Koiran etologia, Helena Telkänranta

Koiran etologia, Vision luento maaliskuu 2010 HELENA TELKÄNRANTA

Keskustelupainotteinen luento maaliskuussa 2010 oli mukaansatempaiseva ja juuri sellainen kuin odotin. Telkänrannan artikkelit tiedelehdessä ovat saaneet minut nauliintumaan lehden ääreen ja yksi syy Vision kurssille osallistumiseeni oli hänen luentonsa koiran etologiasta. Alla on muistiinpanot usean tunnin luennolta, mutta olen käyttänyt niitä lähteenä myös muissa jutuissani kotisivuilla.

Koiran etologiaa

Canis-suku eli koiraleäimet

Yksi vai monta lajia?

– DNA lähes identtinen

– pystyvät risteytymään keskenään

– risteytykset lisääntymiskykyisiä

– geenivaihtoa tapahtuu myös luonnossa

Ulkonäköjen ja käyttäytymisen erot syntyvät geenien säätelystä. Sakaalit alle 5kg – kookkaimmat 80kg. Sakaalit elävät pareina – sudet laumoina. Sakaalit metsästävt hiiriä – sudet hirviä

– Miksi koirarodut ovat niin erilaisia, myös henkisiltä taipumuksiltaan

esim. rotujen opetus on erilaista ja perinnöllisellä tavalla, valitse siis rotu tarkkaan, rodut ei kaikki muokattavissa helposti.

SUSIEN KÄYTTÄYTYMISESTÄ

– tieto kasvaa yhä

– luonnossa monipuolisempaa kuin eläintarhoissa

– laumakäyttäytymisessä ratkaisevaa pentuajan sosiaalistumisvaihe

– synnynnäinen valmius moniin käyttäytymismalleihin (viestinnässä) mutta niiden kehittyminen edellyttää ympäristön panoksen

– oppimisen merkitys suuri mm metsästys työnjaossa

– lauman rakenne/ perhesuhteet 1 vanhempi pari, muut niiden pentuja. Johtajalla on opastajan rooli

– Metsästyksessä takaa-ajavat hirveä, toiset nopeampia, ne kiertää eteen, toiset rohkeampia, ne purevat jne

– pyrkimys yhteistyöhön

– johtajan rooli ei ehdoton, perustuu hyviin kokemuksiin

– synnynnäisiä vähemmän kuin on oletettu

– alfapari erittää tuoksuja, että muille ei tule juoksuja

– kaikkien nisäkkäiden elämässä oppimisella suuri merkitys ei vaisto

– jos alfapari kuolee, lauma hajoaa, metästys ei toimi

– kieli ja viestintä oppimistulos, joitain alkeita

– luonnossa pentu ei joudu niin pian eristyksiin

– koulutus perustunut virheellisiin tietoihin susista

– susilla perimässä kova halu hoitaa pentuja, koirilla suuriakin yksilöllisiä eroja

– kun pennut ovat pieniä 3-4vko, ulos pesästä, susilaumassa treenataan yksinoloa esim. metsästysretkien jne ajan. Vahvistavat asiaa niin, että joku aikuinen ottaa pennun jonnekin kauemmas pesästä ja tuo hetken päästä takaisin. Laumassakin eroahdistusta, joskus joku aikuinen jää pesälle

Koiranpennun ja sudenpennun aivot hyvin samanlaisia.

– Alfapari eri-ikäisiä jälkeläisiä

– osa aikuistuvia jälkeläisiä jää laumaan ja osallistuu pentujen hoitoon

– johtaja-aseman perustuu vanhemmuuteen

– johtajan asemalle keskistä aloitteet, joiden muut kokevat johtavan hyviin tuloksiin

– arvojärjestys ymmärretty aiemmin perustui ahtaisiin eläintarhaoloihin

– nokkimisjärjestys eri tilanteissa

KOIRAN JA SUDEN YHTÄLÄISYYDET

– sosiaalisuuden tarve

– pentuiän herkkyyskaudet ratkaisevia mm sosiaalistumiselle ja vaarojen välttämiselle

– synnynnäiset käyttäytymistarpeet – joiden puutteellinen toteutuminen synnyttää aivoihin mielihyväkemikaalien vajeen. eläin yrittää toiminnallaan korjata

