Koiran outo käytös, Katriina Tiira 2019

Miksi koirani jahtaa jatkuvasti häntää, nuolee huonekaluja tai kävelee edestakaisin verhojen alla? Osallistuin keväällä Katriina Tiiran luentopäivään, jonka yksi aihe oli koirien outo, maaninen käytös. Tämä on herkkä ja vähän puhuttu aihe koiraihmisten keskuudessa, sillä usein omistajat ovat turhautuneita ja kokevat syyllistämistä monilta tahoilta. Edes peruseläinlääkäri ei pysty aina auttamaan tilanteessa, jossa koiran oudolle käytökselle voi olla monia eri syitä.

Määritelmät:

• Stereotyyppinen käytös – esim. eläintarhoissa.
• pakko-oireinen käytös koirilla, jossa alttius toistuvalle käytökselle on suurempi tietyissä roduissa – Canine compulsive disorder
• samanlaisena toistuvaa, ilman selkeää funktiota tai päämäärää oleva käytös
• esiintyy monissa youtube-videoissa (hauskat (?) kotivideot)
• samanlaisena toistuva, tarkoituksentonta ja liiallista käyttäytymistä
• lähtökohtana luonnollinen käytös
• tunnettuja esimerkkejä: puolelta toiselle heiluminen, kirahvin kieli, elefanttien kärsä, simpanssien mukiloiminen, itsensä pureminen, lintujen höyhenien nyppiminen
• ei esiinny luonnonvaraisilla eläimillä (paitsi sairauden tai myrkytyksen seurauksena)
• syy käytökseen eläintarhoissa ja tuotantoeläimillä pääasiassa ympäristöstä johtuvaa, turhauma, ahdistus ja stressi (Mason & Rushen 2006)
• esim. kirahvi laiduntaa 40-80% ja hevonen jopa 16h tuntia päivässä. Kun luonnollinen käytös estetään syntyy stereotyyppistä käytöstä

Stereotyyppisesti käyttäytyvillä on mitattu korkeampia dopamiinitasoja (aivojen välitysaine). Siihen voivat vaikuttaa myös aikainen vieroitus ja huono emon hoito. Se myös alentaa eläimen sykettä ja onkin pohdittu voisiko siitä olla eläimelle hyötyä tilanteessa, jossa se ei pääse toteuttamaan itseään. Coping strategia -> tapa selvitä epäoptimaalisissa olosuhteissa. Joillakin stereotyyppisesti käyttäytyvillä eläimillä on parempi lisääntymismenestys kuin toisilla lajin edustajilla. Eläinten tunnetila? Negatiivisessa tunnetilassa arvioidaan uusia asioita pessimistisenä -> cognitive bias testissä. Stereotyyppisesti käyttäytyvät kottaraiset tekivät pessimistisiä valintoja.

MIKSI SITTEN KAIKKI ELÄIMET EIVÄT HUONOISSA OLOISSA KÄYTTÄYDY STEREOTYYPPISESTI?

• altistaako tietty persoonallisuus stereotyyppiselle käytökselle?
• proaktiivinen_ nopea, rohkea, aggressiivinen, tutustuu nopeasti uusiin asioihin, ottaa riskejä, saa enemmän hyötyjä
• reaktiivinen: hitaampi, pelokkaampi, eivät ole niin aggressiivisia. saavat vähemmän huomiota, eivätkä ota riskejä, ns. pohtijatyyppi

Sinnikkyys? riippuu tehtävästä. Proaktiivisen eivät helposti jätä asioita kesken (huonompi takaisin oppimaan). Toisaalta reaktiiviset yksilöinä varovaisen sinnikkäämpiä ympäristön tutkimiselle. Proaktiiviset kehittävät stereotyyppistä käytöstä TODENNÄKÖISEMMIN, mutta koirilla tämä ei aina pidä paikkaansa.

STEREOTYYPPINEN KÄYTÖS JA SINNIKKYYS

Kaikissa tutkimuksissa eläinlajeissa ne yksilöt, jotka ovat impulsiivisempia ja oppivat nopeasti jäävät tarjoamaan jo opittua.

KOIRILLA:

Stereotyyppinen käytös on koirilla hyvinkin monimuotoista ja syyt käytösten taustalla voivat olla erilaisia -> terveys on aina tarkistettava! Toisilla roduilla havaitaan enemmän kuin toisilla -> geneettinen alttius? Rodulla samoja ongelmia: bullterrieri, malinois, saksanpaimenkoira, kiinanharjakoira, cavalier.. Käytökseen vaikuttaa ympäristö sekä perimä!

