Koiran elekieli, Tuire Kaimio 16.3.2019

Olin kuuntelemassa pitkästä aikaa eläintenkouluttaja Tuire Kaimiota Nurmijärvellä, koirakoulu Rallitassujen järjestämällä luennolla. Paikalla oli myös runsaasti muita innostuneita kuuntelijoita! Kaimion luentoa olin viimeksi kuuntelemassa noin kymmenen vuotta sitten vuonna 2009, jolloin hän piti erityisesti meille koiran kasvattajille suunnatun luennon, joka aika pitkälti muutti oman suhtautumiseni koiraan eläimenä. Tuolloin hänen uraauurtavia ajatuksiaan pidettiin melko ”kukkahattutätimäisinä” ja minäkin sain kuulla vastaavia kommentteja. On ollut ilo huomata, että asenteet kymmenessä vuodessa ovat paljolti muuttuneet! Tuosta koirien käyttäytymisluennosta voi lukea lisää täältä.

IMG_7993
omaa laumaa , 2016

Koira on siitä erityinen eläin, että se on yksi harvoista vapaa-ehtoisesti ihmisen kanssa elämään sopeutuneista. Koira, kissa ja kyyhky taitavat olla ainoita eläimiä, muut on alkujaan tarhattujä ja kesytetty. Koirat ovat kehittyneet katukoirista, joten Kaimiosta on kiehtovaa seurata niiden käytöstä matkoillaan ympäri maailmaa. Kaimio on osallistunut esimeriksi Nepalissa norsujen koulutus- ja suojelutyöhön ja katselimmekin lukuisia videoita sikäläisistä katukoirista. Koirat olivat videoissa levollisia ja rauhallisia, niiden signaalit ja eleet erittäin vähäisiä. Mikäli ne otettiin jonkun paikallisen ”huoteisiin” ja siirtyivät sisätiloihin, alkoi niillä esiintyä tuttuja ongelmia: haukuntaa, eroahdistusta yms. Ongelmatilanteissa tulisikin pohtia aina ensin koiran terveydentila ja ympäristön hallinta, sitten vasta koulutus. Koiran ulkoinen perusolemus on sama kaikilla koirilla, joten jalostettaessa käyttöominaisuuksia alkaa ulkonäkö muuttua rodusta riippumatta enemmän alkuperäisemmäksi: koirilla on korkeat jalat ja hieman köyry selkä.

Koiran rakenne asettaa rajat käyttäytymiselle.

  • kyläkoirat: runsaasti eleitä ja monipuolista, toiset eleistä samoja kaikilla koiraeläimillä
  • jalostus muuttanut ulkonäköä -> eivät kykene kommunikoimaan enää samoin
  • koirat villeistä poiketen omaavat vähemmän elekieleen ja enemmän hajujen välityksellä pohjautuvaa viestintää

Elekieli:

  • rento koira: häntä roikkuu levollisesti alhaalla ja korvien asento on rento. Seuraile millainen koira on kotona ja miten sen käytös muuttuu muualla -> näet milloin koiran tarvitsee rentoutua tai milloin koulutuksessa tarvitsee lisää aikaa
  • jännittynyt koira: korvat, häntä pystyssä, joskus toinen etujalka koholla
  • usein huomaavat myös ihmisen jännittymisen/rentouden -> rentouta itsesi, tai opettele siihen! Koira myös haistaa pelon -> älä mene esim. kadulla rähinään mukaan, hae vaikka välimatkaa ja rauhoita ensin itsesi tilanteissa. Pohdi mikä tilanteessa sinua jännittää?
  • HUOM! koira reagoi parhaiten vihjeisiin silloin kun se on juuri havainnut jotakin! Tarjoa siis käytöstä sille juuri tuolloin -> tekee reagoimisen mahdottomaksi. Kyky nähdä nämä tilanteet kehittyy kokemuksesi kautta.
  • tarkkaile liikkumisnopeuden muutoksia -> käytös ei muutu ilman syytä! -> ympäristön havainnoiminen

Mahtailu

  • koira tekeytyy suuremmaksi, liikkumalla suurin ja jäykin jaloin, koko keho suorassa. Korvat ovat tiukasti koholla ja häntä ylhäällä. Epävarma koira saattaa lisäksi kohottaa sään ja takaosan päällä olevat karvat pystyyn. Jos suureksi tekeytyminen ei toimi, saattaa paljastaa hampaansa. Usein riittää -> varsinaiseen hyökkäykseen ei ole syytä

Katselimme videolta katukoiria ja totesimme, että niitä on myös pieniä! Miksi? Samat käyttäytymispiirteet kuin lyhytjalkaisilla rotukoirilla: aggressio ja epävarmuus? Kenties näiden alueiden geenit ovat yhteydessä ulkomuotoon?