– sudet varovaisia

– avoimia oppimaan, ympäristökohtaisia, esim sosiaalistuminen ei vastaava kuin kissalla

– synnynnäinen ominaisuus ja opittu käytös

– metsästys

– repiminen

– takaa-ajo

– aivoissa ei kehity mielihyväkemikaaleja – vrt ihmisen masennus

– luonnossa metsästys on vaativaa, vaatii ongelmaratkaisua

Koiralle tärkeää ovat mm. – ympäristön tutkiminen, aivojen kehittäminen, ongelmien ratkaisu, metsästysliikemallien osien toteuttaminen (leikki pallo tai vetoleikki), pureskelu, repiminen

Koira voi huonosti jos se ei pääse toteuttamaan näitä. Halu ”harrastaa” metsästystä, luovuttaja kuolee, haluaa etsiä jälkiä ja yrittää. Monet harrastukset mahdollistavat koiralle sen luonnollisten tarpeiden täyttymisen, kunhan ei mene liiallisuuksiin.

Muuttuneet käyttäytymismallit

– Metsästyksen liikemallit muuttuneet

– pennun herkkyyskausi muuttunut ajoitukseltaan – suuri vaikutus käyttäytymiseen

– yhteiskuntaan tottuminen on pidempi kuin susilla, vaihtelee roduittain

– muuttuneita ääniä – varoitushaukahdus, ulvonta

KOIRAN JA SUDEN EROJA

– Erot luultua suurempia.

– metsästyskäyttäytyminen työnjakoa ei kehity

– osa pentujen hoitokäyttäytymisestä kadonnut (erossa olon harjoittelu, useimmiten myös ruuan oksentaminen) suupielien nuoleminen edelleen olemassa ( sosiaalisten yhteyden ylläpito, tuntee halua tehdä jotakin, vaikka ei tiedä mistä se johtuu, ei halua meiltä ruokaa)

– kaikkien suurin ero suden ja koiran välillä:

AIVOJEN SUHTEELLINEN KOKO VASTAA 4kk ikäistä sutta

– leikkisyys säilyy aikuisenakin

– epäitsenäisyys ja riippuvuus suhteessa emohahmoihin. Kaipaa opastusta, rotueroja

– rotujen välillä eroja siinä, kuinka pitkälle koira ”aikuistuu”

– aikuiselle sudella paljon suuremmat aivot, koiran aivot ovat pysähtyneet kesken kehityksen

– koira katsoo maailmaa samoin kuin 4kk ikäinen susi

– ero ahdistus, vietä koiran kanssa paljon aikaa, jotta se ymmärtää sinun olevan uusi emo, ja aloita yksinolo hetkistä

MITEN SUDESTA TULI KOIRA

– esi-isä kaakkoisaasialainen suden alalaji

– erkaantui nykyisten susien sukupuusta n. 40 000 v sitten

Merkkejä koiran eteläisestä alkuperästä: hikirauhaset tassuissa, kaksi kiimaa, uros lisääntymiskykyinen koko vuoden ympäri

YHTEISELON ALKU

Vanha käsitys: ihminen kesytti suden ottamalla hoitoonsa pieniä suden pentuja

Ongelma: kaikkien vanhimmissakin löydöissä kesykoirilla on 2 ominaisuutta jotka olisivat mahdottomia jos alkuperä olisi yllämainittu: pienet hampaat ja aivot

PYSYVÄ ASUTUS UUSI EKOLOGINEN LOKERO

– ensin ihmisen asuttamat kylät 10 000-15 000 vuotta sitten

– maanviljely 10 000 vuotta sitten

– uusi ekologinen lokero: tunkiot ja käymälät

– hyväruokailupaikka susille, jos sietivät ihmisten läheisyyttä

– hyvä turvapaikka pennuille, muut pedot eivät uskaltaneet tulla lähelle

Uusi ympäristö, uudet valintapaineet

– alhainen pakoetäisyys ja hyvä häiriöiden sietokyky lisäsivät ravinnonhankintamahdollisuuksia

– kalliiden elinten kutistuminen edullista: hampaiden rakentumiseen ja aivojen toimintaan kuuluvien resursseja muun elimistön käyttöön.

