Helsinki Adventure Night 2017

Viime vuonna osallistuin ensimmäistä kertaa Helsinki Adventure Night-tapahtumaan, joka tuolloin pidettiin Savoy-teatterissa. Tänä vuonna halusin ehdottomasti mukaan uudestaan, sillä tapahtuma on todellakin hieno kokemus kaikille varsinkin kiipeilystä nauttiville. Viime vuoden ajatuksistani ja tapahtuman leffoista voi lukea täältä. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin Messukeskuksessa GoExpo Winter-messujen  sekä vapaalaskuiltamien  yhteydessä ja ohjelma oli todella mielenkiintoinen.

Ystäväni Petra lähti mukaani, mikä oli todella mukavaa, sillä aika olisi väliajoilla muutoin tullut pitkäksi. Tapahtuma on todella pitkä (se juuri onkin se idea): ensimmäiset ohjelmanumerot alkavat puolen päivän aikaan ja viimeinen elokuva näytetään yleensä 11 aikaan illalla. Tarjolla on siis lähes 12 tuntia elokuvia, dokumentteja ja seikkailua. Tänään paikalla oli myös elävä kiipeilylegenda Catherine Destivelle kertomassa omasta kiipeilijän urastaan. Kaiken kaikkiaan tämä olikin oman syksyni kohokohtia!

Seikkailimme aluksi messualueella ja tarkastelimme monella ständillä varsinkin vaatteita. Scandinavian Outdoor– osastolla halusin tutkia lähemmin uusinta Fjällravenin puurajan yläpuolelle tarkoitettua Bergtagen mallistoa, joka luonnollisesti on minua kiinnostanut koko syksyn. On vaikeaa löytää oikeita vaatteita koskien tulevia vuoristoreissuja ja koska hinnat varusteissa ovat korkeita, haluan ostaa kerralla sellaiset, joilla varmasti pärjään. Koska tarjontaa on paljon ja minulla kokemusta niin vähän, pelkään hiukan ostavani tietämättäni jotakin, joka ei sitten käytännössä toimikaan. Kevään aikana on hankittava ainakin uusi kuoritakki, -housut, lämmin untuvatakki taukotakiksi ja useita pareja erilaisia väli- ja alusasuja. Myös uusi teltta ja rinkka ovat hankintalistalla viimeistään ensi syksyn Norjan reissua varten.

Tällä kertaa ei kuitenkaan vielä tarttunut mitään mukaan ja palasimme Adventure Nightin alueelle kuulemaan Aleksi Mehtosen lyhyttä luentoa kiipeilyn valokuvaamisesta. Olin luonnollisesti todella utelias kuulemaan Aleksin ajatuksia aiheesta ja enemmänkin olisi mielestäni voinut olla aikaa käydä Aleksin kuvia ja kuvaustekniikkaa läpi. Kovin paljon uusia ideoita ei tullut, mutta toisaalta kuvan rajaamista ja asettelua ei voi painottaa liikaa. Tuli tunne, että pitäisi minunkin päästä kuvaamaan vuoristoon ja noihin huikeisiin ympäristöihin. Ehkä jonakin päivänä! 😉 Olisi niin hienoa päästä oppimaan lisää tämän tyyppisestä kuvaamisesta, mutta valitettavasti tapahtumia ja paikkoja siihen on rajoitetusti.

Aloitimme elokuvien katselun ammattilumilautailija Antti Autin Arctic Lights -elokuvalla. Antille lautailu on intohimo, joka vie mennessään, mutta hänen läheisilleen se on enemmänkin pakkomielle. Autti on jahdannut lunta ja vuoria jo vuosia, mutta missä vaiheessa tällainen omistautuminen alkaa viedä tilaa muilta tärkeiltä asioilta elämässä? Dokkari oli ajatuksia herättävä. Vaikka Antti painii dokkarissa ja elämässään ajan rajallisuuden kanssa, itse koin saavani tästä dokkarista (ja koko päivästä oikeastaan) ennen kaikkea voimaa uskoa omaan juttuuni. Intohimoisesti eläessä on omat vaaransa, mutta oli hienoa huomata, etten ole ainoa, jonka elämälle on muodostunut tällainen ”aura”. Oli myös hienoa nähdä sekin, miten parisuhteen eteen ollaan valmiita tekemään molemmin puolin töitä ja ymmärretään toisen tunteita sekä lähtökohtia. Arvostan. Elämä on täynnä valintoja.

https://vimeo.com/233476062

Adventure Nightin alue oli anniskelualuetta, joten joimme päivän aikana muutamat oluet ja kiersimme erilaisia osastoja. Varsinkin matkatoimisto Aventuran ja Adventure Partnersin osastoväen kanssa nautin suunnattomasti jutellessani tulevista matkoista. Molempien yritysten seikkailuihin olen osallistumassa lähivuosina.  Sain paljon vinkkejä ja ideoita omien matkojen suunnitteluun ja toteutukseen. Olen pohtinut paljon treenaamista ja varusteiden hankintaa, mutta tänään sain mielestäni oikean marssijärjestyksen asioille: treenit käyntiin, ilmoittautumiset ja sitten keväällä varustelistan kanssa kauppaan. Varsinainen kouluttautuminen vuorille alkaa ensi helmikuussa kun osallistun Apiksen vuorikiipeilyn peruskurssille, missä käymme tarkemmin läpi myös varusteita. Aventuran reissut puolestaan saavat vielä odottaa muutaman vuoden, mutta omat suosikit ovat jo to do- listalla! ❤

