Kategoria: Muita

RemonttiRitva, otaksun?

Kun asuu maalla yksinään, on kätevää jos osaa tehdä omilla pikkukätösillään  jotakin. Remontoida, nikkaroida tai maalata. Usein omakotitalossa asuvilta vaaditaan kädentaitoja hieman ehkä yllättävissäkin tilanteissa. Olen aina ajatellut, ettei minulla sellaisia ole, eikä myöskään sukulaisia, jotka haluaisivat aktiivisesti auttaa talon hoidossa. Kun muutin tänne,… Continue Reading ”RemonttiRitva, otaksun?”

Elämää maalla: vastuun raskas paino

”With great power comes great responsibility.” – Spiderman (tai Voltaire) Elämä maalla omakotitalossa eläinten kanssa luo suuren vastuun. Olen sitä mieltä, että jo eläintä ottaessa täytyy pohtia sitä, onko sille tarpeeksi aikaa ja tilaa. Vaikka nuoren eläimen otto ja seuraaminen on ihanaa aikaa, tulisi… Continue Reading ”Elämää maalla: vastuun raskas paino”

Elämäntapamuutos – milloin siinä on valmis?

Elämäntapamuutos. Suuri, mahtava sana. Työtä, hikeä ja kyyneliäkin. Omasta muutoksestani ja 35kg tiputuksesta on nyt noin 5 vuotta aikaa, enkä siltikään koe olevani valmis asian käsittelyssä tai toteutuksessa. Paino on nimittäin noussut ja jojoilee edelleen, vaikka onneksi se sentään on pysähtynyt noin +10kg. Onko elämäntapamuutos ikinä valmis?… Continue Reading ”Elämäntapamuutos – milloin siinä on valmis?”

Elämää maalla: kaamos tulee – oletko valmis?

No en ole. En todellakaan. Ja silti huomaan miten pimeys ulottaa lonkeroitaan minulle tärkeisiin päivän valoisiin tunteihin. Se on kuin jokin Alien leffan pelottava otus. Joskus esihistoriallisina aikoina rakastin palavasti syksyä: sen happirikasta ilmaa ja väriloistoa. Toki ne edelleen ihastuttavat ja voimaannuttavat, mutta yhä… Continue Reading ”Elämää maalla: kaamos tulee – oletko valmis?”

Kesä 2019 – jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain … oranssia?

Puolen vuoden välein on tavakseni tullut käydä läpi tavoitteitani ja elämän suuntaa. Yleensä vuoden vaihteessa ja uudelleen kesälomani jälkeen. Aikaisempia kesäseikkailuja voi lukea blogista. Tänä kesänä olen touhunnut lähinnä koirien parissa, mikä onkin virkistävää vaihtelua. Kiipeilemässä ja melomassakin olen sentään päässyt käymään, mutta koirien… Continue Reading ”Kesä 2019 – jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain … oranssia?”

Aino Pikkusaaren valokuvattavana

Kesäkuun alussa silmäni osui koirakuvaaja Aino Pikkusaaren ilmoituksen Facebook ryhmässä: hän etsi kameransa eteen sk.collie urosta ja narttua tulevaa rotukirjaa varten. Kirja ilmestyy ensi vuonna ja kattaa lähestulkoon kaikki nykyiset rodut. Kuvauksia tehdään sekä Suomessa, että brittein saarella. Otin heti yhteyttä, vaikka kuvauksesta jouduinkin maksamaan… Continue Reading ”Aino Pikkusaaren valokuvattavana”

Vuoden 2018 tunnelmat – mitä seuraavaksi?

Aika summailla jälleen kuluneen vuoden tapahtumia, esittää kärkevää analysointia siitä missä olen ollut ja mihin menossa 😀 Tästä on tullut jo jokavuotinen tapa, ja hauskaa on lueskella myös jälkikäteen edellisten vuosien kirjoituksia. Vuonna 2017 koin suurta ahdistusta ja etsin itselleni sopivaa polkua kaikenlaisten harrastusten parista. Seikkailullinen… Continue Reading ”Vuoden 2018 tunnelmat – mitä seuraavaksi?”

100 000 lukukertaa!

Blogini viettää juhlapäivää, sillä tänään vuonna 2012 startannut blogini sai täyteen 100 000 näyttökertaa! Kiitos kaikille lukijoille aktiivisuudesta! Aloitin blogin kirjoittamisen jo vuonna 2006, mutta edellinen blogialusta katosi bittiavaruuteen. WordPressin blogi on ollut joustava ulkoasultaan ja muutenkin minulle sopivan monimuotoinen. Toivon, että erimuotoiset tekstini… Continue Reading ”100 000 lukukertaa!”

Motivaatiota ympäristötekoihin

Eläinrakkauteni on ollut elämäni kantava voima. Olen aina ollut kiinnostunut eläimistä ja kinusin isältäni koiraa koko lapsuuteni. Äidittömän pienen tytön sydämessä koirasta muodostuikin symboli omasta perheestä, uskollisuudesta ja pyyteettömästä rakkaudesta. Ensimmäisen oman koiran myötä heräsi kiinnostus kasvattamiseen ja koirien lajityypilliseen käyttäytymiseen.   11 vuotta… Continue Reading ”Motivaatiota ympäristötekoihin”

Lintupongari iskee jälleen: talviruokinnan ihmeitä!

Lintupongari on palannut! Vuonna 2015 ruokin lintuja pihapuun vaahterassa ja tänä syksynä päätin jatkaa hauskaa harrastausta. Vanhassa lahossa vaahterassa käykin kuhina: tali- ja sinitiaiset valloittavat puun heti auringon nousun aikaan ja napostelevat koko päivän tarjoilemiani aurigonkukansiemeniä ja erilaisia seoksia. Hämärän tullessa ne lentävät pois,… Continue Reading ”Lintupongari iskee jälleen: talviruokinnan ihmeitä!”

Valokuvausta Korkeasaaressa

Viime viikonloppuna kävimme yhdessä Jimin kanssa Halloween juhlissa Korkeasaaressa. Sain idean hetken mielijohteesta ja otin mukaani kamerani, koska halusin kuvata eläimiä puuhissaan. Päiväksi oli luvattu ajoittaista sadetta enkä minä ole koskaan ajellut Helsingin tässä osassa, joten vähän jännitti miten Jimin kanssa selviäisimme. Päivästä muodostuikin… Continue Reading ”Valokuvausta Korkeasaaressa”

Voimaantumisen pikakurssi

Tänä syksynä olen saanut elämääni uuden ihmisen. 11-vuotias Jimi viettää luonani pari päivää kuukaudessa. Jaamme yhdessä mm. eläinrakkauden, innostuksen puutarhahommiin ja retkeilyynkin. Jimi on kova poika puhumaan ja kyselemään ja aika meneekin hänen kanssaan rattoisasti keskustellen. Viime kerralla Jimi kysyi minulta mitä harrastaisin jos… Continue Reading ”Voimaantumisen pikakurssi”