Treenikiikkuja, marraskuu seinällä

Marraskuu sujui erittäin hyvällä tempolla. Teimme Petran kanssa poikkeuksetta hyvää tulosta kiipeilemällä kaksi kertaa viikossa ja keskittymällä ylärissä circuit-treenien lisäksi myös meidän maksimi greideihin sekä boulderointiin. Niinpä kuun puolessa välissä kiipesin helposti ylärissä ensimmäiset 6b+ reitit kahteen vuoteen. Kuun viimeiset treenit olivat megalomaaninen ylärimaraton yhteensä 33 ylös asti taistellulla reitillä. Marraskuu tarjosikin melkoisen motivaatiobuustin, tästä on hyvä jatkaa ensi vuoden tavoitteisiin!

Ke 6.11 tunnekuohua espoo bklla. Nelosesta vihreään 6bhen, jonka kiipesin tokalla yrkällä ylös. Pari 6ata jäi kesken, muutama toppaus. Yläkerrassa tutustumassa pelikonsoliin. Petra tsemppasi hienosti usealla reitillä vaikeiden muuvien ja turhautuman kanssa. Saan paljon inspiraatiota Petran sisukkuudesta ja siitä motivoituneena keltainen ei greidattu meni taistellen toppiin!

Pe 8.11 Salmis, circuittia suuremmalla Partsilla. Molemmat rankan työviikon jälkeen väsyneitä,  mutta muutaman reitin jäljeen alkaa lämmetä. Otan huvikseni kellosta aikaa: 50min 14x 4-6a+ reittiä putkeen. Vikalla valkoisella tulee äkkiä köydessä paha, voimaton olo ja tuntuu, että oksennus lentää ihan justiin. Lepäilen otteilla ja kokoan itseäni. Toppaan puhtaasti. Tunne menee ohi yhtä nopeasti kuin tulikin, kummallista.

Ke 13.11 Tammisto. Väsynyt. Taas. Päätämme tehdä mahdollisimman paljon vihreitä ja oransseja, jotta saamme uusia muuveja ja kehitystä. Petra tsemppaa hienosti vihreitä. Alas tullessa ote lipsahtaa ja hän tippuu, pää iskeytyy patjaan kipeästi. Vähän säikähdän kun selkeästi kirpaisee. Mutta Petra jatkaa silti kiipeilyä hetken lepäiltyään. Oranssi pieni traverse. Etukäteen reitinlukua, jotta kyky paranisi. Keskustelua mahdollisesta valmennuksesta ja sen suomasta tekniikasta. Olisi meille molemmille tarpeen.  Vihreä kuuden volyymin reitti, ylhäällä hirvittää, koska reitiltä pitää vain hypätä alas. Petra perässä, hänelle taas uusia muuveja ja muotoja. Vaikka jännittää hän taistelee ylös asti!! Useita oransseja jotka ei mene. Yrkkään silti ja petra vihreitä. Petralle paljon hyötyä siitä, että voin neuvoa joitakin asioita, mutta kuka mua neuvoo? Lisäksi vahvuudet kiipeilijöinä erilaiset. Hänkillä vihreä hauska kahvaralli, toppiotteelta tipun ja selälleen patjaan. Hauska reitti, helppo, mutta voimallinen. Täällä on kiva kiivetä, harmi että matka on niin pitkä! Seuraavana päivänä ollaan molemmat kipeänä. Niska ja selkä aivan jumissa johtuen tippumisesta.

Su 17.11 Salmis. Super kiikkutreenit tänään!! Viimeiset kolme viikkoa olemme Petran kanssa kiivenneet pari kertaa viikossa, vuoroin yläköyttä ja vuoroin boulderoiden. Tämä tuottaa tulosta! Tänään alle circuit ylärissä 8 kpl 4-6a, yläpartsin pitkillä reiteillä 5b, 2x 6a ja lopuksi yläkerrasta Kuutin uusi 6b+, pieni lepo ja vierestä Ennin 6b+ ja 6a putkeen. Kaikki teknisiä ja kivoja reittejä, joiden suoriutumisesta jäi fiilis että hei mähän kiipeen taas!!😁 ekat 6b+ onsight (ylärissä) pariin vuoteen.🙏 tästä on hyvä asettaa itselleen pitkästä aikaa tavoitteita ensi vuodelle! Petrakin ylitti itsensä kiipeämällä muunmuassa yläpartsilla puhtaasti sinisen 6an ja taistelemalla vihreän 6an yhdellä levolla toppiin. Vaikka aiemmin on täällä kiipeily jännittänyt niin nyt meni upeasti. Ai että miten ylpeä olen mun bestiksestä!!

