Koirien käyttäytyminen, Tuire Kaimio

Osallistuin Tuire Kaimion kasvattajille suunnatulle luennolle koirien käyttäytymisestä. Luento oli erittäin mielenkiintoinen ja herätti minussa paljon ajatuksia. Paljon on omat ajatukset tämän jälkeen muuttuneet, joten suosittelen kaikille lämpimästi.

KOIRIEN SYNNYNNÄISET KÄYTTÄYTYMISMALLIT

– Kiinteät käyttäytymismallit
– Missä iässä puhkeavat?

Koiralla on synnynnäisiä ja opittuja käyttäytymismalleja. Toiset ovat muuttumattomia jo syntymässä, toiset puhkeaa myöhemmin.

PERIMÄ:
– Muihin koiraeläimiin verrattuna koiralla on vain määrällisiä vaihteluita käytösmalleissa, ei uusia.
– Koiran rakenne saattaa asettaa rajoituksia myös koirien käyttäytymisessä (esim. hännän puuttuminen tms.)
– Ärsykekynnys, palautuminen, linkittyminen
– Ärsykekynnys voi olla toisilla koirilla todella korkea, vaihtelee
– Samoin palautumiskyky vaihtelee suuresti

METSÄSTYSKÄYTTÄYTYMINEN:
– Koira on sekä saalis ja saalistaja luonnossa
– Jossain määrin joustava, ketjun on oltava kokonainen toimiakseen
– Saaliin etsiminen – variaatioita esim. vinttikoirat, vihikoirat jne.
– Hiipiminen & tuijotus (yksilöllistä, on myös eroja esim. bordercollie, seisojat)
– Takaa-ajo (pallo)

Ärsykekynnys voi olla tarkka. Se nostaa elimistön valmiustilaa, mutta jos koira ei syty kyse ei ole siitä ettei koira haluaisi, se ei vain kykene reagoimaan ellei ulkoinen ärsyke ole todella vahva.

– Kiinniotto purenta
– Tappopurenta (heikentymistä tai vahvistumista. Susi esim. päästää helposti irti koska luonnossa on pakko haavereiden välttämiseksi.)

– Ruokinnassa ruhonkappaleita, jotta koira saisi mahdollisimman hyvin toteuttaa lajille luonnollista tarvetta. Muuten tarve saattaa kääntyä esimerkiksi irtaimiston (teddykarhujen) silpomiseen.

SISÄISET RYTMIT
– Vuorokausirytmit (yksilökohtaisia eroja)
– Levon ja aktiivisuuden vuorottelu
– Opettamisessa toiston määrä sekä koiran viretila on otettava huomioon
– Koiran elimistö saattaa stressaantua vuorottelussa (esim, omistajan vuorotyö saattaa stressata koiraa)
– Rotuominaisuuksia: aktiviteetti, vilkkaus, palautuminen, lepo (määräävät)
– Syöminen – koira ei ole kehittynyt suurriistan syöjistä, välivaiheena on ollut ns. kylkoira, joka etsii ruokaa ihmisten tunkioilta tai syö tähteitä.
– Ruuan etsintä: roskiksen kaivelu on koiran luonnollinen tapa toimia. Lajille tyypillistä tapaa voi ylläpitää esimerkiksi piilottamalla osan ruuasta syksyn lehtikasoihin tai käyttämällä erilaisia aktivointi leluja.
– Ruokinta on suoritettava myös muutoin kuin koulutuksessa. Muutoin koira stressaantuu nälän tunteesta (hengissä silyminen) eikä toimi vaaditulla tavalla. On myös muistettava eläinsuojelulaki ja sen perusvaatimukset.

SOSIAALINEN KÄYTTÄYTYMINEN:
– Synnynnäiset erot ja oppiminen
– Mahdollisuudet ja ärsykkeet eli se saako koira kokemuksia saman rotuisista koirista, erilaisista koirista ja ihmisistä.