Liikkuminen: hännän jahtaus, ympäri pyöriminen, ramppaus, jähmettyminen

Oraalinen: kyljen pureminen (dobermanni – flank sucking), toistuva nuoleminen, imeminen, liiallinen vedenjuonti, oman ruuminosan pureminen

Hallusinaatiot: valojen ja varjojen jahtaaminen, tuijotus yhteen kohtaan, näkymättömien kärpästen jahtaus, oman peräpään jatkuva tarkastus, herääminen kesken unien hyökkäämällä, hitailu eli hidas kävely (transsi)

Aggressio: itseensä kohdistuva hyökkäys – saattaa murista tai purra häntää, jalkaa, kylkeä. Katsoimme erittäin järkyttävän videon dobermannista, joka puri omaa kylkeään. On löydetty geeni, joka vaikuttaa taustalla.

Koirien kehityshäiriöitä on alettu tutkia vasta viime aikoina! Rotujen taustoilla on samoja kehityshäiriöitä kuin ihmisillä ja tiedämme niiden aiheuttavat esimerkiksi kognitiivisia häiriöitä. Lyhytjalkaisuus, pyöreäpäisyys, bulldogmaiset piirteet (geenit). Se mikä on rodunomaista, onkin kehityshäiriö ihmisillä!

• Fly-snabbing eli näkymättömien kärpästen jahtaus. Taustalla epilepsiaa, liha-allergiaa, hyperaktiivisuutta, mutta tarkkaa syytä ei vieläkään tiedetä. Cavalier, kääpiäsnautseri, isosveitsinpaimenkoira – suurempi alttius. Rodulle ominainen aivojen rakenne voi altistaa käytökselle.
• Hännän jahtaaminen ja ”tähtiin tuijottelu”, poissaoleva -> periytyvä epilepsian muoto rhodesian koirilla
• Peräntarkastus (kääpiösnautserit)
• Jalan pureminen (dalmatialaiset)
• Fiksaatio, raivokohtaukset (bullterrierit)
• Hitailu, freezing (tanskandoggi, bullterrieri, kääpiöbullit)

Ympäristötekijöiden vaikutus hännän jahtaamiseen?

• Suomalainen tutkimus.
• uroksilla enemmän (Moon-Fanelli 2011)
• Aikainen ero emosta sekä emon huono hoidon laatu! (Tiira 2012) Emo yrittää tappaa pennut
• sterilointi nartuilla saattaa auttaa
• liikunnan määrällä, harrastusten tai yksinolon määrällä EI VAIKUTUSTA!! (Tiira 2012)
• paranee ehkä iän myötä

Milloin alkaa?

• Keskimäärin alle vuoden iässä
• elämänmuutoksesta aiheutuva stressihöiriö
• hännänjahtaajilla myös usein muistakin stereotyyppisiä käytöksiä
• perinnöllisyys – alttius iso, voi tulla vain toiselle tai toinen ei ilmennä käytöstä
• CDH2 geenivirhe löydettiin dobermanneilta – liittyy kyljen puremiseen – löydetty jo useilta roduilta
• lisäravinteet? (Tiira 2012) hillitsevätkö/peittävätkö tietyt vitamiinit b6 ja c? tutkituilla oireilevilla ruokavaliossa eroja vitamiinien määrissä
• persoonat: ääniarkuutta myös hännänjahtaajilla, persoonissa on eroja: aggressiivisuus, pelokkaita, stressiherkkiä ja ahdistuneita. Alttius suurempi tietyissä roduissa.

KOSKA PITÄÄ HOITAA?

Mikäli koiran käytös häiritsee sekä omistajaa, että koiraa itseään. Jos koiran arkipäivän rutiinit keskeytyvät toistuvasti käytöksen vuoksi on hakeuduttava käytösongelmiin erikoistuneelle eläinlääkärille. Koiran käyttäytymiseen perehtyminen ei kuulu perus eläinlääkärin koulutukseen! Omistajat kokevat usein koiran käytöksen häpeällisenä eivätkä eläinten kouluttajat tiedä mitä käytös on ja mikä on sen syy! Kasvattajat kieltäytyvät vastuusta.

Koira itse on usein tietoinen siitä, että stereotyyppinen käytös on kiellettyä – saattaa tehdä sitä kun omistaja ei näe tai menee toiseen huoneeseen. Halu jahdata häntää säilyy, vaikka koiraa rankaisi siitä! Korjaa siis addiktion syy! Ihmisillä hyvin toiminut painepaita on käytössä myös eläimillä. IHmisillä käytetään mm. autismin hoidossa ja koirilla paidasta on saatu vaihtelevia tuloksia.

Lääkitys (esim. clomicalm) siksi, että saadaan koira vastaanottavaisemmaksi käyttäytymisterapialle. Esim hännän jahtaus pyritään keskeyttämään kovalla äänellä tms ärsykkeellä, jonka jälkeen koira vaikkapa käskytetään istumaan ja heti palkataan. Koiralle tarjotaan myös paljon muuta aktiviteettia: liikuntaa, ruokaa, täytetyt kongot jne. 2/3 tapauksista saadaan yleensä hallintaan, mitä aikaisemmin hoito aloitetaan, sitä paremmat lopputulokset.

(Kuvat eivät liity juttuun)

Edit. yritetty korjata kirjoitusvirheitä.