Ihmisellä syynsä suosia koiria

– vahtikoiria

– maanviljely altisti nälänhädälle, vararavintona

– jätteiden ja ulosteiden siivouspalvelu paransi kylien hygieniaa

EKAT KOIRAT

– Kylän liepeillä elävä susilauma, jolla normaali metsästyskäyttäytyminen. Alentunut ihmisen pelko, eikä pentujen sosiaalistumista ihmiseen

– pieniaivoinen, pentumaiseksi jäävä mutaatio näissä olosuhteissa hyvin suosittu

– pääasia lienee turvallisuus, mutta sivutuotteena leikkisyys ja helppo ohjattavuus

– koirien myöhempi suosio

– aggressiiviset sudet hävitettiin – jalostus

Koirasusien suosio perustuu suden ominaisuuksiin ja ajatukseen mahd. ”hienoista” alkuperäisistä. Nämä ovat kuitenkin liian itsenäisiä ihmisen käyttöön työkoirina esim ajokoira, lähtee ajoon ja palaa kylläisenä parin päivän päästä.

KOIRA JA SUSI OVAT 10 000 VUODESSA KEHITTYNEET AIKA ERILAISIKSI ELÄIMIKSI!!!

Koiran arkuus osittain synnynnäistä, suuri pentuiässä: kasvattajien tulisi käyttää pentuja kaupungissa jne.

MAAILMA KOIRAN SILMIN

– Hämärä näkö suht hyvä, ei mene mielellään pimeisiin paikkoihin jos vieraita. Varsinaista pimeän pelkoa ei ole

– Näkö ei ihmisen veroinen, tarkin erotuskyky vaakasuorassa keskellä

– punaisen ja vihreän erotus puuttuu

– kuulon erotuskyky on nelinkertainen mikä aiheuttaa stressiä alemmilla melutasoilla kuin meillä, kuulovaurion kynnys silti sama

– rotujen välillä eroja sekä näön että kuulon suhteen. Painoarvoa myös kokemusmaailmalle!

– Hajuaisti välittää myös tietoja tunne-elämyksistä esim. huoneessa aiemmin ollut koira joka pelännyt – eläinlääkärit

– Tuntoaisti ja kipukynnys samankaltaisia kuin kaikilla nisäkäillä

– Kiihtyneen koiran kivuntuntokyky voi näennäisesti kadota – adrenaliini peittää tuntemuksen, mutta myöhemmin palaa esim. nyrkkeilijät

AIVOJEN RAKENNE

– Kissa & koira_ kissalla kehittyneempi 3 ulotteinen tilan hahmotus, koiralla sosiaaliset suhteet

– Koira ja susi suhteessa pienemmän aivot, johtavat yksinkertaisempaan aikuisen käyttäytymiseen

– Ihminen ja koira – eroina mm ajantaju, kyky kuvitella toisen ajatukset ja tunteet ja käsitteellinen ajattelu

 Mitä ihminen tekee ja mitä seuraavaksi tulee tunne että koira lukee ajatuksia. Kommunikointi: harvat sanat ja usein

– fyysiset tuntemukset kaikille nisäkkäille samat: kipu, kylläisyys jne

– perustunteet löytynevät vähintään useimmilta nisäkkäiltä: ilo, suru, pelko, aggressio

– muut tunteet ovat perustunteiden yhdistelmiä esim. helpotus (pelko & ilo)

– edellä mainittuihin liittyvät aivojen hermoston rakenteet, samankaltaisia koiralla ja ihmisellä.

Perustunteiden yhdistelmistä osa edellyttää korkeampia tietoisuuden tasoja. Tästä alkavat ihmisen ja koiran erot.

– otsalohkossa tapahtuu rationaalinen ajattelu ja tunteiden hillitseminen

– ihmisen itsehillintä perustuu enimmäkseen tunneimpulssien vaimentamiseen järjellä

– koiran itsehillintä perustuu harjoitukseen, opittuihin käyttäytymismalleihin: tietty toimintatapa osoittautunut kokemusten perusteella palkitsevaksi.

