaikka toki kolmoset on haaveissa, silti tuntuu nyt kuin oltais saavutettu iso tavoite meidän agsauralla. Tästä on hyvä jatkaa lajin parissa rennon letkeällä asenteella 💗🥰

23. 8 yksäri Lägi Kuten videolla näkyy, maanantain agsatreeneissä keskityttiin molempien tyttöjen kanssa keppien menokulmiin ja kontakteihin. Likka hakee kepit jo varsin hyvin, mutta vauhdissa niiden loppuun suorittaminen on vielä vaikeaa. Tänään osa ohjureista oli jo pois. Sydäntä lämmittää sen into ja se, että se tarjoaa kepit jo hienosti. Myös kontaktipinnoilla se hakee oikeaa paikkaa. Varsinaisten esteiden opettelu on ollut sen kanssa nopeaa. Piikulla oli tänään pitkästä aikaa juoksupöksynsä jalassa ja se olikin alkuun vähän hämmentävää. Piiku on kyllä hyväksynyt pöksyt nopeasti ja ne riisutaan ja puetaan sellaisella innolla kuin se olisi vain yksi temppu lisää käskysanalla ”pöksyt” 😅 voi Piiggels. 💗 Treeneissä haettiin kepeille lähetysvälimatkaa ja erilaisia suuntia. Pöksyt hidastivat tänään fyysisesti, mutta ei henkisesti

6. 9 Salon koirahalli, Koulutusrumba. Lotan ohjatut treenit alkaa Lotan ekat agsatreenit tänä syksynä!! Vähän oli vaikeaa luopua valmentaja Suskusta (ja miksi ihmeessä pitäiskään🤩🥰) ja sain heittäytyä tosissani🙈 mutta katsokaa miten Lotta tarjoaa mielettömän kivasti hyppyjä ja putkia!! Siitä tulee vielä mainio!

12.9 Kisat LÄGI. Piikun ekat kakkosluokan kilpailut! Jännitti jo alkuun niin, että unohdin kilpailukirjan ja jouduin kääntämään auton takaisin. Kisapaikalla katselin kauhulla ratapiirroksia, koska ne näyttivät ihan mielettömän vaikeilta! Pelkäsin, etten muistaisi niitä ja tekisin turhia omia mokia. Jännitys oli niin järjetön, että oksetti. Olin ensimmäisenä lähdössä ja koska maksit aloittivat, sain juosta hakemaan Piikua autosta heti rataan tutustumisen jälkeen. Mutta onneksi koirani on mieletön luottopassi! Vaikka minä olin aivan paniikissa, Piiku oli rautainen ja vakaa. Sen rauhallisuus välittyy minuunkin, aivan kuin se sanoisi: luota sä vaan muhun Mamma, mä hoidan! ❤ Paineltiin ekalla radalla, hypärillä 2. sijalle vain yhdellä vitosella (en edes tiedä mistä se tuli). Rata oli kaunis ja Piiku irtoaa hienosti hoitamaan oman tonttinsa.

Ensimmäinen rata:

Päivän keskimmäinen rata, ensimmäinen agilityrata, oli haastava ja Piiku kielsi jo ekalla putkella. En ohjannut tarpeeksi selkeästi, koska oletin, että se irtoaa putkeen hyvin. Toinen kielto tuli keppien jälkeisellä takakierrolla, jollaisia on tehty Piikun kanssa vasta todella vähän. Saimme myös aikavirheen, mutta silti 3.sija! Keskimmäinen rata:

Kolmas ratamme oli todella kaunis, oikein harmittaa että saimme hyllyn. Valitettavasti Piiku kielsi takakulmassa olleen hypyn ja karkasi ennakoivasti putkeen. Tämä olisi muuten ollut puhdas nolla. Oma ohjauslinja oli aavistuksen liikaa putken suuntainen. Radat olivat monille vaikeita eikä tältäkään radalta tullut kuin kaksi tulosta. Mutta VOI miten ihanaa Piikun kanssa on juosta! Katsokaa miten kauniisti se menee! Kolmas rata:

Hiki tuli ja upea itsensä voittamisen fiilis! Jännitys laukesi jo ensimmäisen radan jälkeen ja asiaa auttoi myös se, että isäni saapui jälleen paikalle kannustamaan ja tukemaan minua henkisesti. Olin todella tyytyväinen valitsemiini ohjauslinjoihin ja valtavan ylpeä Piikun vahvasta suorituksesta niin alun paikallaolossa, kontakteilla kuin itsenäisissä hypyissäkin. Se ei myöskään tiputa rimoja juuri koskaan. Nämä olivat siis vasta neljännet kisamme! Leijun näissä fiiliksissä vielä pitkään!

Minulle on ollut yllättävää huomata, että agilitykilpailuissa voi olla jopa neljä rataa päivän aikana. Kun viimeksi kisasin noin 10 vuotta sitten, ratoja oli aina kaksi, korkeintaan kolme. Kisapäivät ovat siis pitkiä ja vaikka en pidä agilitya niin henkisesti kuormittavana lajina koirille kuin vaikkapa koiraurheilun kuninkuuslajeja paimennusta ja hakua, on tällaiset kolmen tai peräti neljän radan päivät myös henkisesti koiralle haastavia. Piikulla ensimmäinen rata on yleensä paras niin vauhdiltaan kuin henkiseltä tasoltaankin, mutta toisaalta Piikun vire pysyy yllä koko päivän. Agilityn kisapäivät voivat siis olla nykyään myös aika rankkoja.

Agility on kyllä meidän ykköslaji, nyt ja toivottavasti myös tulevaisuudessa! On ihan mieletön flowtila kun koira juoksee täysillä, mutta silti kuulolla, hoitaa oman tonttinsa ja omat ohjauslinjat ovat presiis siellä missä pitää. Tähän päästäksemme olen kyllä valmis satsaamaan aikaa ja rahaakin enemmän kuin muihin lajeihin. Vahva into alkaa siis palailla ja suunnitelma talven treeniohjelmasta hahmottua. Tehotytöt ovat maailman parhaat tiimiläiset!

Nähdään siis kisoissa! 😉

SYYSKuulumisia

Syksy on alkanut epävarmoissa fiiliksissä. Piikun juoksu oli ja meni ja yrityksistä huolimatta onnistuimme olemaan liikkeellä väärään aikaan, joten pentue siirtyi ensi kesälle. Piikun seuraavaa juoksua odotellaan huhti/toukokuussa. Tämän pettymyksen lisäksi Likka kävi luustokuvissa elokuun alussa ja sillä todettiin muuten priima luusto, mutta lonkat olivat D/D ja vasemmassa nivelessä on jo lievää nivelrikkoa. Tämä sai minut todella ahdistuneeksi ja rajan veto harrastusten tavoitteellisuuden suhteen alkoi. Jotenkin tuntuu siltä, että kaikki mistä olen viimeisen vuoden ajan haaveillut kariutuu kerta toisensa jälkeen. Onneksi 5kk ikäinen Pikku-Lotta on pysynyt terveenä ja on luonteeltaan super kultainen tapaus, joten kyllä täällä piristäjiäkin riittää. Tämä syksy on kuitenkin täynnä muutosta paitsi näissä koiratouhuissa, myös henkilökohtaisessa elämässä kun pienimuotoinen yritystoiminta käynnistyi kesäkuussa ja myöhemmin tänä vuonna on edessä myös työpaikan vaihto ja aivan uudet kuviot! Lue lisää näistä kuulumisista alta:

Kesä meni todella nopeasti ja töitä tehdessä. Olen ammatiltani lähihoitaja ja viimeiset 15 vuotta olen työskennellyt hammashoitajana. Tuntuu kuitenkin siltä, että työn henkiset vaatimukset alkavat ottaa nyt veronsa. Täytin tänä vuonna 40-vuotta ja ajatus tässä työssä pakertamisesta tauotta eläkeikään asti ahdistaa kovin. Toki työn tauottaminenkin on tärkeää, mutta väsymystäni lisää merkittävästi se, ettei työnkuvani varsinaisesti tarjoa minulle sellaista mielekkyyttä kuin toivoisin. Olen surullinen siitä mistä uutisissakin puhutaan paljon tällä hetkellä: hoitajien palkkataso ei vastaa työn fyysistä ja henkistä kuormittavuutta, omat mahdollisuudet vaikuttaa työn laatuun ja tauottamiseen ovat vähäiset ja jatkokouluttautuminen usein mahdotonta. Olen aina harannut tässä suhteessa vastaan ja pohtinut muita keinoja toteuttaa itseäni. Harrastaminen ja kasvatustoiminta ovat vuosia tarjonneet minulle kiinnostavaa tekemistä ja suhtaudunkin koiratouhuihin intohimolla. Tästä syystä aloitin myös pienimuotoisen yritystoiminnan tänä syksynä. Tämä on jännittävä kokeilu, sillä olen haaveillut yrittäjyydestä lähes koko ikäni. Täyspäiväiseen yrittäjyyteen en kuitenkaan uskalla sitoa itseäni, joten tällainen pienimuotoinen toiminta voisi olla minulle juuri sopivaa pitääkseen elämäni mielekkäänä ja merkityksellisenä.

Palveluni liittyvät koirien koulutukseen ja valokuvaukseen. Järjestän kuvauspäiviä noin kerran kuussa ennalta määrätyssä paikassa, joskin tämä pimeä vuodenaika tuo siihen haasteita. Tulijoita on ollut todella kivasti niin, että päivät ovat olleet täysiä. On ihanaa päästä toteuttamaan luovuuttani linssin takana ja koska kuvani eivät ole kovin käsiteltyjä, yritän panostaa sen sijaan luonnollisuuteen ja näyttävään miljööseen. Valokuvauksesta voi lukea lisää täältä.

Maastolajeihin keskittyviä jokaiselle koiralle avoimia jälki- sekä hakupäiviä pidän niin ikään noin kerran kuussa. On ollut hauskaa huomata, että kiinnostusta myös tällaiselle ei kilpailuihin tähtäävälle toiminnalle on ja onkin ihan mielettömän ihanaa nähdä ihmiset innostuneina omien koiriensa kanssa. Yleensä tulijat ovat saman tien ilmoittautuneet myös jatkotreeneihin ensimmäisen kurssipäivän jälkeen. Lisää matalan kynnyksen maastokursseista löytyy blogista jo tarinaakin, lue lisää täältä.

Aivan uutena palveluna, joskin aika vanhana ideana, olen kehitellyt pentuneuvolaa lähinnä ensimmäistä koiraansa ottaville ihmisille ja pienten pentujen omistajille. Nykypäivänä koiran ottoon liittyy paljon pohdintaa alkaen sopivasta rodusta, harrastustoiminnasta ja vastuukysymyksistäkin. On erittäin hyvä, että koiran hankintaa mietitään monilta eri kanteilta, onhan se toivottavasti seuranasi reilut 10 vuotta! Haluan tuoda tarjolle matalan kynnyksen palvelun, jonka aikana voit kysyä koiran hankintaan liittyviä kysymyksiäsi ja saat neuvoja siitä, mistä saat luotettavaa tietoa lisää. Ikään kuin pennun omistajan oma tukihenkilö 😀 Pennun tultua taloon voi neuvolakäynnit jatkua tapakasvatukseen tai hoitotoimenpiteisiin liittyen ja harrastuskoiran alkeistreeneinä vaikkapa kerran kuussa. Lue lisää pentuneuvolasta.

