Koirien käyttäytymisilta, Àdám Miklósi

KOIRIEN KÄYTTÄYTYMISILTA – Àdám Miklósi 04/09:

Koirien käyttäytymisilta huhtikuun ensimmäisenä päivänä keräsi Helsingin yliopistolle Viikkiin lähes 100 henkisen yleisön. Paikalla oli Unkarin Budapestin yliopistolta professori ja biologi Àdám Miklósi. Hän on erikoistunut juuri koirien sosiaaliseen ja kognitiiviseen käyttäytymiseen ja takanaan hänellä on yli 10 vuoden tutkimustyö. Luento tulkattiin suomeksi ja minulla oli välillä täysi työ pysyä perässä kynäni kanssa. Miklósi tekee yhteistyötä suomalaisen Hannes lohen ryhmän kanssa ja molemmat odottavat innolla tulevaa tutkimus yhteistyötä Suomen ja Unkarin välillä.

LYHYT KUVAUS TUTKIMUKSESTA:

Miklósi esitteli meille kuvilla ryhmänsä ja osan koiristakin ja esitti kiitokset tutkimusryhmälle. Ilman heidän apuaan kaikki olisi mahdotonta.

Koiralla ja ihmisellä on yhteinen historia. Arkeologia osoittaa esimerkiksi, että on löytynyt hautoja ympäri maapalloa, joissa lepää joko haudattuja koiria tai koiria ihmisten kanssa. On selvää, että ihmisillä on ollut kautta aikain emotionaalinen side koiriinsa.

Etologina Miklósilla on kolme pää tutkimusaihetta:

1. Function – eli funktio: miten eloonjääminen koirien kohdalla tapahtui ja miksi?
2. Evolution – eli evoltuutio: mitkä ominaisuudet mahdollistivat koiran kehittymisen ja miten se tapahtui?
3. Mechanisms & Development – eli mekanismi ja kehitys: mitkä taidot mahdollistivat koiran säilymisen ihmisten luomassa ympäristössä?

Historiallisesti on olemassa paljon tutkimuksia näistä aiheista, mutta ne erosivat nykyaikaisista tutkimuksista. Keskityttiin suteen ja tutkittiinkin esim. vangittuja susia. Miklósi mainitsi esim. Paul Scotin, Fullerin, M. Fox, Mark Bekoff, Ben Ginsbury, Harry Frank jne. joiden tutkimukset ovat olleet toki hyviä, mutta joita hän haluaa kuitenkin kyseenalaistaa. tutkimuksissa on käytetty joko koiria laboratorio oloissa tai kesytettyjä susia eläintarha olosuhteissa.

LAUMA: koira ja ihminen elävät laumassa, ei perheenä. Ihmisen tulee olla dominantti susien kanssa. (Serpell, 1995) Hyvin usein ongelmakoirat rinnastetaan susien kanssa jne. esim. – elätte pienen suden kanssa!

– Tämä lähestymistapa on ongelmallinen ja tieteestäkin löytyy todisteita vastaan.

Miklósin ryhmä tutki suden- ja koiranpentuja samassa ikävaiheessa. Molemmissa ryhmissä kohteet olivat eläneet ja kasvaneet ihmisen kanssa. Eläimet opetettiin vetämään köyttä häkin pohjalta niin, että ne saivat siitä palkinnoksi makupalan. Sitten tutkijat kiinnittivät köyden häkkiin ja katsoivat miten eläimet reagoivat kun palkkiota ei tullutkaan. Tästä Katseen latenssitutkimuksesta näimme videon.

Koiranpentu työskenteli köyden kanssa keskimäärin 30 sek. kunnes se kääntyi katsomaan ihmistä apua pyytääkseen. Susi puolestaan toimi itsenäisesti eikä kääntynyt omistajansa puoleen edes silloin kun törmäsin tähän vetäessään häkkiä (köyttä).

Tuloksena tutkimuksessa oli se, etteivät koira ole susia eivätkä sudet ole koiria! Miklósi ei kehota ketään hankkimaan suden pentua, sillä susi ei koskaan kesyynnyt siten kuin koira.

Toinen yleinen argumentti on se, että koirat rinnastetaan pieniin lapsiin. (Baybymorphism)
Kesyyntyneestä koirasta tuli lapsen omainen. Tätä tukee esim. Darwinin evoluutioteoria henkisistä kyvyistä. Aiheesta on paljon tutkimuksia, mutta sitä on silti syytä tutkia hieman lisää.

Tutkimusryhmä teki kokeen, jossa koiralle osoitettiin kummasta ruokakupista löytyisi ruokaa: testaajan vasemmalta vai oikealta. Näimme jälleen videon. Koirat tekivät virheitä, mutta ne olivat silti tieteellisesti parempia kuin muut eläinlajit lukemaan ihmisen eleitä. Viedäkseen tutkimuksen pidemmälle testaajat ottivat mukaan 3 ja 1,5v lapset. Jälleen katsottiin seurasivatko lapset eleitä yhtä hyvin kuin koirat. Tulokset olivat selviä: koirat eivät osaa lukea eleitä yhtä hyvin kuin lapset, joten koirat eivät ole pieniä lapsia, eikä niitä tulisi sellaisena myöskään kohdella.