Pelkäävä koira asettuu pieneksi ja näyttää ettei ole vaaraksi.

IMG_8415 (853x1280)
Mamman reippaat reissukaverit Miina ja Jukka

Koirien pelot voivat periytyä – geenien säätely, myös ihmisellä synnynnäisiä pelkotiloja kuten korkeus, hämähäkit, koirat jne. Pelko on auttanut selviytymään. Jos ei ole aiempaa pelko-oppimista, koira on utelias! Tämä näkyy myös luonnonvaraisilla eläimillä. Katselimme videoita mm. Kaimion kouluttamista naaleista. Tietoisuus siitä, että eläin pääsee myös pakoon on tärkeää kesyyntymiselle. Tästä syystä vaikkapa häkkieläimillä on tärkeää olla asuinpaikassaan myös piiloja, jonne se voi kätkeytyä halutessaan. Kesyyntyminen onnistuu parhaiten silloin kun se on eläimelle vapaaehtoista. Tämä on tärkeä tieto esim. kotieläinpihoilla, terapiaeläimillä jne. Ne ovat rohkeampia ja rennompia tietäessään, että pääsevät myös pois tilanteesta. Samaa asiaa voi pohtia koiran kohdalla esim. pelottavissa tilanteissa, joissa koira on hihnassa: pääseekö pakoon? Kestää kauemmin tottua uusiin asioihin.

Kun koiraa pelottaa, eikä se pääse pakenemaan: huulien kohotus, lopulta murina ja mahdollinen pureminen. Epävarma ja riitoja välttelevä koira tervehtii ylitsevuotavan runsaasti ja painautuu alas koko kropallaan, myös häntä on alhaalla. Samaa voi nähdä pennuilla ja nuorilla susilla.

Suupielten nuoleminen ja haistelu:

  • koiraeläinten pennuilla tyypillinen tapa kerjätä ruokaa ja tervehtiä lauman vanhempia
  • kaikki koirat eivät oksenna pennuille, mutta kerjäyskäyttäytymistä esiintyy silti kaikilla

Äärimmäiset liennyttely- tai alistumisele:

  • selälleen kääntyminen ja vatsan paljastaminen
  • säilynyt lähes kaikilla
  • monelle tapa tervehtiä myös perheenjäseniä

Katse: tuijottaminen:

  • aiemmin luultiin, että koirat ratkaisevat välinsä jo katseen voimalla (katseen kääntäminen pois oli periksi antamisen merkki)
  • tutkimuksissa ei kuitenkaan ole voitu ennustaa tuijottamista (tai sen lopettamista) miten koirien välit kehittyvät eteenpäin (Bradshaw ja Len 1993)

Katseen kääntäminen pois:

  • ele, jolla koira yrittää katkaista tilanteen tai liennytellä. voivat vilkaista syrjään
  • myös itsevarmat koirat tekevät tätä, rauhoittavat tilannetta kääntämällä katseen pois välttääkseen turhia kiistoja
  • jos koira kääntää katseen ja ihminen jatkaa tuijottamista -> koiraa voi alkaa käytös pelottaa -> voi ehkä hyökätä varoittamatta, ennen tavanomaisia edeltäviä uhkaus-eleitä eli murinaa tai hampaiden näyttämistä

Koirien havainnoiminen -> muuta omaa toimintaasi! Kuuluisi olla meillä jatkuvasti päällä – myös omien koirien kanssa. Ihmisillä tulkintaeroja eläinten käyttäytymisessä ja niiden tarkoituksessa.

Epäselvää viestintää?

