Evoluutio ja luonnonvalinta

Evoluutio ja luonnonvalinta

Ihmiset ovat jo aikojen alusta pohtineet löytämiensä fossiilien alkuperää. Niitä on pidetty luonnonoikkuina tai niillä on selitetty kaikenlaisia teorioita, kuten vedenpaisumusta. Lopulta ne kuitenkin varmistuivat muinoin eläneiden kasvien ja eläinten jäänteiksi. Fossiilien avulla on saatu selville, ettei nykyisistä lajeista läheskään kaikki ole olleet aina olemassa ja toisaalta myös se, että maan kamaralla on ollut sellaisiakin olentoja, joita emme ole koskaan nähneet.

Tieteellisen nimityksen evoluutiolle kehitti brittiläinen Charles Darwin (12.2.1809-19.4.1882), jonka syntymää juhlittiin suurin menoin tiedeväen joukossa vuonna 2009. Darwinin vuonna 1859 julkaistussa kirjassa Lajien synty (The Origin of Species) tuli valtava menestys. Pitkän taustatyön jälkeen Darwin saattoi esittää, millä tavoin eliöt kehittyivät pitkien aikojen kuluessa sopeutumaan ympäristöönsä luonnonvalinnan kautta. Teos muutti perinpohjaisesti siihenastiset tieteelliset käsitykset luonnontieteiden, yhteiskunnallisten ja uskonnollisten ajatusten saralla sekä loi perustan nykyiselle modernille biologialle.

Fossiilien lisäksi monet muutkin seikat tukevat eliölajien kehitystä. Kun vertaillaan nykyisten eliölajien anatomiaa voi huomata, että vaikkapa selkärankaisten eläinten raajat ovat hyvin samankaltaisia, vaikka niiden yksityiskohdat voivatkin olla elintapojen vuoksi kehittyneet erilaisiksi. Darwin kehittelikin erityisen päätelmäketjun evoluutioon johtavista tekijöistä:

1. Eliöt lisääntyvät usein liian paljon suhteessa elinympäristöönsä, jolloin rajoittavaksi tekijäksi populaatioille usein muodostuu ravinnon laatu ja saanti

2. Runsas lisääntyminen johtaa olemassaolokamppailun, mistä johtuu runsas kuolleisuus jo ennen lisääntymisikää

3. Saman lajin sisällä on eroja, eli yksilöt ovat erilaisia. Tällainen muuntelu on tärkeää evoluution kannalta, sillä se mahdollistaa lajin jatkuvuuden mikäli ominaisuus siirtyy vanhemmilta jälkeläisiin

4. Luonnonvalinta karsii huonot yksilöt tai niiden jälkeläiset jäävät muuten lukumäärältään pieniksi. Tällä tavoin vain olosuhteisiin parhaiten sopivat ominaisuudet vahvistuvat ja niiden kantajat jatkavat sukua.

Luonnonvalinnasta kiisteltiin kauan ja monia tärkeitä tutkimuksia jäi aikanaan Darwinin teorian jalkoihin. Biologian tutkimus on täydentänyt evoluutioteoriaa ja nykyään puhutaankin usein synteettisestä evoluutioteoriasta kuvaamaan vallitsevaa käsitystä. Perustana toimivat populaatio ja siinä tapahtuvat muutokset. Tämä tarkempi tieto 1930-1960 luvulla loi pohjan nykyiselle teorialle, jonka mukaan evoluutio on populaation geenien ja alleelien hidasta muuttumista. Perusidea on edelleen sama kuin Darwinin aikoihin – luonnonvalinta tapahtuu suosimalla niitä yksilöitä, joiden ominaisuudet tuovat etua siinä ympäristössä, jossa yksilö elää. Etu mitataan puhtaasti sillä, kauanko yksilö pysyy hengissä ja kuinka paljon jälkeläisiä sillä on.