Yrittäjyyden ohella harrastan koirieni kanssa omaksi iloksi paimennusta, hakua sekä jälkeä ja tavoitteellisemmin agilitya. Piiku nousi peräti kolmessa kisassa kakkosiin agilityssa ja Likan kanssa treenaamme vielä keppejä ja kontakteja kuntoon ennen sen kisauran starttia. Lottakin on aloittanut ohjatut treeninsä. En malta odottaa, että pääsen senkin kanssa vihdoinkin aloittamaan ja kenties oma hukassa ollut asenne agsaan palaa syksyn aikana takaisin. Lisäksi haaveilen tokokokeista Piikun kanssa, se ei edes vaatisi kuin muutaman hyvän treenin ja rohkeaa lähestymistä 😀 Likan suhteen täytyy pitää mieli avoimena ja toivoa, että se pysyy oireettomana mahdollisimman pitkään. Tuen Likan fysiikkaa säännöllisillä hierontakäynneillä sekä nivelvalmisteilla. Olen myös varannut meille ensimmäiset rallitokoyksärit ajatellen, että agilityn rinnalla kulkisi jokin toinen laji, joka ei olisi niin fyysinen. Rallitokoa harrastaisin pääosin Likan ja Lotan kanssa. Jää nähtäväksi innostummeko lajista ja mihin se vie. Hakutreenejä meillä on ollut lähes viikottain. Meillä on koossa erittäin innokas collieporukka ja treenit ovat myös edenneet nopeasti. Päätin opettaa Piikulle rullailmaisun ja se on lähtenyt hienosti käyntiin. Säännöllisten treenien myötä tytöt ovat myös saaneet makua maastolajien itsenäiseen työskentelyyn.

Pakko kuitenkin myöntää, että Likan luustokuvien jälkeen on ollut vaikeaa löytää intoa harrastamiseen uudelleen. Rajan veto harrastusten tavoitteellisuuden suhteen sai minut ahdistuneeksi. Jotenkin tuntui siltä, että kaikki mistä olen viimeisen vuoden ajan haaveillut kariutui kerta toisensa jälkeen. Tuo oikeanlainen asenne on se juttu, jota odottelen vielä saapuvaksi. Piikun pentueeseen olin satsannut niin paljon henkistä momentumia, että kestää hetken päästä yli siitä, ettei pentuja tulekaan. Oli ihanaa saada aktiivisesti pentukyselyjä ja todella mukavilta, potentiaalisilta ihmisiltä! Nyt, kun Piikun pentuetta on odotettu kokonainen vuosi varsin aktiivisesti yhteisten kokoontumisien merkeissä, on pieni joukkomme jo tiivis. Onnekseni heistä osa on kiinnostunut odottamaan Piikun pentua vielä lisää ensi vuoteen. Tästä olen hurjan kiitollinen, joskin ymmärrän hyvin jos joku ei jaksakaan odottaa 😀 Toki pentujen teettäminen kesällä on kaikin puolin helpompaa.

Kaiken tämän henkisen taantuman kruunasi tieto siitä, että lisätyösopimukseni sanottaisiin irti yllättäen nyt syksyllä. Jouduin perumaan kaikki agilityn valmennustunnit, joita olin kovasti odottanut kun ymmärsin, että taloudellinen tilanteeni olisi jatkossa todella tiukka ja joutuisin tarkkaan miettimään mihin ryhdyn.

