Kevätkuulumisia: marsut

Korporaatio

Tämän kevään tulokkaita tilalla ovat marsut.

Marsu ei ole minulle mitenkään vieras eläin, sillä ensimmäinen lemmikkini oli marsu. Olen omistanut niitä yhteensä neljä kappaletta vuosien aikana, mutta myöntää täytyy, ettei tietoni niiden hoidosta ole ollut ihan ajantasalla. Tämän kevään projektina marsut ovatkin pitäneet minut kiireisenä kun olen etsinyt tietoa ja oppinut valtavasti uutta.

Ensimmäiset marsut muuttivat meille maaliskuun alussa muutaman viikon vakavan harkinnan jälkeen. Pohdin paljon sitä kuinka paljon minulla on niille aikaa ja olenko kiinnostunut mahdollisesti poikueen teettämisestä, ihan omaksi iloksi. Risteytysmarsu veljekset Arnold Jykevä ja Sylvester Voittamaton muuttivat minulle pohdintojen päätteeksi, enkä ole nyt reilun kuukauden aikana katunut siirtoa kertaakaan! Marsujen keskinäinen käyttäytyminen on aivan mahtavaa seurattavaa ja sydänhän siinä sulaa kun katselen niiden menoa makuuhuoneen lattialla iltaisin. Minulla ei ollut aavistustakaan millainen marsu voi olla silloin kun sillä on lajikumppani seuranaan ja riittävästi tilaa tehdä spurtteja ja ilmalentoja! Poikien pupellus keskenään on myös hauskaa: erilaisia ääniä on paljon enemmän kuin olisin voinut aavistaakaan. Marsu ehdottomasti on laumaeläin ja niitä onkin syytä hankkia vähintään kaksi.

Tämän sanottuani oli tarkoitus hankkia vain yksi tyttö pojille morsiammeksi, pelkona marsulan tuleva laajentuminen supersuuriin mittoihin, mutta aika pian tuli selväksi, että vain yhden tytön pitäminen ilman kumppania on itsellenikin aikaa vievää ja vähän massentavaa. Koska marsut tulevat sukukypsiksi jo neljän viikon iässä, eivät tytöt ja pojat seurustele muuten kuin häkin läpi. Niinpä viimeisen viikon aikana on meille muuttanut – ei yksi, vaan kaksi tyttöä: siskokset Muru ja Ryyni.

Marsut elävät olohuoneessa kahdessa isossa tehdashäkissä, mutta suunnitteilla on oma marsula makuuhuoneen yhteyteen. Iltaisin ne saavatkin jaloitella parisen tuntia lattialla. Olen saanut työpaikaltani ihania isoja pahvisia putkia, joita pitkin marsut rakastavat spurttailla. Marsuilla ei voikaan olla liikaa tilaa! Toisaalta ne nukkuvat myös paljon ja silloin oma pesä on tärkeä. Nähtäväksi jää mitä kaikkea näiden minimursujen kanssa vielä keksinkään. Ainakin kesäksi olisi tarkoitus rakentaa juoksentelualue etupihalle. 🙂

Marsujen menoa voi seurata myös Instagramissa. Marsulan esittelyvideo youtubessa: