Treenikiikkuja vko 21

Takana aivan mieletön toiminnan täyteinen viikko! Pitkien työvuorojen vuoksi kuvittelin, että viikosta tulisi tasainen ja melko tapahtumaköyhä myös kiipeilyjen osalta, mutta toisin kävi! Tiistaina meillä oli viimeiset sukelluksen allastreenit ja ehdin myös skypehaastatteluun koskien Partioaitan  uusinta mainosta (Hei! Jos ei hae, ei voi voittaakaan;) ) keskiviikkona lähdin melomaan pariksi tunniksi keskiyön aikaan (lisää juttua tulossa pian), ja torstaista sunnuntaihin vietinkin sitten kalliolla kiikkuen. Nyt on aikalailla mehut poissa ja huomisen lepo tuleekin tarpeeseen. Kyllähän minä tiesin, että tästä keväästä tulee tapahtumarikas, mutta silti tuntuu elämä juuri nyt olevan täynnä toinen toistaan hienompia kokemuksia!

Torstai 25.5 Kauhala. Lähdin Kauhalaan yhdessä Timon, Mikon ja Johannan kanssa. Koko viikon on ollut upea ilma ja tänäänkin aurinko paistoi. Kolmikko ei ollut ennen käynyt paikalla, joten opastin heidät kolmos-sektorin vitosten kimppuun. Koska Johannalla ja Timolla ei ollut kokemusta liidistä, liidasimme Mikon kanssa Juustosarven ja Tikankolon, jotta saimme ylärin reiteille. Vähän jännitti liidata minulle vieraan varmistajan kanssa ja vaikka reitti oli tuttu, se toi hommaan pienen lisämausteen. Sujui kuitenkin hyvin ja seuraavaksi varmistin Mikkoa Juusosarvella. Siitä sitten siirsimme köyden Tikankololta Green Futurelle (5), jonka liidasin varmasti. Johanna ja Timo projektoimaan reittejä perässä. Hyvältä näytti 🙂 Lopulta yritin liidata Kaiken alkua (6a), mutta se ei vain suostunut aukeamaan minulle. Toisen ja kolmannen pultin väli on vaikea ja toppauksessakin on kaikki otteet hävinneet, vaikka ylärillä reitti on tehty puhtaasti parikin kertaa. Sain kuittailua likaisesta köydestäni, joten pitänee oikeasti pestä se jossain vaiheessa (tai ostaa uusi) 😀 . Siirryimme kakkos-sektorille missä liidasin Moonwalkin (5). Porukalla oli hyvä meno päällä ja toivon saavani heidät useamminkin huijattua Kauhalan mestoille 😉

Perjantai 26.5 Kauhala. Jessen kanssa projektoimaan. Aloitin kylmiltään Kaiken alun (6a) liidauksella, mutta reitti ei vain aukea enää. Toisen ja kolmannen pultin väli on minulle todella fyysinen rykäisy ja toppauksesta on hävinneet kaikki käsiotteet!! Pitkästä aikaa seurasi hurja turhautuminen ja sadattelu. Eniten harmittaa se, että reitti on jo mennyt ylärillä ihan ok pari kertaa, mutta nyt se ei enää mene edes ylärillä.. En tiedä mitä on tapahtunut. Hyvä fiilis katosi kuin tuhka tuuleen tämän reitin kanssa.

Siirryimme kokeilemaan Sushi Baria (6a). Sitä lähdin liidaamaan ensimmäinen pultti esiklipattuna. Reitin kruksi on minulla kolmannen ja neljännen pultin välissä ja jouduin lepäämään kaksi kertaa köydessä ennen toppausta. Muuvit on melko fyysisiä minulla, mutta helpompia kuin Kaiken alun steppailut. Reitti meni yläköydellä puhtaasti. Jesse siirsi ankkurin lopuksi viereiselle Brown Sugarille (6C), jota lähdin ylärillä rohkeasti projektoimaan. Keskikohdan kruksi ei oikein auennut ja vaihdoimme osia. Jessekään ei tuntunut löytävän tähän avaimia, joten minä lähdin vielä kerran kokeilemaan. Hämmennyin itsekin kun levoilla löysin otteita ja pääsin toppaamaan reitin! Jessekin toppasi reitin omalla vuorollaan ja oli jo purkamasssa ankkuria kun hihkaisin, että kokeilen vielä! Niinpä kiipesin reitin kolmannella nousulla vain yhdellä levolla. Reitistä jäi hyvä fiilis, sellainen että rankasta fyysisyydestään huolimatta aika hauska 😉