Juuri kun ajattelin, että tästä olisi tulossa pisin ja kylmin talveni koskaan, soi viime viikolla puhelin. Olin ällistynyt kun minulle tarjottiin vakituista työtä perheyrityksestämme. Kyseessä on sukuni perustama ja omistuksessa jo 1930-luvulta ollut  yritys, joka tarjoaa julkisten tilojen kompakteja valaistus- sekä kalustusratkaisuja. Katso lisää -> WWW.  Koko ikäni olen salaa haaveillut, että saisin kantaa korteni kekoon yrityksessä, jonka käytännön pyörittämisestä en ymmärrä mitään, mutta johon olen aina suhtautunut sellaisella rakkaudella ja hellyydellä, jonka vain toiset perheyrityksessä toimijat ymmärtävät. Lapsuudessani tein Lauttasaaressa sijainneella konttorilla usein kesätöitä, mutta nykyään hoitajan työt ja pitkä välimatka ovat pitäneet minut kaukana yrityksen toiminnasta. Nyt kuitenkin minulle tarjottiin mahdollisuutta hypätä tuntemattomaan, siirtyä kaupan alalle ja mikä parasta – etätöihin!! Pohdin asiaa muutaman päivän, juttelin asiasta perheeni kanssa ja päätin tarttua mahdollisuuteen! Jännittää todella paljon ryhtyä uusiin työhaasteisiin ja aloittaa konkreettisesti työura alusta. Oman suolan tilanteeseen tuo myös se, että työtiimissäni on jatkossa myös läheisiä perheenjäseniä. Aloitan marraskuun alussa, mitä ennen pidän kahden viikon loman.

Mitä tulee harrastamiseen, en uskalla vielä asettaa itselleni tavoitteita puoleen tai toiseen, mutta toivon voivani jatkaa Piikun kanssa kisaamista kakkosissa noin kerran tai kaksi kuussa, ja käyväni myös itsekseni agsahallilla treenaamassa. Aika näyttää miten uudet työkuviot syövät energiaa harrastuskentillä aluksi, mutta uskon tilanteen tasoittuvan nopeasti kunhan pääsen uusiin kuvioihin sisälle. Kiipeily on jäänyt ajan puutteen vuoksi kokonaan, vaikka joskus edelleen haaveilen siitä, että pääsisin seinälle. Olen toisinaan nähnyt jopa unta kiipeilemisestä. Uuden työpaikan konttori sijaitsee Salmisaaressa sijaitsevaa KiipeilyAreenaa vastapäätä, joten eihän sitä koskaan tiedä! 😉 On jännää, miten elämässä tulee erilaisia tilanteita, joiden läpikäyminen vie oman aikansa halusimme tai emme. Niinhän sitä sanotaan, että kun jokin ovi sulkeutuu, jokin toinen avautuu. Tämä tosin vaatii sen, että oppii ylipäätään näkemään ovia ympärillään ja löytämään rohkeutta astua niistä. Odotan mielenkiinnolla millaiseksi työnkuvani ja arkeni jatkossa muodostuu. 20 vuoden hoitotyön jälkeen eroavaisuuksia nykyiseen on niin paljon, etten edes tiedä mistä aloittaa!

Syksyn antoisammat hetken vietän todennäköisesti metsässä, koirien kanssa. Metsässä taivaltaessa lähden suunnistamaan summamutikassa vain johonkin epämääräiseen suuntaan ja tarkistan välillä navigaattorista, etten vallan eksy. Tällainen samoilu on paitsi minulle, myös koirille hyvää liikuntaa. Muistutan aina välillä itseäni, että kävely – siis pitkänmatkan kävely – jota harrastin paljonkin muutama vuosi sitten, on ilmaista ja silti erittäin antoisaa. Vaikka se ei vie mihinkään tuloksellisesti, se kuitenkin pitää meidät kaikki kunnossa ja elämän mielekkäänä. Parhaat ideani olen työstänyt näillä metsälenkeillä! Toiveenani on, että etätyö mahdollistaa myös paremmin pitkät kävelylenkit kun aikaa ei mene työmatkoihin.

Blogiin on tulossa pian lisää treenipäiväkirjoja agilityn ja haun parista!

Oikein hyvää alkanutta syksyä Sinulle, toivotteleepi Hanna ja Tehotytöt,

edelleen täällä, unelman reunalla ❤