Olin kuuntelemassa pitkästä aikaa eläintenkouluttaja Tuire Kaimiota Nurmijärvellä, koirakoulu Rallitassujen järjestämällä luennolla. Paikalla oli myös runsaasti muita innostuneita kuuntelijoita! Kaimion luentoa olin viimeksi kuuntelemassa noin kymmenen vuotta sitten vuonna 2009, jolloin hän piti erityisesti meille koiran kasvattajille suunnatun luennon, joka aika pitkälti muutti oman suhtautumiseni koiraan eläimenä. Tuolloin hänen uraauurtavia ajatuksiaan pidettiin melko ”kukkahattutätimäisinä” ja minäkin sain kuulla vastaavia kommentteja. On ollut ilo huomata, että asenteet kymmenessä vuodessa ovat paljolti muuttuneet! Lue lisää koirien elekieli – luennon muistiinpanoja täältä.
KOIRAN KÄYTTÄYTYMINEN / SAIRAUDET
- mitkä roduille tyypilliset sairaudet ilmenevät käyttäytymismuutoksina? saataisiinko niiden yleisyydestä osviittaa käyttäytymiskyselyillä?
- esim arkuuden tai aggressiivisuuden yhteyttä rotuihin?
- on kasvattajia ja koiranomistajia, jotka vähättelevät koiriensa sairauksia tai kipua
- KOIRA TUNTEE KIPUA!! eläimillä on samanlaisia mielentiloja kuin ihmisellä (Harding ym 2004)
- kaikki aivorakenteeltaan riittävän kehittyneet eläimet voivat kyetä kipuelämykseen (Rutherford 2002, Dawkins 2006)
- ihmisten ja eläinten kipu on samanlaista (Johnson & Murrel 2006)
MUTTA MILLAISTA?
- jokainen eläin- ja ihmisyksilö kokee kivun eri tavalla. Ihmisen on mahdotonta edes täysin arvata, miltä jokin vamma tuntuu toisesta ihmisestä. Saati sitten koirasta.
- omistajat ja kasvattajat saattavat joskus vähätellä esimerkiksi ahtaiden hengitysteiden, hankaavien silmäripsien, nivelrikon tm. aiheuttamaa kipua ja kärsimystä, vaikka eivät varmasti haluaisi itse kärsiä niistä koko elämänsä ajan.
- myös kivun näyttäminen (eleet, käyttäytyminen) on yksilöllistä, siihen vaikuttavat myös aiemmat kokemukset. Samallakin yksilöllä siihen saattaa vaikuttaa koiran tai ympäristön muu tila (esim. muista syistä stressaantunut koira voi kokea kivun tavallista voimakkaampana)
- luunmurtumien tms. vakavien vammojen aiheuttama kipu on helppo ymmärtää
- ainakin omistajien on joskus vaikea mieltää, että myös korvatulehdukset, pään alueella olevat vammat, hammasongelmat ja esim anaalitulehdukset voivat joskus olla niin kivuliaita, että koira yrittää purra sitä tutkittaessa (tai lapsen silittäessä)
- myös pitkäkestoinen kutina voi aiheuttaa aggressiivisuutta
Kouluttajan tärkein kysymys: onko ongelmakäytöksen taustalla kipu?
- joskus vaikea päätellä, onko koiran ongelmakäytöksessä kyse kivusta vai jostain muusta
- koira saattaa käyttäytyä korostuneen aggressiivisesti tai pelokkaasti
- syyn hahmottaminen on vaikeaa varsinkin, jos koiran käyttäytyminen on muuttunut voimakkaasti tai hyvin nopeasti
- nopeus on valttia, kivun pois sulkeminen helpompi mitä aiemmin päästään tutkimaan!
Eläinlääkäriin ennen koulutusta:
- jos koira alkaa käyttäytyä ongelmallisesti, sen terveydentilan tarkistaminen on välttämätöntä
- kipu tai muut fyysiset syyt ovat tutkitusti hyvin todennäköinen syy moniin käytösongelmiin ja varsinkin aggressiivisuuteen -> käytösongelmien selvittäminen kannattaa aina aloittaa fyysisen syiden poissulkemisella
- kun käytöksen syynä on kipu tai sairaus, pelkästä koulutuksesta tai muista toimenpiteistä ei ole pysyvää hyötyä. Vasta eläinlääkärissäkäynnin jälkeen on muiden syiden etsimisen ja koulutustoimienpiteiden vuoro.