Istuimme katselemaan Nalle Hukkataipaleen tähdittämän The Lappnor-projektin sekä sen jälkeen siitä tehdyn The L-files (making of, deleted scenes). Kyseessä on Suomessa sijaitseva, yhdeksi maailman vaikeimmaksi boulder-reitiksi luokiteltu vain neljä metriä korkea boulder. Nalle puolestaan on suomalainen huipputason kiipeilijä, joka ei lajin harrastajille juuri esittelyjä kaipaa. Dokumenttia katsellessa ymmärtää nopeasti miten monesta asiasta onnistuminen voi tuolla tasolla olla kiinni ja toisaalta antoi melkoisesti luottoa ja toivoa myös omissa projekteissa, vaikkei mitään 9A:ta olisikaan tässä ihan heti yrkkäilemässä 😀

Tämän jälkeen katselimme huikean eeppisen Mountain-elokuvan, joka audiovisuaalisin keinoin esitteli vuorta, sen valloitusta ja outoa vetovoimaa, joka meidät vetää sen rinteille uudelleen ja uudelleen. Willem Dafoen juontama dokumenttielokuva oli hieno, mutta ehkä omaan makuun hieman venytetty paikoin. Isoimmat pisteet musiikista, jonka mielestäni silloin tällöin tunnistin Vivaldiksi. Vuoret, joita kiipeämme eivät ole tehty vain jäästä ja kivestä – vaan unelmista ja sisusta.

Illan päätätähden Catherine Destivellen esitys oli mukaansatempaava. Hän esitteli elämäänsä, matkojaan ja tekemiään reittejä valokuvien ja videoiden avulla. Englanninkielistä esitystä oli helppo seurata. Uskomaton määrä kokemuksia, voimaa ja sisua tässä naisessa! Catherinen ajatuksia saatiin kuulla lisää vielä esityksen jälkeen yleisökysymyksiin vastatessa.

Illan lopuksi katsoimme tämän vuoden Reel Rock Tourin, joka esitteli kiipeilijöiden tähdittämiä erilaisia lyhytdokumentteja. Ensimmäisenä nähtiin Break on Through, joka esitteli nuoren 19-vuotiaan Margo Hayesin ja 9A+ projektin, jonka hän toppasi aikaisemmin tänä vuonna. Hayes olikin ensimmäinen nainen, joka tähän on pystynyt (sittemmin jo pari muutakin) ja pakko myöntää, nähdessäni Margon ilmeen ja olemuksen projektin vihdoin onnistuessa tuli itsellenikin iso tippa silmäkulmaan. Mitä motivaatiota ja sinnikkyyttä nuorella naisella!

Seuraava elokuva esitteli Chris Sharman tähdittämän Above the Sea- nimisen pätkän, jossa Sharma taiteilee vapaasoolona Mallorcan kivillä pauhuavan sinisen meren yllä. Brad Gobright puolestaan on vielä melko tuntematon nimi (ainakin minulle), mutta dokumentin jälkeen varmasti monen (toivottavasti myös sponsorin) tietoisuudessa 😀 Brad kiipeilee soolona joitakin vaikeimmista reiteistä ja lukeutuu siis kiipeilijöiden kovimpaan kastiin, mutta työskentelee tarjoilijana. Toisaalta, jos jotakin kovasti haluaa sitä voi vaikka muuttaa autoonsa päästäkseen lähemmäksi kallioita.

Illan viimeinen dokkari oli niinikään erittäin motivoiva Stumped, joka esitteli synnynnäisesti ilman toista kättä syntyneen Maureen Beckin ja hänen upeita seiskan projektejaan. Beckin sanoma tuntui olevan, ettei haluaisi muiden inspiroituvan hänestä, vaan löytävän oman sisäisen motivaationsa. Se, että joltain puuttuu käsi tai jalka ei ole tekosyy olla tekemättä parhaansa ja meillä, joilla molemmat löytyy, ei ainakaan sellaista ole. Tärkeintä on siis tehdä parhaansa riippumatta siitä millaiset lähtökohdat sinulla on ja luovia oma linja niin kivillä kuin elämässäkin.

Tämän vuoden Adventure Night jätti siis jälkeensä melkoisen motivaation ryöpyn. Jotenkin tämän vuoden leffat tuntuivat pyörivän itsensä voittamisen, uskon, rohkeuden ja sisukkuuden teemoissa. Pidin myös siitä, että tapahtuma järjestettiin messukeskuksessa, missä puitteet oli huikeat. En pistäisi ollenkaan pahitteeksi jos ensi vuonnakin kokoonnuttaisiin GoExpo Winter-tapahtuman yhteydessä! Hurraa!