  • jos koiralta nuoleminen (tervehtiminen) kielletty se saattaa nuolla ilmaa tai omia huuliaan
  • haukottelu, nuuhkiminen, tiheä virtsaaminen, istualleen nukahtaminen: ristiriitainen tilanne tai ei mahdollisuutta käyttäytyä kuin haluaa. Voi johtaa myös vastapuolen epäselvästä viestimisestä (talutushihna tms)
  • stereotypiat jne
  • mitä meille kerrotaan eläinten käyttäytymisestä, tiede selvittää jne -> vaikuttaa omaan näkemyksiimme siitä miten eläin kokee maailman
  • pelkäävillä ja siksi lamaantuvilla koirilla stressitasot korkeammat kuin pelkäävillä, mutta silti aktiivisesti toimivilla eläimillä

Rakenne vaikuttaa käytökseen:

  • osa koirista on lahjakkaita elekielen käyttäjiä = rakenne mahdollistaa
  • osan rakenne sellainen, että osa eleistä on jäänyt pois tai ne ovat vaikeita esim. riippuvat korvat, hätien typistäminen
  • runsas karvoitus: katseen suunta, ei näe kunnolla, selkeä karvojen kohotus, koira ei ehkä itsekään tietoinen toisten eleistä
  • saman rodun jäsenet ymmärtävät parhaiten toisiaan, sosiaalistaminen erilaisiin koiriin jo pentuna tärkeää!

KOIRAN LEIKKI

  • tuijottaminen ok (kunhan muuten eleet leikillisiä)
  • voi kuulua ”metsästys”eleitä, ”uhkailemista” ja ”tappelemista”
  • jotta koira tietää, että kyseessä ei ole totinen tosi, leikki alkaa leikkiin kutsulla kumartamalla etuosa alas ”niiaten”
  • leikkikumarrus = vaikka kohta puraisu tai takaa-ajo, kyseessä silti leikki
  • toistetaan leikin keskellä, sovinnon tai anteeksipyynnön eleenä
  • jos toinen koira säikähtää tai ottaa tai ottaa leikin todesta, kumarrus kertoo, että kaikki oli vain leikkiä eikä ole syytä huoleen

Leikistä saa poimittua erilaista käyttäytymistä koirilla, joille niiden opettaminen voi muuten olla vaikeaa esim. lelun suussa pitäminen, kieriminen jne

  • leikkieleet yksilöllisiä mm. etujalalla harominen, tiheä läähätys, nykivät liikkeet, hurjat hypyt, etuosan tai kuonon läppääminen tassulla jne
  • koirat saattavat reagoida myös ihmisen tekemiin leikkiinkutsukumarruksiin
  • koirien omat yksilölliset mieltymykset leikeissä: takaa-ajo, painiminen jne
IMG_8116
Miina

ÄÄNET: haukkuminen

  • koirat haukkuvat luonnon koiraeläimiin verrattuna paljon enemmän, herkemmin ja useammissa tilanteissa. Yksittäinen hälytyshaukahdus on muuttunut monilla koirilla haukkusarjaksi
  • monia syitä: huomion hakeminen, tervehtiminen, turhautuminen, kiihtyminen, leikkiminen, vieraiden karkottaminen
  • saattaa liittyä puolustukseen – osa koirista kuitenkin vain tiedottaa alueensa rajoista
  • kyläkoirat haukkuvat vähän verrattuna kotikoiriin (ei tarkkaa omaa aluetta, lepopaikatkin vaihtelevat)
  • aita ja talutin – estää varsinaisen käytöksen, haukkuvat, mutta jos portti avataan voivat tervehtiä iloisesti ilman haukkua -> ilmenee monesti rajattuun alueeseen jolloin eivät pääse vapaasti ilmentämään itseään

HÄIRITSEVÄ HAUKUNTA?