Lauantai 27.5 Hyttyskallio. Lauantaina olikin vuorossa kotikunnan kalliot. En ole koskaan käynyt Hyttyskalliolla, mutta onneksi sain Tuomaksen opastamaan! 🙂 Aamulla tunsin kropassani, että edellisillan projektoinnit painoivat ja tein koirien lenkin lisäksi puolen tunnin joogat ajatellen, että se notkistaisi ja palauttaisi kehoa. En tiedä oliko siitä varsinaista hyötyä.. Lähdin ajelemaan Saloon ja treffattiin Tuomaksen kanssa AMK:n parkkiksella. Oli todella hauskaa pitkästä aikaa käydä ihan uusilla mestoilla ja olipas tässä tosiaan nähtävää ja koettavaa! Suora kallio, jonka juurella leveä polku kertoo vahvaa kieltään siitä, että paikalla on käynyt yksi jos toinenkin kiikkuja vuosien varrella. Tuomas esitteli minulle paikan reitit ja päätimme lämmitellä nelosen trädireitillä ja tehdä muutaman 6An.

Aloitimme päivän siten, että minä varmistin Tuomasta, joka trädäsi kolmoseksi greidatun Syksy- nimisen reitin, jotta saimme ankkurin kallion päälle. Sain nopean opastuksen camujen ja kiilojen käyttöön ja sitten minun vuoroni oli kiivetä putsaamaan reitti. Tuomas varmisti ylhäältä. Kävelimme Ruska (4) reitille, jolle teimme ankkurin ja laskeuduimme alas. Pääsin minäkin pitkästä aikaa ihan oikein laskeutumaan!! 😀 Päivän aikana juttua riitti ja naurua. Enpä muista milloin olisin naurannut näin makeasti. Tein ylärillä Justin Case (6A) nimisen reitin. Nyt en ole ihan varma lähdinkö seuraavaksi liidaamaan Pepeä (6A+), mutta ainakin toposta katsottuna reitti näyttää tutulta. Sain sen liidattua suht helposti viimeiselle pultille asti, mutta sitten

hänkkimainen toppaus vei minulta sisun ja rohkeuden enkä uskaltanut lähteä kokeilemaan vikan pultin klippausta. Onneksi Tuomakselta se onnistui. Kiipesin uudestaan ylärissä ja kyllähän siellä hyvät otteet oli sitten kun tiesi mistä etsiä 🙂

Sitten oli Tuomaksen vuoro liidata. Rohkeasti hän lähti kiipeämään melko rankkaa hänkkiseinää Pyromaani (6A). Katselin menoa mietteliäänä. Minulle helppoja otteita on pienetkin sormiotteet ja jaloilla steppailu, mutta negatiiviset katot ja ylitykset ovat todella rankkoja. Ylärillä lähdin sitten kokeilemaan onneani ja täytyy sanoa, että onneksi olin yläköydessä! Jaloissa ja käsissä jomotti aikalailla eikä puhtaasta noususta voinut edes haaveilla. Sitten siirrettiin ankkuri hieman jännityksen sekaisin tunnelmin Kuudes päivä (6a) nimiselle reitille ihan edellisen viereen. Koska 27 cragsin topo on hieman hämärä ja omat muistikuvat jo eiliseltä hataria, en olekaan nyt aivan varma mitä reittiä projektoimme. Reitti oli joka tapauksessa aika nihkeä alussa, mutta parani loppua kohden.

Kaiken kaikkiaan todella hieno päivä uudella kaltsilla, jonne jäi monta kivaa projektia, jos ei muulla niin yläköydessä roikkuen. Toivottavasti pääsen pian uudestaan! 🙂

Sunnuntai 28.05. Kauhala. Takaisin tuttuihin metsiin yhdessä Leon kanssa. Kolmen päivän kiikut painoivat jo kropassa, mutta Kauhala on niin upea ja kaunis paikka, ettei tullut mieleenikään jäädä kotiin. Eväät mukaan ja menoksi! Lähdettiin tarpomaan Leon kanssa kohti ykkösektoria, jossa totesimme Leon projektin, Cornflaken (6a) olevan hieman märkä. Jatkoimme matkaa kolmos-sektorille missä lämppäsimme liidaamalla Green Futuren (5) ja sitten Leo johdatti minut viitos-sektorille. En ole  koskaan känyt siellä ja olipas reitti sievä ja kallio UPEA!!! Kävimme yhdessä kallion reitit läpi ja Leo lähti liidaamaan hauskan näköistä Rock Fall Alley (5+) nimistä reittiä, jossa kiipeilijä roikkuu halkeamassa melko suuren katon alla. Näytti kivalta, joten minä ylärillä perässä. Melko fyysinen oli minulle, joten taas olin iloinen yläristä. Loppuosa reitistä oli sama kuin Direct Hitissä (5). Sitten pohdimme tovin siirränkö ankkurin Scary Monstersille (6A), mutta lopulta päädyimme jatkamaan matkaa takaisin kolmos-sektorille, missä minua odotteli jo Sushi Bar. Kiitos Leolle vitos-sektorin esittelystä ja sinne viemisestä, todella kaunis paikka ja ehdottomasti tarkemman tutustumisen arvoinen!