– Millainen suhde sitten pitäisi olla?

Tutkimalla ihmisten kanssa eläviä koiria. Millaisia erilaisia yhteistyömalleja on olemassa? Kiintyminen, aggressiivisuus ja sosiaalinen.

FAMILY  DOG PROJECT (1994) PERHEKOIRA PROJEKTI

– Koirat sosiaalisessa ympäristössä
Testataan koiria ja tutkitaan sosiaalisessa ympäristössä.
TIEDE- voi tarjota työkaluja ymmärtää mennyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta (koirien) yhteiskunnassa
– Voi auttaa saamaan lisää tietoa ja parantaa koirien elämää
– Mitä ihmisten pitäisi tulisi muuttaa elämässään kun he elävät koirien kanssa

KOIRAN JA IHMISEN VÄLINEN SUHDE ON LÄHINNÄ YSTÄVYYSSUHDE, JOSSA MOLEMMAT OSAPUOLET HYÖTYVÄT TOISISTAAN.
Soscial alliance – liitto, Mutual trade – saavat hyötyä molemmat

Mistä suhde alkoi?

60 miljoonaa vuotta sitten joistakin susista kehittyi tämän päivän koira siinä missä susi muuten on edelleen samankaltainen. Ajalle ei sinällään ole tässä projektissa merkitystä, vaan sillä miten se tapahtui? Muuttiko susi käytöstään ihmismäisemmäksi?

Evoluutio – miten sudesta tuli koira. Johtopäätelmänä voimme pitää sosiaalista muutosta:
– life long attachemnt eli elämän pituinen liitto
– Ruuan jakaminen
– Vastaanotto kyky oppia ihmiseltä

Kiintymys ja yhteistyö ovat todistusaineistoa. Koirat ovat alttiita koulutuksella eli ihmisen on helppo kouluttaa ja tulla toimeen koiran kanssa, vaikka hän ei olisikaan mikään ”käytösguru”.

Koirat oppivat ihmistä seuraamalla. Koira imitoi ihmistä ja mallioppii ihmiseltä. Tätä Miklósikin piti epätodellisena, mutta tutkimuksissaan he kykenivät todistamaan tämän väitteen. Koira opetettiin matkimaan ihmistä käskysanalla do as I do eli tee kuten minä. Tätä ei ollut helppo opettaa koiralle, vaikka kyseinen koira oli koulutettu avustajakoira.

10 VUODEN TUTKIMUSTEN YHTEENVETO:

Perusajatus koiran ja ihmisen välisestä yhteistyöstä niin evoluutiollisesti kuin sosiaalisessakin mielessä. Evoluution kautta koirat ovat oppineet sosiaalisia taitoja selviytyäkseen hengissä ihmisten luomassa ympäristössä. Tulevaisuudessa saadaan selitys sille, mikä kehitysprojekti on oppimisen takana.

1. yleisökysymys: Kumpi on koiralle luonnollisempi – eleet vai puhe?

Asiaa ei ole tutkittu, mutta eleet ovat Miklósin mielestä parempi vaihtoehto, esim. katseen suuntaaminen.

2. yleisökysymys: Käytetäänkö tutkimuksissa vain tiettyjä rotuja?

Tutkimuksissa käytetään kaikenrotuisia koiria. Roduissa kuin myös yksilöissä rodun sisällä on isoja eroja.

3. yleisökysymys: jos koira oppii mallioppimisella, eikä aggressiivinen omistaja luo samanlaisia koiria?

Mielenkiintoinen hypoteesi. Tälle ei ole vielä todisteita, mutta Miklósi esittäisi asian näin: impulsiivinen ihminen aiheuttaa impulsiivisia koiran.

4. yleisökysymys: koirat sanottiin tutkittavan normaaleissa sosiaalisissa ympäristöissä. Mitä se käytännössä tarkoittaa?

Kaikkia kokeita voi tehdä missä tahansa ympäristössä. Koirat jotka ovat erossa ihmisistä käyttäytyvät enemmän kuin sudet. Käytös riippuu sosiaalisesta kokemuksesta.

5. yleisökysymys: jos koiria on monta, mihin ihminen kuuluu? Mikä on ihmisen suhde vst koirien suhteet?

Sosiaalinen suhde koira- ihminen- perhe- lauma Ihminen on sisällä laumassa, ihmiset ovat johtajia, mutta ei perinteisessä dominoivassa mielessä, vaan enemmänkin lauman vetäjän ominaisuudessa.

6. yleisökysymys: onko koirilla aina sosiaalinen hierarkia?

Yleensä on ja stabiloituu ajan kanssa. Jos perheeseen tulee koiria järjestyksessä, yleensä tämä määrittelee hierarkian.