Päätin muokata kotisivujen ulkonäköä siten, että ylhäällä olevissa kuvissa olisi linkit vain tuloksista liittyviin artikkeleihin ja treenipäiväkirjat, kuulumiset ynnämuut höpinät löytvät normaalisti tuosta alta. Ehkä se muuttaisi sivujen ulkonäköä vähän virallisemmaksi (kun nämä ovat NIIIIN epäviralliset härpäkkeet, kun vain olla ja voi 😀 ). Kun sitten aloin pohtia viime aikaisia virallisia tuloksia tajusin, ettei niitä marras- joulukuulta juuri ole 😉
Mutta Messukeskuksessahan meillä meni hienosti: lauantaina kasvattini ja yhteisomistuspoika Hukka (Lifedream Unfitting To Please) sai viimeisen sertinsä ensimmäisessä avoimen luokan näyttelyssään, joka tosiaan oli yksi vuoden suurimmista: Helsingin Voittaja 12 . Siinä jäi kyllä molemmilta Joannan kanssa suu auki, kun hienosti meitä avustanut Riitta esitti Hukan avoimen luokan voittoon ja lopulta se valittiin neljänneksi parhaaksi urokseksi jättäen monen valion taakseen. Aika sekaisin oltiin molemmat onnesta sen jälkeen ja muistellaan vielä pitkään hienoa hetkeä. Nyt Hukalta puuttuu enää luonnetesti, jonka myötä se valmistuu Suomen Muotovalioksi ollen todennäköisesti ensimmäinen kasvattini laatuaan.
Kuva: Pauliina Halonen
Sunnuntaina nahkakehässä Voittaja-12 näyttelyssä oli eri tuomari ja Hukka sai häneltä hiukan erilaisen tuomion: EH. Sen sijaan sunnuntaina omista koirista oli mukana myös siberialaisemme Maya, joka pärjäsi ensimmäisessä virallisessa kehässään kivasti ollen juniori luokan kakkonen SA:lla ja se titteli meni vain karvan verran väärään suuntaan 😉
Kuva: Satu s-iKuva: Satu s-iKuva Satu s-iMaya 1v.
Jos tässä ei olisi viikonlopulle ollut jo tarpeeksi niin kännykkään piippasi viesti Turusta: Peppi (L. Day Dawns Red) ja omistaja/ohjaaja Hanna olivat saaneet ensimmäisen nousunollansa ja sijoittuneet kolmansiksi agilitykisoissa!! Kyllä olin niin onnellista, että! !
Hanna ja Peppi agiliitää! Kuva: Veli-Pekka Suuronen
Lifedream Unfitting To Please ”Hukka” BM4 & last CC in Helsinki Winner 2012!!
Lifedream Unfitting To Please ”Hukka” PU4 & viimeinen SERT ensimmäisessä avoimen luokan esiintymisessään Helsinki Winner 2012- näyttelyssä! Wau!
Helsinki Winner 8.12.12
Tuomari: Svante Frisk, Ruotsi
Good proportions, nice head, soundly in scull, ok under jaw. Good ears & eyes. Strong topline & good angulations in rear, strong in front. Needs bone substance. Moving typically in front, rear needs to be stronger. Good mover. Goog colour & texture. AVO ERI AVK1 SA PU4 SERT
Perjantaina, melkoisen kaamean työviikon jälkeen, hain Joannan meille Turusta ja hain samalla reissulla lisää ruokaa ja lihaakin koirille. Ostin myös uuden petauspatjan sänkyyni, koska olen viimeiset viikot nukkunut äärettömän huonosti johtuen selkäkivusta, joka herättää aina muutaman kerran yössä. En tiedä auttaako patja, mutta se oli halvempi ratkaisu kun koko sängyn uusiminen 😉
Lauantaina käytin sitten koirat pissalla aamutuimaan ja lähdimme kymmenen jälkeen ajelemaan kohti messukeskusta. Hyvin löydettiin perille, eikä ruuhkakaan ollut hirmuinen. Messarissa järjestettiin mm. eläinmessut ja samassa yhteydessä oli myös Suomen ulkomuototuomareiden järjestämä pentunäyttely, johon Joanna oli ilmoittanut Pedon. Shantikin esiintyi kehässä, mutta juniorhandlerin käsissä. Paikalla oli meidän tiimiläisistä myös Miisa oman koiransa Arvon kanssa.