Sushi Bar (6A) on nyt tehty liidaten klippaamalla eka pultti jo etukäteen, pitämällä taukoja ja ylärissä puhtaasti. Päätin, että en edes yritä Kaiken alkua mahdollisen epäonnistuneesta yrityksestä seuraavan jäätävän ketutuksen takia, vaan laitan kaikki paukut Sushi Bariin. Ja näin tein. Lähdin liidamaan alhaalta asti ilman esiklippauksia. Kolmannelle pultille pääseminen oli melkoista fyysistä muuvia ja kädet olivat ihan pumpussa. ”Ihan rauhassa nyt keräät itsesi”, Leo totesi. Yritin rauhoitella itseäni, kruksi oli mennyt puhtaasti jo monta kertaa. Hengähdys ja hiiop! Käsien mätsääminen halkeamaan, jalkojen nosto, vasen käsi kahvaan ja hops! Siinä! Neljännen pultin klippaaminen ja hiukan korkeammalla viides. Sitten olikin vain toppaus jäljellä. Jes! Kynsinauhat se taas vei, mutta tein sen! Tein Leolle ylärin ja alas tullessa oli kyllä ihan voittajafiilis! Reitti on kuitenkin uusi minulle eikä fyysisyydellään ole mikään ihan läpihuuto juttu. Leo löysi hienosti oman betan nopeasti reitille. Vähän olen kateellinen pitkistä käsivarsista ja pituudesta kun reitti tuntui heti menevän kivasti. 😀 Ensi kerralla sitten Leon oma liidi!

 

Siirryimme kakkossektorille syömään ja paikalla oli iso porukka muitakin kiipeilijöitä. Katseltiin Hopeista Kuuta (6b+) uteliaina. Sen projektointia odotan innolla, koska se meni jo suht kivasti ylärillä viime syksynä. Kun oli maha täysi jatkoimme ykkössektorille, missä oli Leon vuoro kasata itsensä liidiyrkkään Cornflaken (6A) kanssa. Kyseessä olikin minulle aivan uusi reitti ja katselin hieman huolestuneena kun Leo taisteli melko fyysisten muuvien kanssa. Ihan mielettömän hienosti hän toppasi reitin ja hymy oli kyllä molemmilla leveänä. Upea päivä!! Lähdin reittiä yläröimään ja vaikka se tuntui todella kivalta, niin mehut alkoivat olla jo lopussa. Selvisin yhdellä levolla, mutta melkoisilla rutistuksilla toppiin.

 

Lopuksi lähdimme vielä kokemaan Palapeliä (6A). Esiklippasimme ekan pultin kepillä ja sitten Leo lähti liidaamaan. Hän pääsi kolmannelle pultille missä tieto reitin otteista päihitti fyysisyydellään. Vaihdoimme minut köyden päähän ja jatkoin liidin toppiin. Minulla on aika hyvä tuntuma reittiin, koska sitä on hinkattu viime aikoina, mutta fyysisyydessään vähän liikaa tänään. Leo tutustui reittiin ylärillä ja sai muuvit kasaan. Ja teloi sormensa johonkin 😀 Minäkin halusin vielä yläröidä, mutta vaikka alun todella rankka bouldermainen lähtö sujuikin hyvin, niin toppauksessa ajauduin liiaksi vasemmalle ja köysi kutsui. Kiipesin levon jälkeen toppiin. Alkoi olla väsymystä jo ilmassa.

Molemmilla kuitenkin upea päivä oman liidiprojektin onnistuessa! Seuraavaksi liidataan sitten toisin päin nämä! Muutenkin kropassa painaa neljän päivän erittäin fyysiset kiikut, koska kaikki reitit olleet minulle melko raskaita. Olen kuitenkin toooooodella tyytyväinen, että olen lähtenyt liidaamaan ja tehnyt jopa onsight-yrkkiä!! Ihan mielettömän hieno viikko siis! Tätä kirjoittaessa ulkona salamoi ja sataa ja se sopiikin minulle hyvin, koska ainakin huominen on tarkoitus levätä. Ensi viikko on vielä hieman hakusessa, saa nähdä mistä itseni löydän.

Nähdään kiikuilla! 🙂