FB_IMG_1574091188088Pe 22.11 Espoo bk. Alusta asti vähän nihkeää. Pari 6ata mutta sitäkin enemmän yrkkäilyä. Katselen hoikkia lihaksikkaita kiikkunaisia ja ahdistaa. Koen olevani liian iso vaikeille reiteille. Myös släbillä. Liikaa rasvaa edessä ts. Noi liian isot tissit!!! Äh, ärsyttää, että tämä laji on (kuten mikä tahansa urheilu) painottunut pieneen rasvaprosentiin. Mihin leikkaukseen sitä pitäis mennä, että sais tasapainon kropassa kohdilleen 😂 Petra myös turhautunut. Vähän jännittää korkeus molempia? Ehkä viime kerran tippumiset edelleen mielessä? Lopulta kokoan itseni ja yrkkäilen alkumuuveja eri reiteillä 6a-7a. Ihan sama. Kaikki aika seinällä on plussaa eikä itseään saisi IKINÄ verrata muihin. Isoihin tai pieniin.

Su 24.11 Salmis. Lämmitellään kunnolla ja aloitetaan yläkerrasta oven vierestä suoralta seinältä. Lämpäksi vitonen ja nelonen. Kiivetään vuoron perään köysi kerrallaan. 5b ja nihkeä oranssi 6a, Ennin keltainen 6a+ ja liila 6a, jotka hauskoja, mutta rankkoja muuveja. Petra taistelee upeasti molemmat toppiin. 5b ja sininen 6b kerralla ylös, tästä olin ylpeä! Tuntui tosi hyvältä. Myös Ennin 6b+ ”piipussa” kerralla ylös. Niin hyvä fiilis, että nämä menee nätisti ja siististi ja osaan lukea reitin selkeästi oikein. Köysittely on niin ♡. Siirryttiin takaseinän uusille reiteille. Petra kiipeää 6an ja vihreän 6b+n parilla levolla ja kehaisee, että vihreä on tosi helppo. Lähden yrittämään ja onkin aika softi, vaikka vaatii kyllä kestävyyttä poketteineen. Seuraavaksi keltainen 6a+ reunasta. Annan yrkän viereiselle Kuutin tekemälle punaiselle 6clle, mutta pääsen vain puoleen väliin isoja muotoja. Lopuksi taas yrkkä nihkeälle turkoosille 6a+ negan reinalta, jossa yksi vaikea jalan nosto. Ei mene vieläkään tuo yksi muuvi puhtaasti. Hyvät treenit, kun parkkimaksu on ainakin 2 egeä tai yli!!

Ma 25.11 Salmis, vapaapäivän kunniaksi heti seuraavana aamuna Jessen kanssa pk-treeniä. Partsilla perinteiset 12x 4-6a reittiä putkeen. Seuraavaksi Jesse innostui takaseinällä Kuutin punaisesta 6c reitistä ja kiipesi sen toppiin helpon näköisesti. Helposti menee myös seuraavat 12 reittiä negaseinällä. Alkoi siinä katsellessa jo vähän heikottaa. Onneksi kassiin oli unohtunut omena, jonka syötyäni jatkoin omaa taistoani 12 x 5a-6a+ osa hänkillä. Ihan voittajaolo jo nyt, vaikka greidit helppoja. Jesse jatkaa oven vierestä suoralla seinällä ja minä kipitän perässä 9 reittiä 4c-6a+ greidejä. Ennin liilalla 6alla harmittava eka lipeäminen köyteen kun väsyneenä menen väärällä jalalla ylös. Vika reitti negaseinällä 5alla köyteen kerran ja sitten kotiin. Taisteltiin 33 reittiä yhteensä kolmessa pätkässä ja neljässä tunnissa!! Se on ennätys!  Huh mitä rääkkiä! Ja samalla ah niin siistiä!

Kiikkujen lisäksi oheistreeninä tässä kuussa useita pitkiä kävelylenkkejä. Hyvä fiilis lähteä vuoden loppurutistukseen, joka voisi toimia sisäänheittona ensi vuodelle. Lisää niistä tavotteista myöhemmin. On tämä vaan niin Superia!

Tietoa kirjoittajasta

Hanna

Elämästä unelman reunalla kirjoittelee vihreällä ja positiivisella mielellä käyvä eukko. Valokuvauksen ja koiratouhujen lisäksi harrastan pitkänmatkan kävelyä, kiipeilyä, melontaa, sukellusta, maastoratsastusta ja retkeilyä. Arjen seikkailuja, maailman ihmeitä ja luonnossa samoamista. Niistä on pienen tytön unelmat tehty.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s