Paikalla oli myös ihanaisia huskypentuja!!!!!!!!!!!!!!!!!!! En saanut niistä näppejäni erossa ja pari kuvaakin räpsin rop pennusta, terkkuja vaan 😉 7kk ikäinen Peto vuorostaan esiintyi kehässä Joannan kanssa ja kyllä se minusta ihan hienosti meni. Ihastelin pojan liikkeitä, jotka edelleen ovat varsin mallikkaat. Tällä kertaa ei kuitenkaan sen kummempaa menestystä tullut: Peto hävisi kilpakumppanilleen eikä saanut edes kunniapalkintoa. Noh, muuten se ottikin rennosti: maata rötkötti kehässä omaa vuoroa odotellessa, ei voi ainakaan kauheasti stressata suuren maailman ihmeet pientä maalaispoikaa.
Peto liikkeessäPetteri Petoeläin kehässä Joannan kanssa
Sitten koitti Shantin suuri hetki juniorhandlerkehässä. Handlerina toimi 16-vuotias Vilja Salo ja täytyy kyllä sanoa, että hän osasi hommansa hienosti! Shantia ei varmaan koskaan olla saatu seisomaan niin hienosti asennossa 🙂 Vilja myös kohteli Shamia oikein kauniisti. En ole lainkaan hämmästynyt, että he voittivat vanhempien 14-17 vuotiaiden sarjan! Way to go!!
Shanti Viljan hyppysissä hienosti päivän parhaaksi Junior handleriksi!!! ONNEA!!
Jäimme siis loppukehiä odottelemaan ja mikäs siinä oli ollessa: Miisan pieni poika Arvo voitti nahkapennut ja siirtyi siis sekin isoon kehään odottelemaan vuoroaan. Olimme katsomossa, Joanna, Sirja ja Minä, huikean jännityksen vallassa kun paimenkoirien ryhmän kaikkien rotujen parhaat pennut astelivat lavalle, Miisa muiden joukossa.
Pikkuinen Arvo poika omistaja Miisan kanssa upeasti RYP1 ja seuraavana päivänä BIS3!!!!! Huikeasti Onnea Miisalle!!!
Lopuksi otimme vielä posetuskuvat Shantista ja Pedosta oikean handlerin avustamana 😉
No jaa, Peto oli jo melko väsynyt esiintymään..mutta äiti Shanti, Lifedream Endless Narnia, esiintyi hienosti!
Päivä oli melkoisen raskas kun kävimme vielä Sirjan luona moikkaamassa hienosti kyynärpään tähystysleikkauksestaan toipuvaa Rinkeliä ja nappasimme Sirjan tavarat mukaan meille tuloa varten. Uni tuli kaikille sitten kotona odottaneiden koirien hoidon jälkeen nopeasti ja valmistuimme seuraavaan koitokseen eli sunnuntain agilitynvalmennusryhmään!
Olen vieläkin niin tohkeissani, että pakko vielä ehtiä lyhyesti kirjoitella tännekin tämän rankan, mutta upean viikonlopun saldosta. On mieli niin sekaisin, etten varmaan saa untakaan 😀
Lauantaina pakkasin autoon Ramseksen ja ajoin Raisioon, missä kokoonnuimme Joannan, Anun ja Elinan sekä Teemun kanssa. Paikalla olivat siis Lifedream koiria L. Unfitting To Please ”Hukka”, L. Up N’ Coming ”Uuno” ja L. Blue Brandybuck ”Niitti”. Esitin Hukan itse ja olipas se taas melkoista sähellystä 😉 Hukka on vilkkaana poikana mahdottoman vaikea aloillaan pysyjä: jalka vipattaa ja joka suuntaan pitäisi olla menossa. Uuno esiintyi oikein kauniisti Anun kanssa. Nuorten luokassa Uuno oli kolmas erillä ja Hukka neljäs Eh:lla.
Ramses poseeraa pyttyjensä kanssa ❤
Avoimessa luokassa oli muistaakseni neljä koiraa ja Ramses esiintyi oikein kivasti. Kun se voitti luokkansa ja sai Sa:n joku huikkasi, että nyt on taas vika sert lähellä. Mutta minä en uskalla nuolaista ennen kuin tipahtaa. Avoimessa luokassa esiintyi myös Niitti, joka oli kehittynyt melkoisesti edellisestä kerrasta. Sillä oli oikein kivat liikkeet ja kiva kroppa, sillä lohkesi avoimen luokan kolmas sija, mutta Sa:ta ei meidän pojat saaneet.