  • älä vahvista omalla ”osallistumisella”, älä kiihdy
  • älä vahvista avaamalla ovea, antamalla ruokaa
  • sen sijaan vahvista hiljaisuutta
  • ongelmahaukkumisessa: selvitä mitä käytöksessä on kyse eli mikä on haukunnan syy ja korjaa se
  • yksin haukkuminen: turhautuminen/eroahdistus/yksinolofobia

Jos koira ääntelee häiritsevästi, älä mieti korjaavasi sitä, vaan selvitä mikä syy äänelle on! Esim. yksinolofobiasta kärsivälle koiralle sitruunapanta – koira ehkä lopettaa haukkumisen, mutta pelkää kahta kauheammin. Ääniarkuus ja eroahdistus tutkimuksissa todettu olevan usein yhteydessä toisiinsa! Kuvaa koiraa päivän aikana toimissaan – yhteistyö eläinlääkärin ja kouluttaja-ammattilaisen kanssa. Myös vanhat koirat, joilla esim. Alzheimer.

  • järjestä olot sellaisiksi, ettei haukkumiseen ole syytä
  • ryhdy toimeen ennen kuin haukkumisesta tulee tapa
  • usein toistuva alueen puolustaminen tms. kiivaan haukun syy: stressitaso ei ehdi palautua normaaliksi
  • siedätä, vastaehdollista

ÄÄNET: vinkuminen

  • eri tilanteissa eri sävyistä vinkumista
  • voi rauhoitella tilannetta, tervehtiä, hakea huomiota, turhautua
  • säikähdys tai kipu

Pienten pentujen ääntelyt:

  • apua virtsaamisessa, kylmän tunne, jouduttuaan yksin
  • vastasyntyneen hälytysääni = kovaääninen miukuva kiljunta, sillä on nälkä tai jäänyt puristuksiin
  • emot reagoivat ääneen luonnostaan, mutta vain pennun parin ensimmäisen elinviikon aikana. Pennun kyky hälytysäänen tuottamiseen säilyy kuitenkin pidempään
  • selkeitä perinnöllisiä eroja rotujen välillä! Hurja juttu sikäli, että emon hoidon laatu vaikuttaa ratkaisevasti pennun persoonan kehitykseen
FB_IMG_1520359509779
Lifedream t-pentuja äiskän kanssa

Katsoimme videon russelipennun tippumisesta ”pesästä”, jossa emo nostaa pennun suuhunsa ja siirtää takaisin pesään. Pohdin milloin olen nähnyt omien narttujeni toimivat tuolla tavalla? Kun ”pesänä” on laatikko, ei pennut pääse vierähtämään pois. Joka kerta kun autamme pentua ”vaikeassa” tilanteessa, emmekä anna emon hoitaa, vaikutamme pennun kehitykseen. Se ei ole aina positiivista.

MURINAA JA URINAA

  • MURINA = kätevä varoitusääni. Koira haluaa etäisyyttä. Riittää usein sellaisenaan itsepuolustukseksi
  • murina ja muut uhkauseleet koiran tapa välttää todellista hyökkäämistä ja puolustautumista. Siksi murinaa ei kannata poistaa rankaisemalla koiraa.
  • murinaan ihmiset eivät osaa suhtautua oikein. Koira ei ole ”kaappaamassa valtaa”, vanhaa tietoa. Ongelma voi olla (murina), mutta syyt ovat toiset.
  • murinaa – voi liittyä samasta esineestä tai ruuasta kilpaileminen
  • leikkivät koirat
  • tervehtivät koirat

HENGITYSÄÄNET

  • Lyhyt tuhahdus (ennen haukkumista) koira on havainnut jotain, muut valpastuvat
  • jännittyneen tai joskus iloisen koiran leuat saattavat väristä (hampaat kalisevat, feromonien aistiminen), haistavat jotakin?

Leikkiinkutsuun liittyvä ilman virtaaminen keuhkoista (koira saattaa reagoida myös naurahdukseen rentoutumalla ja aloittamalla leikin)

Kyky hyödyntää ihmisen eleitä

  • sudet eivät ymmärrä ihmisen eleitä (esim osoitus- ja katsekokeet)
  • sen sijaan pienetkin koiranpennut ymmärtävät -> synnynnäinen kyky, paranee ajan ja ihmiskontaktin myötä
  • katse voi olla mahdollisuus, se ei ole kaikille koirille uhka
  • tutkimukset ehkä kyseenalaisia, sillä suoritukset esim. kaksoissokkotesteissä. virheen mahdollisuus? Susien reagointiin vaikuttavat myös kokemukset! Liian pieni otanta vielä testattuna, vasta kun tutkimuksia tulee lisää tiedämme varmemmin suden kyvyn reagoida ihmiseen
  • ruuan varastaminen kun kukaan ei näe (kyky ymmärtää katseen suunnan ja huomion merkitys)
  • kasvojen eteen siirtyminen kerjätessä
  • koirat eivät kerjää jos ihmistä ei näy