LISÄÄNTYMINEN (käytös):
– Muuttuu viimeisenä ja on siksi hyvin vahva
– Luonteiden ja käytöksen jalostus tässä asiassa

PENNUN JA PESÄN NUOLEMISTA
– Pentu ryömii tissille. Kuinka nopeasti, halukkaasti, tarmokkaasti vai ei ollenkaan?
– Ekat pennut eivät välttämättä ala syömään heti, vasta kun on syntynyt 3-4 pentua
– Emo nuolee otsasta ja ohjaa pentua takaisin pesään
– Jälkeisten syönti – ok, koska kakan kuuluukin olla löysää: kuka haluaa pinnistellä juuri synnyttäneenä??
– Anna mahdollisuus luontaisiin vietteihin ja vaistoihin! Osaako narttu itse, kaikissa roduissa ei ole enää mahdollista.
– Autetaan vasta kun on pakko, jopa 2 min voi rauhassa odotella emon reaktiota
– Jos halutaan emän hyvät ominaisuudet esiin on pakko kovettaa itsensä
– Odota 2 min katsoaksesi mitä tapahtuu, jotta voit tietää miten narttu toimii
– Koirilla keskimäärin synnytys aika on pidempi jos ihminen auttaa

TÄRKEÄ PENTUAIKA:
– Ensisijaisesti: olot ja ympäristö kasvattajalla
– Mikä saa aikaan eroahdistusta?
Pentujen kääntely auttaa kestämään stressiä
Käsittelyä ennen välttämiskäyttäytymistä
Emojen hoivakäyttämisessä on eroja

Nartulle luontainen synnytyspaikka on esim. kolo. Nartuilla on tietty etäisyys pesästä, jota muut koirat oppivat kunnioittamaan.
Pienten pentujen vastoinkäymiset valmistavat stressinsietokykyä esimerkiksi ikkunaa voi pitää auki juuri sen verran, että pennut tuntevat kylmä. Normaali ryömiminen emon luo.

Välttämiskäyttäytymisen alkamisessa on rotukohtaisia eroja, siis tunne omasi! Esim. paimenkoirilla tuo kausi pentujen kehityksessä alkaa n. 3 vkon iässä. Totuta pennut siis käsittelyyn ENNEN sitä!

– Luonnollinen pesä koirille on kuoppa – kukaan ei tipu pesästä

VARHAINEN SOSIAALISTUMISKAUSI 3-4vko:

– Suhde emoon muuttuu: koirien kielen perusteet
– Emo on muutakin kuin maitobaari
– Nartun käyttäytyminen vaikuttaa pentuihin. Tylyjen narttujen pennut alistuvampia, eivät uteliaita
– Leikkiessä opitaan paljon (eleet, riitatilanteet 4-6 viikkoisina)

– Jalostetaan myös emojen käyttäytymistä ja kirjoitetaan ylös emojen ja pentujen käyttäytyminen

HERKKYYSKAUSIA:
– Purutehon hillitseminen 8 vkoa (kuinka kovaa saa purra)
– Tarpeiden tekopaikka 6-7vko
– Sosiaalistuminen: ihmiset, lampaat, koirat tms. 6-8vkon iässä ympäristöt ja tapahtumat (7vko) tärkeitä.
– Yli 12 viikkoinen: välttämiskäyttäytyminen ylittää uteliaisuuden
– Pysyvät pelot 8-10vko
– Ihmiseen leimautumiseen pentu tarvitsee vain 2 kertaa viikossa ihmisen kanssa olemista. Tätä ei kuitenkaan missään nimessä suositella.

– Yksinoloa vasta lähellä luovutusikää, muutamia minuutteja kerrallaan
– 6-8vko herkkiä stressille
– Yksinolo ei ole koiralle luonnollinen. Pennulle on rankempaa olla erossa sisaruksistaan kuin emostaan ja pesästä.
– 8 viikon iässä erityisen häiriöille altis kausi – Huonot kokemukset usein tarkoittavat ongelmia aikuisuudessa.
– Sosiaalistaminen kasvattajan luona jatkuu uudessa kodissa
– Otetaan pentua erikseen, leikitään, lasketaan kylppäriin hetkeksi yksin ennen kuin pentu edes tajuaa olleensa yksin

– Vieroitus tapahtuu luonnollisesti jos nartulla on mahdollisuus päästä pois pentujen luota, tekee sen itse 5-8 viikon iässä pennuille.

KOSKA UUTEEN KOTIIN?