Paras uros luokassa Ramun kanssa oli hyviä koiria useampia, yhteensä uroksia oli koko näyttelyssä 15 kpl. Olin erittäin äimistynyt kun tuomari valitsi meidät neljän jatkoon pääsijän joukkoon. Niinpä Ramu palkittiin näyttelyn kolmanneksi parhaana ja koska kaksi ensimmäistä olivat jo valioita, napsahti se sert sitten kumminkin meille! VOI miten iloinen olen!! Ihan itku pääsi siinä kehässä 😉 Ramu on ensimmäinen valio omista koiristani ja myös parhaan ystäväni Krissen ensimmäinen nahkavalio. Sellainen kultalusikka suussa syntynyt otus, että voin rehellisesti sanoa sen olevan SE ELÄMÄNI KOIRA. Ihan ilman titteleitäkin 😉
Minä ja Ramu onnellisina 🙂
Sunnuntaina pakkasin autoon puolestani uuden tulokkaamme Staran. Siperialaisten esittäminen ja näyttelyyn kuntoon saaminen on minulle vielä uutta. En ihan arvannut mihin pääni laitoin kun huskyn alkujaan hommasin: koirassa riittää nimittäin melkoisesti suihkutettavaa, pestävää ja kuivattavaa. Nauroin Mayan kasvattajalle Millalle eilen hänen luonaan vieraillessani, että ”mä kyllä halusin työkoiran, enkä puudelia” 😀 No.
Staran kanssa emme ole juuri harjoitelleet näyttelyitä varten ja voin rehellisesti sanoa, että tämä ensimmäinen kehäesiintyminen yhdessä hieman jännitti, vaikken yleensä enää näyttelyitä jaksa stressata. Kokeilin ennen kehää kaikenlaisia seisotusmuotoja: sivusta esittämistä, edestä seisottamista jne. Lopulta valitsin sen, että seisoin Staran edessä ja remmi roikkui rentona sen kaulalla. Jalkoja en päässyt vielä siirtämään, mutta muuten Stara seisoi hienosti itsekin hyvässä asennossa.
Stara poseeraa pyttyjensä kanssa 🙂
Junuioriluokassa olimme yksin, joten saimme juosta ja esiintyä rauhassa. Olin todella iloinen kun tuomari antoi meille ERIN ja SAn. Tämä olisi riittänyt mainiosti, sillä Stara on edellisestä kehästään keväällä saanut Ehn karvanlähdön vuoksi. Epäilin omistaja Saanan olevan jo tähänkin parannukseen tyytyväinen. Avoimia narttuja oli neljä (muutenkaan hiskien määrä ei kehässä tänään päätä huimannut) ja niistä kaksi ensimmäistä sai Sa:n. Niinpä juoksin sitten paras narttu luokassa ensimmäisenä ja leukani tipahti miltei maahan kun tuomari pysäytti minut prain kierroksen jälkeen ja totesi: ”tässä tämä järjestys sitten onkin!”. MITÄ!?! Ja ennen kuin ehdin toipua Parhaan nartun tittelin voitosta kehäsihteeri lykkäsi käteeni ei vain SERT ruusukeen mutta myös ROP-ruusukkeen (jonka värit muuten nyt tiedän!). En ollut katsonut mitä ainoa paikalla ollut uros sai laatuarvostelussa, mutta kaiketi sill ei oltu jaettu Sa:ta. Että semmoinen reissu! Avoimen luokan nartut olivat minusta kauniita, että ihan ilman kilpailua ei tämän päiväinen titteli irronnut.
Mayakin oli mukana turistina näyttelyssä, mutta kyllä se taisi olla kerrankin minun ja Staran hetki. Se esiintyi lopulta oikein kauniisti myös isossa kehässä, missä menestystä ei enää tullut. Olen kuitenkin erittäin ylpeä siitä!! Kun kävelin autolle kahden huskiaiseni kanssa en voi sanoa kuin, että oli hymy herkässä! Molemmat tytöt ovat mielestäni erittäin kauniita ja aivan loistavan luonteisia! Juu- voin olla puolueellinen, mutta arvatkaa välitänkö!! 😀 Muutenkin Millalla vieraillessani huskyt korventaa mieltä: olen aivan totaalisesti ja peruuttamattomasti koukussa.
