Memento Vivere

Pitkästä aikaa on ollut fiilis, että voisin kirjoitella tänne kuulumisia. Voipi hyvin olla, että nämä postaukset alkavat pikku hiljaa olla enemmän poikkeus kuin sääntö, sillä kotisivuja ei ole eikä tulla päivittämään jatkossakaan mitenkään säännöllisesti. Syksy on ollut upea ja olemme siirtymässä jälleen niihin talven pimeisiin kuukausiin, jotka minulle henkilökohtaisesti ovat olleet vuosi vuodelta vaikeampia. Tänä vuonna lähestyvä loma ja liikkuminen ovat pitäneet kuitenkin mielen virkeänä. Toivottavasti myös jatkossa.

Kuluneen vuoden aikana olen jättänyt taakseni aika monta isoa peruspilaria elämässäni. Päässä on pyörinyt kaikenlaisia rakentavia ja vähemmän järkeviä ajatuksia. Koko aikuisikäni olen halunnut kasvattaa koiria omakotitalossa ja haaveillut kaikesta siitä, mitä tuo elämäntapa toisi mukanaan. Usea ystäväni ja tuttavani tuntee minut alkujaan koirapiireistä ja tuo harrastus onkin täyttänyt elämäni. Nyt, kun vuosien pähkäämisen jälkeen uskalsin kesäkuussa luopua joistakin ajatuksista ja tavoitteista, on mieleni vallannut ennenkokematon helpotus. Parhaat ystäväni ovat huomanneet, miten stressaantuneesta ja väsyneestä naisesta on tullut taas iloinen ja energinen. On itseasiassa aika hälyttävää huomata miten rakas harrastus voi muodostua huomaamatta joksikin ihan muuksi. Olen sanonut, että sain bornoutin 🙂 Jotakin sen suuntaista se varmasti onkin ollut. Kyse ei kuitenkaan koskaan ollut eläinten kokonaisvaltaisesta hoitamisesta, vaan lähinnä kaikesta kasvattamiseen liittyvästä henkisestä työstä.

Omien muuttuvien ajatusten aallokossa on ollut mielenkiintoista huomioida myös se, miten kanssaihmiseni ovat asiaan suhtautuneet. Monet tuttavani ovat kokeneet, että koen kolmenkympin kriisiä, erostani johtuvaa masennusta tai jotakin muuta maanista vaihetta. 🙂 Koko elämän remonttiin laittaminen onkin toki raju liike, mutta niin ovat muutkin elämän suuret muutokset kuten avioerot tai vakavat sairastumiset. Isoisäni tokaisi kertoessani kasvatuksen lopettamisesta: ”Hyvä! Kyllä niille sun koirille löytyy varmasti hyvät kodit!” Mutta ei hätää, koirat eivät ole lähdössä minnekään ja voivat oikein hyvin 😉 Parhaiten asiaan ovat suhtautuneet ne harvat ihmiset, jotka vielä muistavat minut nuorena parikymppisenä, jolla oli hassuja haaveita ja villejä unelmia. Parasta kaikessa on se, että olen itsekin löytänyt sen tytön uudelleen.

Vastuutehtäväni Suomen Collieyhdistyksessä päättyvät. Olen erovuorossa jalostustoimikunnasta ja paimennustyöryhmäkin lopetetaan vuoden lopussa. Sen sijaan kennelliiton tulevaisuustoimikunnassa aion vielä jatkaa, mikäli se minulle suodaan. Lisäksi olen jälleen muutaman kuukauden tauon jälkeen käynyt kerran viikossa agilityvalmennuksessa Ramseksen ja Puuman kanssa. Tavoite on kisata, mutta en jaksa ottaa asiasta paineita. Pelkäsin ensin, että agility toisi mieleeni kaikki muutkin koiraharrastukseen kokemani paineet, mutta onneksi niin ei näytä käyneen.