– Leimautuvat ja sosiaalistuvat muutenkin kuin täydellä erottamisella emostaan.
– 6-8 vkon iässä helppo totuttaa, ei vaadi emästä eristämistä
– Emästä erossa oleminen ei niin kauheaa kuin pentueesta ja pesästä erottaminen

– Sijoitussopimuksiin tulossa muutoksia – pidempi nartun aika pentujen kanssa
– Emon aika pitenee
– Vastaanottaja ymmärtää MIKSI narttu on pidempään

– KAIMIO siirtää pesän, pennut ja emon kerralla, liikkuvat pakettina paikasta paikkaan. Hän ottaa pennunostajat mukaan sosiaalistamisprosessiin.

– Talvella ulkona voi käydä 3,5 vkn ikäisten pentujen kanssa
– Rauhoittamisopetukset jo pienestä pitäen
– Aikaisin vieroitetut pennut: sairastelevampia, kuolleisuus suurempi, altistaa eroahdistukseen ja ylivarovaisuuteen.
– Sijoitusnarttujen pennut saatetaan erottaa todella aikaisin emästään.

PENTUTESTIT

– 6-8 vko testi sama kuin vanha
– 8 vko käyttäytymistesti

– Mittaa aina sen hetkistä käyttäytymistä eli ei pysty sanomaan millaisia koirista tulee aikuisina
– Miten pentu käyttäytyy uudessa kodissa, voidaan tukea kasvussa
– Vaikka (esim. murina sylissä) on vaihe tällä hetkellä, ei vahvisteta tätä käyttäytymistä

Suuri osa koiran käyttäytymisestä ei ole vielä puhjennut tässä vaiheessa eli ei voida testatakaan. Esim. vietit, suojelutaipumus tai puolustusvietti. Näitä ominaisuuksia testatakseen pentutesti pitäisi tehdä aikuisena. Testissä voi nähdä arkuutta tai rohkeutta jonkin verran, mutta esim. dominanssi ei näy testissä koska pennut vasta opettelevat sitä ja vaihtelevat roolejaan leikeissä.

EROAHDISTUS

– Emot jättävät pennut jopa tunneiksi
– Pennut kestävät eron emästä, eivät toisistaan
– Vasta kolmikuisena totutetaan pidempään yksinoloon
– Perimä vaikuttaa
– Nuoruuden yksinolon pituus ei vaikuta eroahdistukseen
– Totuttamistapa sen sijaan vaikuttaa!
– Alueen koolla (kotona) on väliä vain ihmisten kannalta (jos pentue esim. tuhoaa tai tekee tarpeitaan ympäri taloa)
– Yli 3kk ikäisen pennun yksinolon pituus ei vaikuta eroahdistukseen, vaan se MITEN pentu on totutettu.
– Noin kolmannes suomalaisista koirista kärsii eroahdistuksesta!!
– Pentujen uudet omistajat mukaan sosiaalistamisprosessiin esim. saavat mukaan 4 pentua ennen varsinaista luovutusikää.

JACK RUSSELEIDEN MONIMUOTOISUUSPROJEKTI

TARKOITUS
– Geenipohjan lisääminen, monimuotoisuuden ylläpitäminen
– Työlinjojen säilyminen
– Ryhmä- ja rotaatio jalostus
– Kasvattajayhteistyö: suvut lisääntyvät tasaisesti, ei tehdä samankaltaisia yhdistelmiä
– Kokonaiskuva: perimää ei katoa vahingossa
– Kokonaiskuva rodun kannalta merkityksellistä joukosta
– Tietojen kerääminen sukupolvien ajan (myös tutkimustarkoituksiin)
– Jokainen kasvattaja kasvattaa omalla kennelnimellään
– Kennelliiton sääntöjen puitteissa, hyvän kasvatustavan mukaisesti

RYHMIEN MUODOSTAMINEN
– Ryhmä ei tarkoita linjasiitosta
– Erisukuisia ryhmiä projektin sisälle
– Tällä hetkellä 2 ryhmää
– Ryhmän perusta: riittävä määrä kantakoiria (mielellään ei samoja esivanhempia 4-5 polvea)
– Jotta olisi myöhemmin out cross mahdollisuus, ryhmät eivät saa olla liiaksi sukua

Rodussa pitäisi olla riittävästi erisukuisia koiria jokaisessa polvessa. Rodun elinkelpoisuus pitkällä tähtäimellä riippuu tästä!