Hanna ja Stara onnellisina kehän jälkeen ❤
Myös muu perhe on saanut nauttia menestyksestä: lauantaina Ramses tarjosi koko porukalle naudan lantioluita ja tänään Stara vuorostaan tarjosi naudan nilkkoja ja pennuille possunkorvia!! Uskomaton viikonloppu!!!
Niin, ja vielä pieni piristys: eilen Millalta lähti mukaan kolmipyöräinen kärry, jolla pääsen syksyn mittaan tositoimiin hiekkateille. En malta odottaa näkeväni onko kauniista koiristani myös vetohommiin!? 😉 Ramses puolestaan on ilmoitettu Forssan ja Salon virallisiin agilitykilpailuihin, joihin voimmekin nyt sitten täysillä keskittyä!!
11.8.2012 Raisiossa: Fatikon Nappanahka ”Ramses” vihdoinkin viimeinen sert ja MVA!! 15 uroksen joukosta PU3, enkä voisi olla ylpeämpi! Ramses on ensimmäinen omistamani valio ja Kennel Fatikonin ensimmäinen nahkavalio. Onnea siis kasvattaja Krisselle perheineen! Sen lisäksi, että Ramses on aina ollut varsinainen kultapoika: sen isoisä äidin puolelta on oma Bilboni ja isä kaikkien aikojen ensimmäinen kasvattini Tom, Lifedream Lord Legolin, se ja sen pennut ovat kuitenkin tuonneet minulle elämääni niin paljon uusia rakkaita ystäviä. Ihan ykkösenä on paras ystäväni Ramseksen kasvattaja Krisse, jonka kanssa olemme ystävystyneet sen jälkeen kun Ramu meille muutti helmikuussa 2007. On niin harvinaista saada törmätä sielunystävään ja mielestäni se tässä koiratouhussa on loppujen lopuksi parasta: ne ihmiset. 🙂 Joten kiitos Krisse-kulta, ihan kaikesta!
Ramseksen arvostelu Raisiosta: Strong, typical sable male. Exe. size and balance. Exe. head type. Good stop & profile. Nice expression. A little bit light ears. Ex. topline & musculatura. A little bit french type forequarters. Perfect angulation, well moving. Tuomari Peter Harsanyi
11.8.2012 Raisio Dogshow: Our Ramses, Fatikon Nappanahka, finaly got his third CC and is going to be our first FI CHAMPION! We are so proud of him, Thankyou to breeder Kristiina for letting me have him almost 6 years ago, he really is my THE DOG, the perfect one. Judge in Raisio was Peter Harsanyi
Hanna & uusi FI CH Fatikon Nappanahka 2012Ramses poseeraa pyttyjensä kanssa ❤
1,5v. Keskikokoista pienempi, rungoltaan sopusuhtainen, rakenteeltaan erinomaista tyyppiä edustava, ikään nähden sopivasti kehittynyt uros jolla erinomaisesti kulmautunut vahva raajaluusto, ryhdikkäästi kannettu kaula, kiinteä yläosa, hieman luisu lantio. Päässä pienehköt ja pyöreähköt tummat silmät. Hiukan matalle kiinnittyneet korvat. Erinomainen pituus, mittasuhteet ja ylälinja. Sopiva alaleuka. Matkaavoittavat liikkeet. Yhdensuuntaiset meno-paluu liikkeet. Vaikuttava kokonaisuus. Oikeanlaatuinen karvapeite. Toivoisin selväpiirteisemmät värimerkit. NUO ERI NUK1 SA PU2 SERT
Raumallakin Hukka palkittiin sertillä ja VSP:llä. WAU 🙂
Rauma KR 6.5.2012
Tuomari: Paula Rekiranta
Tyypiltään & mittasuhteiltaan erinomainen nuori uros. Kauniit ääriviivat. Hyvä urosmainen pää, jossa hyvät linjat. Hyvä ilme, vahva kaula, hyvä ylälinja, riittävä rintakehä. Hyvin kulmautunut vahva takaosa. Hyvä luusto ja karvapeite. Tehokkaat liikkeet. NUO ERI NUK1 SA PU1 SERT VSP
Lifedream Colliet 