Jalostuksen ABC luento keräsi Nurmijärvelle mukavan joukon kasvattajia ja muita kiinnostuneita sunnuntaina 27.2. Luennoitsijoina toimivat Maija Päivärinta sekä Katariina Mäki. Päivä oli jaettu kolmeen eri luentoon, joista omat muistiinpanot alla. Valitettavasti ne ovat varsin köyhät siihen nähden miten paljon päivästä saimme irti. Kiitos HETI RYlle erittäin hyvästä ja mieleenpainuvasta päivästä!
Jalostuksen perusteet
Luennon sisältönä oli sukusolujen muodostuminen, geenien siirtyminen vanhemmilta jälkeläisille, periytymismuodot, ympäristövaikutukset sekä perinnölliset tunnusluvut (periytymisaste ja korrelaatiot). Koira= perimä + ympäristö. Jalostuksessa tulisi valita parhaat eläimet jatkamaan sukuja., jotta populaation keskiarvo paranisi. Jos parhaita koiria ei tunnisteta, valinta perustuu opittuihin tai ympäristöstä aiheutuviin ominaisuuksiin. Tämä taas ei saa aikaan jalostuksellista edistymistä.
Solutasolla
Koiralla on 39 kromosomiparia, jokaisesta kromosomista 1 versio isältä, toinen emältä. Hedelmöityksen hetkellä on satunnaista mikä siittiö hedelmöittää munasolun. Mahdollisia kombinaatioita on käsittämättömän monia mikä tekee jälkeläisten laadun ennustamisesta vaikeaa, eikä tuloksena ole kahta samanlaista yksilöä.
Alleelien siirtyminen vanhemmilta jälkeläisille
Alleelien siirtyminen sukupolvelta toiselle voidaan laskea todennäköisyyslaskennalla: sukupolvi 1 → 2 50%, sukupolvi 1 →3 25%, sukupolvi 1 → 4 12,5%, sukupolvi 1 → 5 6,25%, sukupolvi 1 → 6 3,125%
Se mitä tiedetään on, että pentu saa puolet geeneistä isältään ja puolet äidiltään. Mitä kauempana joku yksilö sukutaulussa on, sen pienemmäksi sen vaikutus tulee, mutta on mahdoton vastata siihen kuinka kaukana mahdollinen sairas yksilö tulisi olla.
Crossing over
Samassa kromosomissa olevat geenit periytyvät yhdessä ja tästä syystä tietyt koirien ominaisuudet kuten säkä ja rinnanympärys kulkevat rinta rinnan. Crossing over meioosin aikana purkaa tuota kytkentää., mutta mitä lähempänä geenit ovat toisiaan, sitä pienempi on mahdollisuus.
Geenien toiminta
Jalostuksen ydinongelma: YMPÄRISTÖN VAIKUTUS! Vaikutus alkaa jo hedelmöityksessä, mutta ei juurikaan vaikuta laadullisiin ominaisuuksiin.
Pysyvät: – pennun kasvuympäristö → luonne
Satunnaiset: – odottamaton häiriö kokeen aikana, mittausvirheet. Virheiden välttämiseksi useita kokeita/mittauksia joista keskiarvo.
Systemaattiset (sisäiset): -ikä, sukupuoli. Virheiden korjaamiseksi Koirat tulisi arvioida saman ikäisinä.
Pysyvien ympäristötekijöiden korjaaminen tuloksista on vaikeaa huomioida.
Kaikilla kolmella ympäristötekijällä vaikutusta määrälliseen ominaisuuteen. Ympäristön vaikutus on ”perattava” pois koirien tuloksista.
Perinnölliset tunnusluvut
Periytymisaste, korrelaatio, toistuvuus. Käytettyjen mittojen hyödyllisyys jalostuksessa ; onko oma tulos luotettava arvio jalostusarvosta? Perinnöllisen muuntelun osuus kokonaismuuntelusta sekä ominaisuuksien geneettinen yhteys on huomioitava.
Periytymisaste
Kertoo aineiston kyvystä kuvat periytyvää ominaisuutta eli sitä kuinka suuri osuus koirien välisistä eroista tässä mitassa on perinnöllistä. Kyseessä ei ole vakioluku, vaihtelee populaatioittain, myös ajallisesti samassa populaatiossa! Eli esim. lonkkavian perinnöllisyysaste erilainen rotujen välillä.
luonne, käyttö ja hedelmällisyys omaavat pienimmät perinnölisyysasteet, alle 20%, useimmat muut ominaisuudet 20-40% kun taas kasvu, kehitys ja tyyppierojen perinnöllisyys aste saattaa olla yli 40%.