AKUUTTI KIPUTILA
- näkyy usein selvästi: koira välttää joitain tiettyjä liikkeitä tai ylipäätään liikkumista tai jonkun ruumiinosan koskemista
- silmien pupillit voivat suurentua, hengitys tihentyä, keho jännittyä
- koira saattaa käydä harvemmin tarpeillaan (tai tehdä tarpeensa sisälle), sen kehoon saattaa kertyä silminnähden nestettä
- koira väistää asiaa, joka tuottaa äkillistä kipua tai pyrkii pakenemaan (voi ilmetä myös sisäänpäin kääntymisenä, paikallaan läähättämisenä, varovaisuutena jne)
- äkillistä kipua kokeva koira saattaa kiljahtaa tai vinkua, tai se saattaa virtsata alleen
- korkean kipukynnyksen omaava, tilanteesta kiihtynyt tai työstään innostunut koira saattaa jatkaa työntekoa, vaikka tuntee kipua. Työskentelyn jatkuminen ei siis tarkoita, etteikö koira silti tuntisi kipua!
KROONINEN KIPU
- vaikeammin tunnistettava, merkkinä voi olla oikeastaan mikä vain vähänkin normaalista muuttunut käytös (koira ei hyppää autoon, kiipeä sohvalle, hakeudu normaaliin paikkaan nukkumaan, ei enää leiki muiden koirien kanssa tms). ILMAN SYYTÄ EI AIKUISEN KOIRAN KÄYTÖS YLEENSÄ MUUTU!
- koira on saalistaja, mutta myös saaliseläin: se ei välttämättä näytä kipua
- kipukäyttäytymisen puuttuminen ei tarkoita sitä, etteikö koiralla silti voisi olla kipua
- kroonisesta kivusta kärsivä koira ei yleensä vingu tai valita kipuaan
Krooninen kivun oireita:
- pitkäaikainen kipu voi tehdä äreämmän, keskittymiskyvyttömämmän, sisäänpäin kääntyneen tai yliaktiivisen. Jos kipu on alkanut vähitellen, sitä ei aina epäillä
- kipukynnyksessä yksilöeroja: varsinaisen ontumisen sijaan hyökkääväksi muuttunut käytös saattaa paljastaa lonkkanivelen kasvuhäiriöistä tulleet kulumat (tai selkäongelmat) ja niistä aiheutuvat kivun
- voi aiheuttaa myös muita käytöshäiriöitä tassujen nuolemisesta esineiden nuolemiseen
- krooninen kipu voi aiheuttaa muidenkin kiputuntemusten voimistumisen tai tehdä koirasta kosketusaran.
- jos kipu jatkuu, koira oppii yhdistämään huonon olonsa moniin eri asioihin
- se saattaa myös oppia puolustautumaan kipua aiheuttavissa tilanteissa tai esim lähestyviä koiria kohtaan
- koira saattaa kieltäytyä hyppäämästä autoon tavalla, joka voi vaikuttaa sietämättömältä pelolta
- sairauksiin liittyvä elimistön stressitason kohoaminen saa koiran kenties reagoimaan voimakkaasti monissa arkipäivän tilanteissa
- koiran käytöksen syytä ei ole enää helppo selvittää,. sillä se näyttää vain käyttäytyvän eri tavoin hankalasti eri tilanteissa
- koira saattaa hakea perheenjäsenen huomiota tavallista useammin tai harvemmin
- muutokset leikkikäyttäytymisen määrässä ja laadussa
- iloisten eleiden (hännän heilutus, iloinen ilme) vähentyminen
- aggressiivisten eleiden ja pelokkuuden lisääntyminen ihmisiä ja muita koiria kohtaan
- alistuva tai korostuneen lepyttelevä käytös (aiempaan verrattuna)
- koiralle epätyypillinen asento (selän köyristäminen, etuosalla niiaaminen tms)
- jalkojen pitäminen mahan alla
- kyyristely
- häntä painettuna alas koipien väliin
- vaikeudet ylös noustessa tai muuttunut tapa mennä makuulle
- muuttunut istumistapa
- ontuminen, yliaktiivisuus, liikkumishaluttomuus, istahtelu, makuulle käyminen
- hyppäämisen välttäminen tai tavallista kömpelömpi hyppääminen autoon
- portaiden kiipeämisen välttäminen tai niissä liukastelu
- peitsaaminen, takajalat yhdessä laukkaaminen, vinous jne
ELEET: korvat takana, läähätys, pään roikotus, huulien lipominen, ahdistunut tai surullinen ”kipuilme”
- Muutokset aktiivisuudessa ja mielentilassa: normaalisti iloinen ja reipas koira saattaa muuttua masentuneeksi
- yliaktiivisuus tai hermostuneisuus
- sulkeutuminen ja pelokkuus
- keskittymiskyvyttömyys ja rauhattomuus
- lisääntynyt nukkuminen tai levoton nukkuminen, paikan vaihtaminen
- ravistelu tai venyttely (tai sen puuttuminen)
- vapina, värinä
- etujalkojen nuoleminen tai katsominen
- jonkin muun kohdan nuoleminen, pureminen tai tuijottaminen
- vinkuminen, murisemisen, pureminen
- yliherkkyys koskettamiselle
- ääntely
- vaikeudet ulostaessa tai virtsatessa
- muutokset syömistavoissa, esineiden nuoleminen
Lifedream Colliet 