Alkuvuosi on ollut niin kiireinen, etten ole kerennyt kunnolla edes blogia päivittämään. Kaikenlaista puuhaa riittää niin täällä kotona kuin tien päällä. Autolla tuleekin ajeltua helposti 600-1000 kilometriä viikossa, mikä on aika paljon siihen nähden, että työmatkani on päivittäin vain 22km. 😀 Viikko-ohjelma on ollut jo jonkin aikaa aika saletti: 3-4krt viikossa boulderointia Helsingissä Salmisaaressa tai Espoon BK:lla, valmennus kolmen viikon välein, noin kerran kahdessa viikossa kuntosalitreenit Salossa tai Nummelassa ja talli- tai lastenhoitohommia Lohjalla joka toinen viikko. Viikon päästä aloitan koirien kanssa myös viikottaiset agilitytreenit Halikossa, liki neljän vuoden treenitauon jälkeen.

Boulderointi on edennyt mukavasti. Alkuvuodesta kiipesin ensimmäisen 6b:n projektoituna Espoon BK:lla ja samoihin aikoihin saman greidin helppo meni flashina. Sen jälkeen kiipesin parin päivän työsarkana ensimmäisen 6b+:n. Onkin olo, että tasoni on noussut mukavasti siihen, että projektoin 6btä. Salmisaaressa kiipeilen mielelläni oransseja reittejä. Minkäänlaista paniikkia greidin nostoon ei enää ole, itseasiassa päin vastoin. Juuri nyt on fiilis, että hiljaa hyvä tulee ja pienin, melkein mikroaskelin.

Valmennus Kuutin hoivissa Salmiksessa on ollut hidastempoista. Näemme noin kolmen tai neljän viikon välein, mutta joka kerta Kuutti on saanut minut ajattelemaan asioita. Aloitin lämmittelyn valmennuksen ansiosta ja sen lisäksi treenaan keskivartaloa myös kuntosalilla, seikka jota EN IKINÄ olisi uskonut tekeväni 😀 Käymme läpi myös erilaisia tekniikoita kuten hookkausta ja erilaisia dynaamisia muuveja. Hiukan kerrallaan opin uusia asioita. Paljon vaikuttaa myös se, että treenaan itseäni paljon paremman ja kokeneemman Emman kanssa. Häneltä saan jatkuvasti hyvää ja toimivaa betaa ja uusia tapoja edetä seinällä. Viimeksi perjantaina olimme Masalan keivillä ja opin ainakin kolme uutta tapaa kiivetä vaikeita juttuja.

Samalla kun itse olen oppilaana, käymme noin kerran viikossa parhaan ystäväni kanssa kiipeämässä yleensä Espoon BKlla. Hän on aloittanut kiipeilyn marraskuussa ja hänen tutoroimisensa seinällä on hirmuisen hauskaa ja opettavaista. Huomaan sanovani hänelle aivan samat asiat, joilla Emma kannustaa minua, joten kenties nämä asiat eivät olekaan niin greidikohtaisia. Projektoimme monesti Petran kanssa reittejen alkumuuveja ja harjoittelemme sillä tavalla myös vaikeampia liikesarjoja. On ollut hienoa nähdä miten nopeasti Petra kehittyy (vaikkei itse sitä vielä oikein huomaakaan) ja toisaalta itse saan paljon kannustusta siinä samalla. Jos korkeus pelottaa, voi reittien alkumuuveja treenamalla saada helposti erilaisia liikkeitä ”kokemuspankkiin” ja lihasmuistiin. Olen niin ylpeä Petrasta, kun hän sinnikkäästi yrittää uudelleen ja uudelleen vaikeitakin muuveja ja sitten jaksan itsekin yrkkäillä hyvällä fiiliksellä Emman ja Kuutin opissa.

Muutamia juttuja, joilla olemme saaneet omaa kiipeilyämme nostettua hitaasti, mutta varmasti uudelle tasolle:

• liikkeet tietoiseksi suorittamiseksi: reitin läpikäyminen mielikuvaharjoitteluin jo ennen kiipeämistä alusta loppuun. Myös tauot hyödyksi! Oman asenteen muokaamista tavoitteellisempaan suuntaan.
• vaikeiden muuvien tekeminen erillisinä osioina ja reitin projektoiminen vasta myöhemmin alusta loppuun. Apuna voi käyttää vaikka viereisiä otteita. Vain tekemälllä oppii! Toistoja toistoja toistoja..
• jalan ja käsien asennon hiominen. Jalkaterän asento reittikohtaisesti tai peukalon ottaminen mukaan.
• jalan päälle nouseminen ja lantion käyttäminen seinällä, flägääminen ja voimalliset vedot (työn alla)
• keskittyminen käden noston sijaan jalalla painamiseen tai vastavuoroisesti jalan käytön sijaan käsillä puristamiseen.
• kysele viisaammilta betaa! Reitti on heti helpompi kun saa jonkun suunnistuskartan mitä siellä edes pitää tehdä!

Yllä olevan videon reittiä projektoin muutaman päivän. Alun hookin jälkeen jalan siirtäminen otteelle vei useamman yrkän ja Emma sai näyttää monta kertaa oikean asennon. Sen jälkeen pieni venytys oikeaan yläotteeseen vei sekin pari yritystä, mutta varsinainen ongelma oli toppiotteeseen pääseminen. Näin erilaisia tapoja tehdä tämä, mutta lauantaina sattumalta tein itse tällaisen version, jossa mätsään molemmat jalat boksille ja sen jälkeen paino on helppo siirtää oikealle jalalle. Tasapaino kohdilleen ja ylös! Videolla koko homma näyttää niiiiiin helpolle, vaikka oikeasti tässä kului jokunen aika. Kyseessä on”vain” 6A+, mutta opin matkalla monta uutta juttua!

Jatkossa tulemme Emman kanssa kiipeämään varmasti myös Masalan keivillä Moonboardin ventillä, koska olemme molemmat lähdössä boulderoimaan Ahvenanmaalle. Emma miehensä kanssa ja minä Kiipeilyurheilijoiden matkassa toukokuussa. En tunne sieltä ketään, mutta toivon mukaan siinähän sitä sitten reissussa tutustuu 😀 Tämä kuitenkin tarkoittaa hänkillä ja pienillä otteilla treenaamista.. Olisi siis kaksi kuukautta aikaa!