Geneettinen korrelaatio
Samat tai läheisesti kytkeytyneet geenit vaikuttavat ominaisuuteen. Vaihtelee välillä -1 ja 1.
Toistuvuus
Korrelaatio eläimen tulosten välillä: kuinka hyvin seuraavaa tulosta voidaan ennustaa edellisten perusteella. Koostuu geeneistä ja pysyvistä ympäristötekijöistä. Jos suuri, yksikin tulos riittää. Jos pieni, tarvitaan useampia tuloksia.
SIITOSKOIRAN VALINTA
Ominaisuuksien mittaaminen ja jalostaminen.
Jalostettavat ominaisuudet koiralla ovat luonne (käyttöominaisuudet), terveys sekä rodunomainen ulkomuoto.
Terveys ja lisääntyminen
Perinnölliset viat ja sairaudet, rakenne. Koira on terve jos sllä ei ole elämänlaatua heikentäviä vikoja tai sairauksia. Mutta onko se silloin myös jalostuskelpoinen?
Normaali lisääntyminen. Mikä on normaalia? Luonnonvalinta antaa niiden lisääntyä, joilla siihen tarpeeksi hyvät geenit. → normaali lisääntyminen pitää huolta myös terveysominaisuuksista. Ikävä kyllä koiranjalostuksessa on käytetty ja käytetään edelleen myös yksilöitä, jotka luonnonvalinta olisi karsinut elinkyvyttöminä pois. Luonnonvalintaa ei voi kokonaan kiertää.
Kavattajan kontrolli ja seuranta: pentuekaavakkeet, astutus, tiineys, synnytyksen kulku ja kesto, komplikaatiot, synnytysjärjestys, syntymäpaino, missä poikkeavuudet jne. Eläinlääkärikäynnit mitä, koska, miksi? Kuolinsyy ja ikä. Pidä huoli, ettei ongelma yleisty!
Älä käytä varsinkaan uroksia liian nuorina. Nuori koira, huomioi vanhempien ja isovanhempien terveys ja elinikä. Yleiseltä elinvoimaltaan hyvä koira ei tarvitse jatkuvaa lääkitystä tai kärsi tulehduskierteistä, voidaan käyttää jalostukseen.
Geenitestit
Pidä jalostuspohja riittävänä. Kantajien yhdistäminen normaalien kanssa. Älä poista kantajia jalostuksesta! Kantajia on aina moninkertaisesti sairaisiin nähden. Sairaita 5% – kantajia 34%, Sairaita 10% – kantajia 44%, sairaita 20%- kantajia 50%!
Suosi koiria, jotka astuvat, tiinehtyvät ja synnyttävät normaalisti, ilman apua ja komplikaatioita. Ei jalostukseen koiria, joilla tai joiden lähisuvussa toistuvia synnytysvaikeuksia! Keinosiemennys ok, jos eläin osoittanut lisääntymiskykynsä aiemmin.
Jalostusarvon arvioiminen
Koiran jalostusarvon ennusteen määrittäminen: 1) sukutaulun perusteella 2) oman tuloksen perusteella 3) oman ja lähisukulaisten tulosten perusteella
Kun sisarus- ja jälkeläistuloksia ei ole on syytä tarkastella sukutaulua. Vanhemmat tärkein tietolähde, mitä kauemmas sukupuussa mennään, sitä vähemmän esivanhemmilla merkitystä. Tarkastele 4-5 polvea.
EDISTYMINEN JALOSTUKSESSA RIIPPUU
1. PERIYTYMISASTEESTA
2. ARVOSTELUVARMUUDESTA
3. VALINTAEROISTA (jalostukseen valittujen eläinten paremmuus populaation keskitasoon nähden
JALOSTUS ON AINA TASAPAINOILUA PERINNÖLLISEN EDISTYMISEN JA SUKUSIITOKSEN VÄLILLÄ!
PERINNÖLLINEN MONIMUOTOISUUS
Luennon sisältönä oli perinnöllinen vaihtelu, monimuotoisuus sekä sukusiitos
Muistiinpanot tulossa myöhemmin.