Koiralla ja ihmisellä on ainutlaatuinen suhde: vuorovaikutusta, kiintymystä, synnynnäistä ja opittua toisen eleiden tulkintaa! ❤

Hajujen avulla viestittäminen

  • koirien välisessä viestinnässä suuri merkitys
  • ulosteiden ja virtsan hajun avulla koirat saavat tietoa muiden koirien liikkeistä ja olotilasta, vaikka viestin jättäjä ei ole paikalla
  • hajuilla on tärkeä merkitys myös koirien välisessä suorassa viestinnässä
  • eri puolilla kehoa olevien rauhasten erittämä haju on osin yksiöllinen ja muuttuu koiran mielentilojen mukaan
  • maan pinnan raapiminen, hajut leviää paremmin ja varpaiden välissä olevien rauhasten haju jää myös maahan
  • näköaistin kautta välittyvä ele: raapiva koira kiinnittää muiden huomin
  • sitä tärkeämpää, mitä yksinkertaisempaa koiran elämä on. Myös harrastuskoirien on saatava toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä esim. samoilla ympäristössä. Koirilla tulee olla enemmän mahdollisuuksia puuhasteluun esim. namin etsintään ulkona.
IMG_1852
Jukka, Miina & Ronja karvanlähdössä keväällä 2016

Hajuterveisten vaihtoa

  • myös toisilleen vieraat koirat voivat pyrkiä tutustumaan toisiinsa
  • lähestyessään koirat jättävät suurimman osan villeille koirille tyypillisistä eleistä sivuun
  • jos toinen koirista on ollut aloitteellisempi jo lähestymisessä, se on yleensä myös innokkaammin haistelemassa toista -> haisteltavaksi joutunut koira ei silloin välttämättä haistele lainkaan, vaan sallii haistelun ehkä jonkin aikaa ja keskeyttää sitten tilanteen
  • monet koirat pyrkivät keräämään mahdollisimman paljon tietoa toisesta hajujen välityksellä, mutta samalla yrittävät antaa toiselle mahdollisimman vähän haisteltavaa.
  • vaikka haistelu on erityisen intensiivistä toisilleen vieraiden koirien keskuudessa, myös saman perheen koirat haistelevat useita kertoja päivässä, ja päivittävät tietojaan
  • susien haistelukäytös on melkein päinvastaista: sudet nimenomaan tarjoavat takapäätään säännöllisesti muiden haisteltavaksi, eivät välttele oman hajuinformaationsa levittämistä. Nuoret ja vetäytyvimmät sudet taas yrittävät vältellä haisteltavaksi joutumista painamalla hännän tiukasti jalkojen väliin. Useimmat sudet suhtatuvat hyvin aggressiivisesti vieraiden susien haisteluyrityksiin. Vain hyvin nuoret tai muiden hylkimät sudet suostuvat koirien tavoin joskus vieraiden susien haisteltavaksi
  • kohtaavien koirien käytös muistuttaa yleensä juuri susilauman vähiten hallitsevien jäsenten käytöstä. Kumpikin saattaa antaa vieraan haistella ja molemmat pyrkivät välttämään haistelluksi tulemista, vaikka väistäminen ei ehkä ole kovin suureleistä

 

Luento jatkui koiran kipukäyttäytymisellä, jonka koin olevan aiheena niin tärkeä, että tein siitä oman juttunsa. Tulossa! Lue se täältä ->

 

 

Published by

Hanna

Elämästä unelman reunalla kirjoittelee vihreällä ja positiivisella mielellä käyvä eukko. Valokuvauksen ja koiratouhujen lisäksi harrastan pitkänmatkan kävelyä, kiipeilyä, melontaa, sukellusta, maastoratsastusta ja retkeilyä. Arjen seikkailuja, maailman ihmeitä ja luonnossa samoamista. Niistä on pienen tytön unelmat tehty!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s