PELOTTAVA UUSI AINES?
– Kaikista tuontikoirista tiedetään vain harvoin muuta kuin nimet, tittelit, ulkonäkö tms.
– Jos yksittäinen koira lisääntyy vain vähän eivätkä sen geenit kertaannu, viasta tuskin muodostuu koko kantaa koskeva ongelma
– Projektissa ei linjata koiriin
– Yhden koiran perimä ei pääse kaikkiin ryhmän koiriin eikä toisiin ryhmiin
– Tarkka seuranta: ongelmat saadaan nopeasti karsittua. Voidaan karsia kun kaikki koirat eivät ole samaa sukua

RYHMÄJALOSTUS
– Ryhmät yritetään pitää erillään mahdollisimman kauan
– Riittävän laaja kantamäärä

RYHMÄN SISÄISTÄ KASVATUSTA
– Jalostusparit: jokainen narttu ja uros lisääntyvät täsmälleen saman verran (kantakoirapolvessa 2 krt, myöhemmissä olvissa 1kerran)
– Jokaisesta pentueesta valitaan 1 uros ja 1 narttu seuraavaan polveen

TERVEESTI LISÄÄNTYVÄ POPULAATIO
– Jalostustavoitteena selvitä 4-5 sukupolvea
– Ilman, että sukusiitosaste nousee ryhmässä yli 6,25%
– Sama koira lisääntyy vain yhdessä sukupolvessa (ei näy yhden sukupolven koirissa esim. isän emä ja emä)

HETEROOSI = jälkeläinen on elinvoimaisempi kuin samaan sukuiset vanhempansa.

– Erisukuisilla eläimiä yhdistettäessä lisääntymiskyvyt voimakkaampia
– Uusi koira ei saa olla juurikaan sukua saman ryhmän koirille (4-5polvea)
– Katse ryhmän jalostuskoiriin: kuinka useasta esivanhemmasta ne ovat lähtöisin?
– Mahdollisen monimuotoinen perimä
– Resessiiviset sairaudet pysyvät kurissa eli ei ole todennäköistä, että koira saisi saman haittageenin kummaltakin vahemmalta.

– Näyttelyt ja palkinnot seuraava aste
– Ulkomuototuomarin H:lla palkitseminen riittävä tae oikeasta rakenteesta
– Vaatimukset terveys ja luonne

TIETOJEN KERÄÄMINEN

– Tietoja terveydestä, käyttäytymisestä, rakenteen toiminnallisuudesta ja lisääntymisestä
– Mittausmenetelmien kehittäminen
– Tieto helposti hyödynnettävässä muodossa
– Vuosien kuluessa tietoa siitä, miten kanta muuttunut
– Miten jalostusvalinnat ovat vaikuttaneet
– Miten ominaisuudet periytyvät

TARKOITUS SÄILYTTÄÄ TYÖOMINAISUUKSIA VAIKKA KOIRAT EI TEKISI TÖITÄ!
PERIMÄN SÄILYTYS – EI KEHITYS!

PERIAATTEET

– Pitkä sukupolvien yli 4-5polvea
– Lisääntymistä ei auteta keinotekoisesti, jos narttu ei anna astua tai uros ei astu niitä ei käytetä jalostukseen
– Keinosiemennys vain poikkeustapauksissa
– Kumppanin vaihtaminen jos ei anna astua tai jää tyhjäksi
– Astutuksessa, synnytyksessä ja pentujen hoidossa ei auteta
– Ei tarkoita hoidotta jättämistä, siivotaan ja tarjotaan virikkeitä
– Jos narttu ei synnytä luonnollisesti pentujaan, ei astuteta uudelleen
– Allergisia tai autoimmuunisairautta sairastavat pois
– Heikkoja pentuja voi auttaa, ei jalostuskäyttöön
– Tavoitteena terveet, alkuperäisluonteiset, toimivarakenteiset koirat
– Terveen rakenteen ja liioittelemattoman tyypin säilyttäminen
– Jokainen koira kantaa perimässään kymmeniä haittageenejä. Jos koiraan linjataan, resessiiviset geenit kertaantuvat

Kun koirien suvussa esiintyy eri koiria on helppo karsia tietystä yhdistelmästä syntyneet sairaat koirat. Sairaus ei siis ole vielä ehtinyt levitä koko kantaan.

