Kotitiimit kuntoon!

Torstaisin on Siltapeltotilalla tätä nykyä valtakunnallinen toko-päivä. Pääsin nimittäin Tassujen ohjattuun toko ryhmään torstai-iltaisin kello 18.30 alkaen. Ihan mielettömän kiva oli käydä Rosien kanssa siellä ja tällä kertaa liikkeestä maahameno ja luoksetulo sujuivat hyvin 😉 Hyppyyn ja sen jälkeen istumiseen sain neuvoksi koiran vapauttamisen heti kun pääsen sen vierelle, täytyy sitä kokeilla ensi alkuun. Lisäksi tein Rosien kanssa tosi paljon ihan perusasentoa ja askel kerrallaan seuraamisen treenaamista ja se alkaa jo pikku hiljaa muovautua aika kivaksi! Mukana oli myös Ronja, jonka kanssa yritän nyt tavoitella tokon alokasluokkaa. Pitkä on matka, koska Ronjan kanssa hiotaan vasta perusasentoa, istumista ja maahamenoa ja niiden kestoa. Se kuitenkin oli minulla kentällä vapaana ja täysi huomio minussa 100%! Lisäksi tokotiimiini kuuluu nyt myös Hugo. Hugo ei ole käynyt kuin satunnaisesti agsaamassa, viimeisistä ohjatuista toko treeneistä taitaa olla jo pari vuotta aikaa 😉 Hugo oli aivan äimissään vaikka samalla tohkeissaan. Se ei enää jaksa rähistä kenellekään kun on kohta jo 5vm mutta tuo friikin nopea pelimies on kuitenkin sen verran vilkas, että mielenkiinto on vieläkin vain ajoittain minussa ja nakeissa. Mutta ihanaa päästä Hugonkin kanssa tekemään ohjattuihin treeneihin kunnolla jotakin! Illalla otin vielä pentujen kanssa naksuttimen kanssa istumista ja maahanmenoa jalan alle, mikä oli Krissen hieno vinkki: kyykyssä jalka ojennetaan suoraksi ja koira houkutellaan namin kanssa jalan alle. Kuulemma sillä tavoin maahamenosta pitäisi tulla nopea ja varma, ja ne kyynärätkin pysyisi maassa! Ei muuta kuin kokeilemaan 😉 Pennut oppivat hirmuisen nopeasti ja tillittävät jo silmiin samalla istuen kun odottavat namia.

Tänään oli sitten agilitytiimin vuoro. Mukaan otin Ramseksen, mammalomalta palailevan Lyylin sekä juoksujaan lopettelevan Puuman. Maijulla oli mukana koko katras Roki, Ruuti ja Usva, Anulla Uuno. Valitettavasti Marianna ei päässyt paikalle. Ronjan olisin voinut ottaa mukaan, mutta Juuso tunsi itsensä laiskaksi eikä treenannut tänään itse ollenkaan. 😦 On hirmuisen kätevää, että radalla on jo mutkikas ja kimurantti rata, minun ei tarvitse kuin opetella se ja pohtia jokaisen kohdalle suoritusmetodit. Kuten viime kerralla sovittiin, kontaktit otetaan nyt huolella joka kerta – kuka sitten mitenkin. Minulla toimii noilla vanhemmilla koirilla se, että palkkaan ne istumisesta kontakti pinalle niin, että etutassut on hiekalla ja takatassut laudalla. Ramses oli tosi hyvässä vireessä ja mentiin aika hienosti! Lyylin ja Puuman kanssa tehtiin ihan pienissä pätkissä rataa ja vain kerran, vaikka Ramu pääsi radalla kaksi kertaa. Molemmat tytöt olivat niin innoissaan, etteivät tienneet miten päin olisivat olleet! 😀 Ja hyvä niin, potentiaalia siis on! Harjoiteltiin pituutta ja radan mutkikkaita takakiertoja. Olen älyttömän tyytyväinen!! Muutenkin ryhmämme on aika kiva: koirilla on hyvät kontaktit ja ne tekevät innoissaan ja hyvällä vireellä. Kyllä nahkasta on agilitykoiraksi!! Parin viikon päästä meillä on ensimmäinen Salon alueellisen valmennuksen koulutus yhdessä Juuson ja Maijun kanssa, sekin on varsin mielenkiintoista! Juusolla on koirana Ramses ja minä vaihtelen Lyylin ja Puuman kanssa.

Vetotiimin kanssa odotellaan vielä alkutekijöissä. Heti kun säät lauhtuvat alle 10 asteeseen pääsen tyttöjen kanssa treenaamaan, mutta ennen sitä en uskalla ottaa riskiä. Kärry pitäisi alakerrasta tuoda ihmisten ilmoille, kunnostaa ja laittaa valmiiksi. Tarkoituksena on aloittaa ihan 2-3km ja siitä sitten pikku hiljaa pidentää. Kolme kertaa viikossa treenit. 😀 En malta odottaa!

Olen aika tyytyväinen koska näyttäisi siltä, että Bilboa lukuunottamatta kaikki ipanat ovat nyt ohjatuissa treeneissä. Missy ja pikkuinen Miina pääsevät myös agsaamaan niillä kerroilla kun valmennuskerrat rajoittavat vanhempaa porukkaa.

Published by

Hanna

Elämästä unelman reunalla kirjoittelee vihreällä ja positiivisella mielellä käyvä eukko. Valokuvauksen ja lemmikkien lisäksi harrastan pitkänmatkan kävelyä, kiipeilyä, melontaa, sukellusta, maastoratsastusta ja retkeilyä. Tavoitteena mm. Mont Blanc (4810m) 2019. Arjen seikkailuja, maailman ihmeitä ja luonnossa samoamista. Niistä on pienen tytön unelmat tehty!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s