Treenisunnuntai

Kiirettä pitää, joten lyhyesti laitan tämän päivän treeneistä. Aloitin päivän pakkaamalla autoon pennut Miinan ja Eywan sekä vanhaherra Bilbon ja huskytytöt.  Kiersimme pentujen kanssa noin puolen tunnin lenkin metsässä ja se oli oikein hyvä lenkki myös Bilbolle. Eywalla on ihana kontakti ja se tulee heti luokse kun kutsun. Maya taisi olla puolivuotias kun päätin, etten uskalla pitää sitä enää vapaana metsässä, joten aion jatkaa Eywan kanssa näitä lenkkejä niin pitkään kuin mahdollista. Huskyn riistavietti on kuitenkin sen verran vahva, etten halua ottaa mitään turhia riskejä sen suhteen, että koira katoaisi.

Sitten oli vuoro valjastaa tytöt kärryn eteen. Viime viikon tiistaina tein 2km lenkin, joten tänään oli vuorossa 4km. Päätin taktisesti laittaa Wilyan taakse, koska se on kanssani törttöillyt jo keväästä asti: ei pysy hiljaa paikallaan, nuuskii, pyrkii lintujen perään, kääntyy väärään suuntaan jne. Tiesin, että nuoret tytöt juoksevat maltilla ja tottelevat, vaikkeivät suuntia niin vielä osaisikaan. Hienosti kyllä meni lenkki, Maya ja Stara juoksivat hyvää vauhtia, tosin Stara kiritti taas takaisintulomatkalla melkoisesti. Suunnat tuottivat ongelmaa, vaikka Wilya kääntyi liinojen keskeltä oikeaan suuntaan 😉 Että kyllä se osaisi kun haluaisi… 😉 Olin tosi tyytyväinen lenkkiin, koirien vireeseen ja nopeuteen. Selvästi olisivat jaksaneet enemmänkin, joten hyvä niin! Aion pitää Wilyan takana ainakin vielä ensi kerralla, jolloin tehdään joko 4km tai 7km lenkki.

Sitten tulin kotiin vaihtamaan koirat. Bilbo ja pennut menivät nukkumaan keittiöön ja huskyt hetken juoksenneltuaan pihalla lepäämään tarhaan. Autoon pääsi Ramsesta lukuunottamatta kaikki muut koirat ja sitten ajoin takaisin metsään, missä kierrettiin 50 minuutin lenkki. Koirat nauttivat – kuten aina- hirmuisesti vapaana juoksemisesta. Tällä kertaa metsässä oli kyllä käynyt joku eläin meidän metsäpoluilla, koska koirat seurasivat eläinten hajuja sinne sun tänne ja juoksivat varmasti kolme kertaa enemmän kuin normaalisti. Kotona otin koirat ulos autosta yksi kerrallaan ja toteutin treenituokiot jokaisen kanssa.

Hugo treenasi pihatiellä tokoa. Sillä oli ihan eri vire kuin pari viimeistä kertaa treeneissä, selvästi nyt muistui mieleen mitä kaikkea se oikeasti osaa: sivulle tulon, seuraamisen, paikallaolon jne. Jäi itsellekin hyvä mieli, että kyllä se osaa paljon edelleen, vaikka taukoa on tässä pari vuotta ollutkin. Hugo on vain koirana sellainen, että haistelee ja maistelee elämää niin nopeaan tahtiin, ettei tokotreeneissä vieläkään oikein malttaisi kuunnella minua. Hugo on 5v 😉

Sitten muistin, että minähän voin ottaa videota!

Kaikkien agilitykoirien kanssa treenasin kontaktipintoja tuossa rappusella, touch menetelmällä mistä on ollut puhe Salon alueellisessa valmennuksessa. Haluaisin kovasti kaikille koirille vahvat kontaktit, joten pakko se on vain yrittää hioa ja hioa niitä huippuunsa! Ramses älyää jo mitä tässä haetaan, mutta muiden kanssa pitää vielä opetella. Sitten eilisisessä valmennuksessa (johon osallistuin kouluttaja Aneten bortsuilla – oli aikas hienoa!) treenattiin nopeita käännöksiä hypyillä. Anette on opettanut koirilleen erityisen ”kierrä” käskyn, jolloin koira tietää suunnan muutoksen olevan tosi nopea heti hypyn jälkeen. Totesin itse, että sanalla hyppy koira irtosi tosi kauas esteen taakse, vaikka ohjasin ihan samalla lailla, mutta käskyllä kierrä, se kääntyi jo ilmassa takaisin tulosuuntaansa. Tällä videolla treenaan siis sitä ylös nostetun puulavan kanssa. Lisäksi pitkästä aikaa treenataan kaikkien kanssa verkkokeppejä.

Ronja ja Rosie tokossa harjoittelivat perusasentoa, seuraamista ja liikkeiden kestoa. Rosien perusasento on vieläkin väljä, mutta on se ruhtinaallisesti parempi kuin ennen! Maahanmeno liikkeestä oli taas korjattava, ja muutenkin se alkaa ikävästi oikomaan noissa perusasennoissa liikkeen jälkeen..  Ronjan kanssa ollaan vasta ihan alussa, joten nakkia menee ja virheitäkin tulee tosi paljon. Sen kanssa pitäisi jotenkin saada noihin kestoa, mutta ehkä me opitaan lisää Aneten tokokurssilla ensi kuussa.

Valitettavasti en tajunnut miten paljon tuo taustalla nahkojen haukkuminen (ja huskien ulvonta ) häiritsee, mutta ehkä sen nyt kestää katsoa. Lopussa hieman miksaajan omia säätöjä

Sisällä talossa on aloitettu Miina-pennun kanssa perusasentoharjoitukset, istumis ja maahanmenotreenit kestoineen. Myös kontaktia erikseen yritän palkkailla. Tästä syystä agilityn kontaktipintoja en ala treenaamaan ennen kuin katsekontakti on kunnossa. Koko rulianssiin minulta meni tänään viisi tuntia. Sitten paistoin lettuja ja kohta mennään tuonne sängyn pohjalle Papan kanssa hellimään Miinaa ja Eywaa 😉

Published by

Hanna

Elämästä unelman reunalla kirjoittelee vihreällä ja positiivisella mielellä käyvä eukko. Valokuvauksen ja lemmikkien lisäksi harrastan pitkänmatkan kävelyä, kiipeilyä, melontaa, sukellusta, maastoratsastusta ja retkeilyä. Tavoitteena mm. Mont Blanc (4810m). Arjen seikkailuja, maailman ihmeitä ja luonnossa samoamista. Niistä on pienen tytön unelmat tehty!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s