– Jalostuskoirat erisukuisia jokaisessa polvessa, kukaan ei lisäänny liikaa ja sairaat koirat ja vanhemmat on mahdollista poistaa jalostuksesta.
– Samat suvut lisääntyvät paljon, kaikki koirat sameansukuisia eli samat haittageenit ovat levinneet laajalle. Kantajia on paljon eikä kaikkia enää voi poistaa.
– Geenitestitkään eivät auta. Suuren koirajoukon poistaminen jalostuksesta kaventaa geenipohjaa liikaa, jolloin seuraava haittageeni puskee esiin ja rikastuu kannassa.

PITÄÄ OLLA MISTÄ VALITA, MUUTEN GEENITESTEISTÄ ON HYÖTYÄ!

– Tehokkain tapa vikojen ja sairauksien vastustamiseen ja hyvän luonteen takaamiseksi on riittävä monipuolisuus geeneissä.
– Ulkosiitos on pidemmällä tähtäimellä tehokkaampi jalostuskeino. Kun on variaatioita, voidaan kehittää.

LAUMANVARTIJAKOIRISTA

– Sosiaalistunutkin saattaa leikkiä lampaiden kanssa. 7 kk iässä leikkiin voi tulla jahtaamista
– Hyvällä laumanvartijalla on käytös monessa suhteessa pentuvaiheeseen jäänyttä
– Leikkii painimalla
– Kehittyvät hitaasti, sosiaalistumisen herkkyyskausi pitkä
– Hyvin sosiaalistettu koira elehtii kaikille kuin koirille
– Sosiaalistaminen kannattaa aloittaa jo ennen 8 vkon ikää.

– Paimenkoiraa ei saa pitää lampaiden kanssa ilman ihmistä, käyttää metsästysviettiä paimennuksessa!

– Toiminnan keskeyttäminen tai siedättäminen lampaiden vahtimista ja ajo – keskeytys

ONGELMAKÄYTÖSTÄ?

– Tarkkaile koiraa, havaitse muutokset
– Häiriökäyttäytyminen on lajille epätyypillistä
– Normaalikin käytös voi olla ongelma koiralle tai omistajalle
– Elinympäristö. Koira voi parhaiten ympäristössä, johon se sopii ominaisuuksiltaan eli mahdollisuus toteuttaa käyttäytymistarpeita
– Jos ei ole mahdollisuuksia luontaiseen käytökseen saattaa tilalle tulla sijaistoimintoja, sijaiskohteet, turhautuminen, stressi ja käytösongelmat

SYYT:
– Puutteet hoidossa tai ravinnossa
– IHMISET: epälooginen tai väkivaltainen koiran kohtelu
– Perheen ihmisten riidat
– Pentuajan olot, koiran aiemmat kokemukset
– Oppiminen

LÖYDÄ SYY!

– Kaikkeen käytökseen on syy. Syy pitää löytää ensin, sitten vasta korjataan käytöstä.
– Helpointa korjata, jos muutos havaitaan heti
– Pelkkä oireiden korjaaminen ai auta
– Aikuisen koiran äkillinen luonteen muutos johtuu yleensä fyysisestä kivusta

STRESSI:
– Kohonnut valmiustila aiheuttaa häiriökäyttäytymistä ja voimistaa muita ongelmia
– Käytöshäiriöt aiheuttava stressiä
– Kipu voi muuttaa käyttäytymistä (terveydentila tarkistetaan aina ensimmäisenä)

Syynä omistaja?
– Koulutuksen puute ei aiheuta voimakkaita käytöshäiriöitä!
– Omistaja harvoin ensisijainen syy (toissijainen voi olla koska luo ympäristön, jossa koira elää)

AGGRESSIIVISUUS:
– Hyökkäävyyttä on monta eri lajia
– Usein tilanteeseen liittyvää
– Kaikki hyökkäävyys ei ole epänormaalia, mutta voi silti olla ongelma
– Jos käytöstä halutaan muuttaa, pitää ensin tunnistaa millaisesta hyökkäävyydestä on kyse
– Kun käytös tunnistetaan, pyritään poistamaan taustalla vaikuttava syy
– Kastrointi voi vaikuttaa hyökkäävyyteen liittyvää aggressiivisuutta, mutta ei muuhun aggressioon kuten pelkoon, reviiripuolustukseen tai metsästysvietteihin.