Paimennusta urakalla

Tällä viikolla olenkin ajellut tiuhaan Somerolla 😀 Ensin lauantaina oli Helsingin ja Turun Aon paimennuspäivä, johon en osallistunut, mutta olin kuskina Joannalle. Pääsin näkemään nahkoja tositoimissa ja höpisemään Marikan kanssa. Sitten tiistaina heitin Joannan uudelleen Somerolla, koska hänen kaverinsa kisasi siellä bortsunsa kanssa. Samalla Joannan viimein lähti kotiinsa 😉 Eipä meillä taas ollut kuin rattoisat yli kaksi viikkoa yhdessä!

Tiistain paimennuskokeissa oli mielenkiintoista seurata koirien työskentelyä suhteessa lampaisiin ja ihmisiin. Aika usein lampaat karkasivat kokemattomalta koiralta. Ei ole helppo laji, kun ohjaajan pitää osata lukea sekä koiraa, että lampaita silmä kovana. Ja seistä itse usean sadan metrin päässä  tolpalla. Kuitenkin seuratessani koirakkojen toimia en voinut kuin ihailla sitä tarmoa, jolla koirat tekevät töitä. Samaa intuitiivistä työskentelyhalua on nähtävissä huskeilla ja metsästyskoirilla, vinttikoirillakin. Jos kasvattajana pohdin miksi kasvatusta pitäisi tehdä tai jalostusta jatkaa, on juuri tuo työskentelyinto kaiken pointti. Siinä on jopa jotakin järkeä.

Tänään pakkasin pennut taas autoon ja ajelin uudelleen Somerolle, kuinkas muuten. Lauantaina vähän plörinäksi mennyt sytyttelymme (treeneistä ei kyllä voi vielä puhua) parani tänään kun Marika neuvoi laittamaan pennuille liinan. Se perässä sitten roikkuen ipanat juoksivat lampaiden luokse, minä perässä kävellen ja kehuen. Peto, jonka itseluottamus sai vuohilta kolauksen männäviikolla, petrasi hurjasti nyt ja irtosi monta kertaa. Puuma oli vielä parempi 🙂 Hip Hei! Peli ei siis olekaan menetetty! Myös Ronja pääsi tänään kokeilemaan ja sekin irtosi lampaiden perään pari kertaa, mutta ei sillä ihan sellaista intoa lampaille ollut kuin pikkuserkuillaan.

Puuman vuoro lampailla
Molemmat lauantaina lampaiden perässä
Peto paimenessa

Lisää kuvia löytyy runsaasti tästä linkistä.

ps. Itse olen melkoisen väsynyt kaikesta tästä valvomisesta ja ajamisesta jne. Jokunen pentukysely on tullut Lyylin pentueeseen, palaan asiaan heti kun saan pään taas raiteilleen ensi viikon loman aikana! 🙂

pps. Päivitin Colliehälytystiimin esittelyt tuonna ylälinkkeihin 😀

Published by

Hanna

Elämästä unelman reunalla kirjoittelee vihreällä ja positiivisella mielellä käyvä eukko. Valokuvauksen ja lemmikkien lisäksi harrastan pitkänmatkan kävelyä, kiipeilyä, melontaa, sukellusta, maastoratsastusta ja retkeilyä. Tavoitteena mm. Mont Blanc (4810m). Arjen seikkailuja, maailman ihmeitä ja luonnossa samoamista. Niistä on pienen tytön unelmat tehty!

One thought on “Paimennusta urakalla

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s