– otsalohko on siis ihmisellä suhteellisesti suurempi

– mantelitumake ja muut tunteiden kokemiseen osallistuvat aivojen osat hyvin kehittyneet kaikilla nisäkkäillä

– koira paljon voimakkaammin tunteiden vallassa kuin ihminen

– eläinten tietoisuuden tutkimus alkuvaiheessa

– myös ihmisten tietoisuuden tutkimus jatkuu

– tietoisuudessa monia tasoja mm tajuisuus ja itsetietoisuus

– koira on tajuinen, mutta luultavasti ei itsetietoinen

– koiralla erittäin kehittynyt kyky lukea sosiaalisia signaaleja. Sen ja kokemuksessa oppimisesta yhdistelmä käsitetään arkielämässä usein väärin itsetietoisuudeksi

– ilmankin tietoisuutta voi toimia. Myös ihmisen toiminnassa ja päätöksenteossa paljon on tiedostamatonta.

ROTURYHMIEN ERITYISPIIRTEITÄ

Metsästyskäyttäytymisen liikemalli

Kaikkien luonnonvaraisten kissa- ja koira koira eläinlajien eloonjäämiselle välttämätöntä.

– Synnynnäinen liikemalli, eli toimintasarja

– Oppimisen kautta tapahtuu hienosäätö parantaa toimintaa liikemallien sisällä

SUSI

havaitsee saaliin (automaattinen, synnynnäinen) – tuijottaa – vaanii – ajaa takaa – ottaa suuhun – puree kuoliaaksi

– synnynnäinen, ei voi poistaa opettamalla

– käynnistyttyään etenee automaattisesti vaiheesta toiseen, ellei tarpeeksi suuri häiriö keskeytä

– itsessään palkitseva, toiminta aiheuttaa mielihyväkemikaalien erittymistä aivoissa, vaikka saalista ei saisikaan kiinni

– suoritus tapahtuu tiedostamatta: vaikka koira olisi joissain muissa tilanteissa tietoinen, liikemallien aikana aivot ”automaattiohjauksella”

Metsästyksen liikemallien erot syynä moniin eroihin eri rotujen käyttäytymisessä.

Nykyiset työtehtävät perustuvat muuntautuneisiin metsästysliikemalleihin.

Alkuperäinen malli jäljellä itsetappavilla metsästyskoirilla. Nämä myös ”aikuistuvat” pisimmälle. rotujen sisällä yksilöllisempiä eroja. Kadonneelta vaikuttava liikemalli voi olla vain uinuva ja heräteltävissä

PENTUJEN VAROKÄYTTÄYTYMISEN KÄYNNISTYMISIKÄ

– Suuri merkitys käyttäytymiselle ja maailmankuvalle tätä ikää ennen kohdatut asiat ovat vaarattomia ja sen jälkeen ensimmäistä kertaa kohdattaessa mahdollisia vaaroja

ALKAMISIKIÄ:

-Susi vajaa 3 viikkoa

– koira keskimääräinen 7 vko

– monet paimenkoirat 5vko!

– noutajat ja laumanvartijat vasta 10 vko

Sudet synnyttää luolaan ja kun pennut 3 vkon iässä seikkailevat ulos sen pitää tajuta olevansa vaaraa, ja reagoida nopeasti pesän ulkopuolella oleviin ärsykkeisiin.

Pentujen sosiaalistamisen herkkyyskausi 2vko-4kk

– aito sosiaalistuminen toiseen lajiin mahdollistaa vain tänä aikana

– myöhempi tottuminen mahdollista mutta luottamuksen syvyys ei vastaa sosiaalistumista

– ajoituksessa ei oleellisia eroja rotujen välillä

– muiden kehityskausien ajoituksessa on rotujen välisiä eroja, mikä johtaa erilaisten sosiaalisten muotojen kehittymiseen eri roduille. esim. leikki käyttäytyminen

– lapsiin sosiaalistuminen

AVAINTEKIJÄ: runsas myönteinen kontakti 2-vko- 4kk iässä

Published by

Hanna

Elämästä unelman reunalla kirjoittelee vihreällä ja positiivisella mielellä käyvä eukko. Valokuvauksen ja lemmikkien lisäksi harrastan pitkänmatkan kävelyä, kiipeilyä, melontaa, sukellusta, maastoratsastusta ja retkeilyä. Tavoitteena mm. Mont Blanc (4810m) 2019. Arjen seikkailuja, maailman ihmeitä ja luonnossa samoamista. Niistä on pienen tytön unelmat tehty!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s