Nykyään emme tarvitse enää fossiileja nähdäksemme, että evoluutiota todella tapahtuu. Geenien aikakaudella voimme nähdä käytännössä miten DNA muuttuu ja määrittelee yksilön. Myös evoluution nopeutta kyetään nykyään tutkimaan ja jopa mittaamaan mm. yhtälöillä ja mutaatioiden ilmenemistiheydellä. Darwin uskoi evoluution etenevän tasaiseen tahtiin, mutta todellisuus on monimutkaisempaa. Ns. hyppäyksellisen kehityksen malli mahdollistaa lajien ensin nopean kehityksen ja lopulta hitaamman.

Maallikon silmissä evoluutio tuntuu kaukaiselle ja vanhallekin asialle. Jollekin, mitä tapahtui aikojen alussa. Onkin mielenkiintoista aukaista silmänsä ja huomata, että evoluutiota tapahtuu kaikkialla, jopa siellä missä vähiten sitä odottaisimme! Mm. kulttuurievoluutio on mahdollistanut ihmisten sosiaalisten taitojen kasvun, infrastruktuurin evoluutio ja vaikkapa yritysten kamppailusta muodostuva  evoluutio perustuvat kaikki samaan perusajatukseen. Liike-elämässäkin erotellaan selviytyjät – haluatko olla mukana vielä 10 vuoden kuluttua? Evoluutiota todella tapahtuu siis kaikkialla vielä tänäkin päivänä, vaikkapa oman kodin pölypunkkipopulaatioissa ;).

Evoluution kautta olemme oppineet, tai kenties me perustavanlaatuisesti haluamme ajatella, että teoria pyrkisi johonkin. Helposti miellämme, että esimerkiksi me ihmiset olisimme koko evoluution kruunu ja että koko hässäkän tarkoitus oli tuottaa kaltaisemme olento maailmaan. Uskokoon ken haluaa. Tiede on sittemmin osoittanut, että vanhat käsityksemme ovat pitkälti joutumassa romuttamoon. Evoluutio vain tapahtuu, ilman, että meillä on asian kanssa mitään tekemistä. Lajit muuntuvat koska ympäristö sen niin sanelee, koska jostakin syystä elämällä itsellään on suuri tarve olla olemassa. Tästä syystä populaatiot ja lajit lähtökohtaisesti yrittävät muuntautua ja yrittää säilyä olemassa sen sijaan, että heittäisivät pyyhkeen kehään ja vain lakkaisivat olemasta.

Emme enää voi ajatella jotakin tiettyä lajia kehittyneemmäksi kuin toista. Me olemme erilaisia, mutta samalla hyvinkin samanlaisia esim. fysiologisilta perusteiltamme. Ovatko mahdollisesti bakteerit kehittyneempiä kuin me koska ne ovat kyenneet toimimaan vuosimiljardeja ja säilyvät vaikka kuinka yrittäisimme tuhota niitä? Tai ovatko mahdollisesti linnut kehittyneempiä koska niiden keho estää ikääntymisen haittoja ja ne elävät paljon vanhemmiksi kuin samankokoiset nisäkkäät? Se, että me ihmiset olemme kehittyneet sellaisiksi kuin tänä päivänä, tässä hetkessä olemme, on monen eri asian summa. Olemme saaneet olemukseemme erilaisia ominaisuuksia eri aikoina ja erilaisten valintapaineiden vuoksi.

Evoluutioteoria pakottaa meidät miettimään oma historiaamme, taustamme ja tekojamme. Tieteen kehittyessä saamme yhä lisää tietoa siitä mitä elämä ON ja millaiseksi sen kulku rakentuu aikojen kulussa.

Lähteet:

Darwin riemastuisi geeneistä. Helena Telkänranta / Tiedelehti 1/2009 WWW

Perinnöllisyys ja evoluutio, Johan Tast, Heikki Tyrvänen, Teuvo Nyberg, Matti Leinonen

Published by

Hanna

Elämästä unelman reunalla kirjoittelee vihreällä ja positiivisella mielellä käyvä eukko. Valokuvauksen ja lemmikkien lisäksi harrastan pitkänmatkan kävelyä, kiipeilyä, melontaa, sukellusta, maastoratsastusta ja retkeilyä. Tavoitteena mm. Mont Blanc (4810m) 2019. Arjen seikkailuja, maailman ihmeitä ja luonnossa samoamista. Niistä on pienen tytön unelmat tehty!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s