Lisäksi olen lenkkeillyt ahkerasti: käyn pitkillä kävely- ja hölkkälenkeillä tavoitteenani 30-40km viikossa. Prosesissa olen kuin huomaamatta laihtunut 20kg, mikä on ihan mukava plussa 😉 En ole koskaan aikuisiällä painanut näin vähän. Olen jo vuoden verran ollut suhteellisen puhdass kasvissyöjä, mutta kesäkuussa vähensin myös hiilihydraatteja ja lisäsin luomutuotteita, vihanneksia sekä hedelmiä ruokavaliooni. Oloni onkin nyt energinen ja kevyt, ainakin suurimman osan aikaa 🙂

Olen aina osannut löytää onneni yksinkertaisista asioista arjessa: lenkkipoluista, auringonnousuista ja rentouttavista saunailloista. On kuitenkin virkistävää huomata, että viimeisen vuoden aikana olen löytänyt itsestäni hurjasti uusia puolia ja syitä siihen, miksi toimin kuten toimin. Uskon, että käytöksemme pohjautuu hyvin usein tunteisiin ja niinpä ne ovatkin ihan todellisia voimia, jotka määrittelevät elämämme suuntaa ja sitä millaisina näemme itsemme. Se millainen olin eilen ei ole aivan sama kuin kuka olen tänään ja se mihin kuvittelen kykeneväni tai mitä tavoittelen ei ole sama kuin mitä se oli vielä eilen.  Kun näistä voimista tulee tietoiseksi voi yrittää nousta niiden yläpuolelle ja toimia sen sijaan puhaasta halusta ja niin, kenties enemmän järjen saattelemana.

Ihmisenä, jolla on aina ollut kiikarissa jokin elämää suurempi tavoite ja miljoona pienempää projektia, on aika mielenkiintoista huomata olevani ensimmäistä kertaa elämässäni tilanteessa, jossa minulla ei ole kauaskantoista suunnitelmaa. Sen sijaan, että tuntisin ajelehtivani tuuliajoilla, olenkin itsevarmempi ja vapautuneempi kuin koskaan.

Siltapeltotila lakkaa olemasta vuohitila kun vuohet muuttavat ystäväni luokse ensi kuussa. Muutos on tervetullut ja pääsen moikkaamaan Äijää ja Akkaa vaikka joka päivä jos haluan. Olen myös alkanut pohtia, josko elämäni voisi olla helpompaa ja rikkaampaa jossakin muualla kuin täällä. Kenties kymmenen vuoden päästä voisin muuttaa rivitaloon tai vaikkapa parhaan ystäväni kanssa Espanjan lämpöön, kuka tietää? 😀

Elämänhistoriani on pakottanut minut tarkastelemaan elämää hyvin herkästä näkökulmasta. Minulle on aina ollut tärkeää elää tässä ja nyt, tavoitella haaveita ja unelmia ja tehdä töitä niiden eteen. Minulla on pakottava tarve tuntea kaikki, ymmärtää kaikki, hahmottaa jokainen olemassaoloni murunen ja vangita ne intohimoiseen elämän riemuun. Kaiken analysoivat aivoni ja ikiakaiselta tuntuva sieluni eivät tunnu lepäävän edes silloin kun toivoisin. Olenkin ymmärtänyt, että tästä huolimatta olisi hyvä myös opetella heittäytymään ja itseasiassa – muistaa elää. MEMENTO VIVERE.

May God bless and keep you always
May your wishes all come true
May you always do for others
And let others do for you
May you build a ladder to the stars
And climb on every rung
May you stay forever young
Forever young, forever young
May you stay forever young.

May you grow up to be righteous
May you grow up to be true
May you always know the truth
And see the lights surrounding you
May you always be courageous
Stand upright and be strong
May you stay forever young
Forever young, forever young
May you stay forever young.

May your hands always be busy
May your feet always be swift
May you have a strong foundation
When the winds of changes shift
May your heart always be joyful
And may your song always be sung
May you stay forever young
Forever young, forever young
May you stay forever young.

Bob Dylan – Forever Young