Kotisivuja ei ole tullut päivitettyä hetkiseen, jote yritän saada kuulumisia järkevään muotoon. Huskejen kanssa on käyty nyt ajolla metsätiellä. Pihasta lähteneen hurjan seikkailun jälkeen tulin siihen tulokseen, että metsässä on parempi treenata ja kun ura on suoraa Wilyakin pysyy hyvin ajantasalla. Vähän se tuppaa lähteä hajujen perässä metsään (tuolla kulkee paljon riistaa) mutta muuten on varsin pätevä. Kävin ajamassa tytöt kokonaiset 6,5km eli koko metsälenkin ja tunne oli kyllä huimaava! Alussa mentiin niin lujaa, että en pystynyt videota ottamaan, mutta takaisin tullessa jo pysyi kännykkä kädessä:
Viime viikon lauantaina Marianna tuli Reinon kanssa käymään ja päästiin kokeilemaan nelikkoa valjaissa. 🙂 Onneksi Marianna istui kyydissä niin meno ei äitynyt liian vauhdikkaaksi.. Mutta kyllä me molemmat kokeilimme myös yksin menoa 😉 Kuvasaastetta otettiin melkoisesti päivästä ja jonkinlainen videokin on kai Mariannan ottamana tulossa..
Kaiken kaikkiaan ajo meni tosi hyvin, koirat jaksoivat vetää innolla, vaikka kaksi tanttaa istui kyydissä ja niistäkin tuntui olevan hauskaa kun meistä toinen juoksi kauemmas ottamaan kuvia ja sitten saivat ”kirittää” sen toisen kiinni. Reino juoksi aivan mahtavasti ekaa kertaa näin isossa valjakossa, mitään ongelmia sen suhteen ei ollut.
Aika menee kuin siivellä viikolla ja valitettavan harvoin on nyt tullut tyttöjen kanssa käytyä ajamassa vaikka ilmat ovat olleet upeat. Otin tavoitteeksi kolme kertaa viikossa, mutta kyllä se on nyt ollut sen kerran viikossa mitä ollaan käyty. Olen viikolla yksinkertaisesti niin väsynyt töiden jälkeen, että en ole jaksanut uralle lähteä. No, tavallaan en koe sitä vahingoksi, kevät on kuitenkin tulossa ja ”tosi” treeni tähän aikaan vuodesta olisikin vähän turhaa. Menemme ajolle lähinnä hakemaan kivoja kokemuksia yhdessä nelikkona ja ensi syksynä aloitetaan sitten tosi treenit.Toisaalta nämä ilmat ovat kyllä synti jättää käyttämättä!!
Meillä on tullut vain yksi kärhämä Wilyan meille muuton jälkeen ja se syntyi luusta. En edes nähnyt itse tilannetta, mutta koiria sisälle ottaessa huomasin Staralle tuleen pienen reiän silmäkulmaan, mutta ei mitään vakavaa. Wilya on ottanut paikkansa niin nahka kuin huskylaumankin kunnioitettuna jäsenenä. Johdossa Wilya juoksee hienosti. Se osaa selkeästi suuntia, mutta on kyllä äärimmäisen kiinnostunut hajuista ja niiden perään saattaa yhtäkkiä pikaista. Sain Mariannalta jarrumaton palasen, mikä pitäisi nyt taituroida tuohon kelkkaan. Kaikenkaikkiaan Wilya on tullut meille jäädäkseen. Koe aika on minun puolestani ohitse 😉
Lifedream Colliet 