SYKSYLLÄ 2009 ALOITIN TIKKURILASSA KOIRAKOULU VISION KOIRANKOULUTTAJAKURSSIN. LAITAN VERKKO-OPINTOTEHTÄVISTÄNI TÄNNE UUSIA OTSIKOITA, KOSKA TAJUSIN NÄISTÄ OLEVAN VARMASTI PALJON HYÖDYLLISTÄ TIETOA MEILLE KAIKILLE KOIRIEN ONGELMIEN JA KOULUTTAMISEN KANSSA PUUHAAVILLE! Helppoja eivät olleet, mutta selvisin sentään 🙂
Kurssiohjelma vaihe I
– Käyttäytymisen analysointi, toiminnan aikaansaaminen
– Positiivinen ja negatiivinen vahviste, positiivinen ja negatiivinen rankaisu, ehdollinen vahviste, ajoitus, vahvistetiheys, kriteeri
– Toimintojen nimeäminen, ärsykekontrolli, latenssi
– Kouluttajan toiminta
– Käyttäytymisketjut
– Koulutussuunnitelmat
– Koiran etologiaa: koiran ja suden käyttäytymisen eroavaisuudet, koiran aistit ja tunteet, metsästyskäyttäytymisen eri muodot, koiran ikä- ja herkkyyskaudet
T. HANNA
Milloin ja miten liike nimetään (annetaan käskysana)? Perustele vastauksesi.
Yleensä käskyt on hyvä olla lyhyitä sekä selkeitä yleensä liikkeeseen liittyviä ja helppoja muistaa. Ne pitäisi myös pystyä erottelemaan myös koiran näkövinkkelistä esim. odota tarkoittaa eri asiaa kuin paikka (paikan ollessa tottelevaisuusliike, odottaminen hetkellinen rauhoittuminen). Liikkeeseen lisätään vihje silloin kun käytös on 80-90% suorituskerroista oikein. Kun koira osaa odottaa ruokakupppia yleensä istuen yli puolet harjoituskerroista voidaan käytökseen liittää vihje ”odota”. Käytöksen tulee olla riittävän hyvä, jotta koira kykenee ehdollistamaan vihjeen haluttuun toimintoon, eikä esim. johonkin muuhun suorituksen aikana tapahtuvaan toimintoon (esim. käsky odota odottamisesta eikä istumisesta, jota koira lähes aina odottaessaan myö tarjoaa). Riittävän hyvän käytöksen määrittelee kouluttaja itse. Käskyn nimettyään kouluttaja kokeilee eri ympäristöissä pari kertaa käskysanan arvoa. Esimerkiksi hän voi pyytää koiraa odottamaan ulko-ovella ennen ulos lähtöä tai autossa ennen koiran vapauttamista. Ja varsinaisessa ärsykekontrollissa viedään lopullisesti käsky läpi. Tällöin koiraa käsketään odottamaan hetki paikallaan vaikkapa muiden koirien läsnäollessa, erilaisissa ympäristöissä jne.
_____________
Liikkeen nimeäminen tapahtuu ehdollistamalla sitten kun liike on teknisesti opittu. Kun koira toimii halutusti, sanotaan käsky ja välittömästi palkitaan. Käsky pidetään arvossaan siten, että vain käskyn jälkeen tehtyyn suoritukseen reagoidaan palkkaamalla.
Palautetta Opettajalta
lauantai, 6 helmikuu 2010, 14:16
Arviointi: 100 / 100
HYVÄKSYTTY!
Hyvä!
_____________________
Mitä tarkoittaa ärsykekontrolli?
Ärsykekontrolli eli käskyyn ketjuttaminen tarkoittaa sitä kun haluttuun käyttökseen on annettu vihje (käsky) ja se halutaan yleistää toimivaksi mahdollisimman monessa tilanteessa. Ärsykekontrollissa nostetaan käskysanan arvoa. Kun koira on käytöksen suhteen hyvässä ärsykekontrollissa toiminta tapahtuu esitettäessä käsky (esim. paikka). Toimintaa ei tapahdu kun vihjettä ei esitetä (esim. koira ei tarjoa paikallaoloa turhaan, jos sitä ei vaadita siltä sillä hetkellä) eikä toimintaa myöskään tapahdu kun esitetään jokin aiemmin opittu vihje. Paikallaolossa voidaan ajatella, että koiralle ei enää näytetä käsimerkkiä, vaan pelkän käskyn pitää olla ärsykekontrollissa. Toimintaa ei myöskään tapahdu kun koiralle esitetään tuntematon vihje. Kaiken kaikkiaan koiran tulisi reagoida vain paikka käskyyn oikein. Ärsykekontrollissa tämä käsky viedään erilaisisiin tilanteisiin ja siedätetään erilaisiin ympäristöihin. Koira opetetaan toimimaan vain annetusta vihjeestä, ei esim. käskystä ”auto” tai ”lentokone” eikä sen tarjoamaan paikalloloon itsenäisesti enää reagoida (koulutuksen alkuvaiheessa koiraa on ollut hyvä palkita myös itse suoritetusta käytöksestä). Tällä saadaan aikaiseksi se, että koira ymmärtää vain ihmisestä lähtevän käskyn olevan palkitsevaa sille. Kun koira on paikallamakuussa ärsykekontrollissa (alussa sovittu vaikkapa 2min), voidaan kestoa alkaa kasvattaa ja etäisyyden määrää kouluttajaan suurentaa. Tässä vaiheessa koira jo tietää varmasti mitä siltä vaaditaan.
Palautetta Opettajalta
lauantai, 6 helmikuu 2010, 14:22
Arviointi: 100 / 100
HYVÄKSYTTY!
Hyvä!
________________________
Valitse haluamasi liike, jonka koet tärkeäksi saattaa ärsykekontrolliin. Perustele miksi kyseinen liike pitää viedä ärsykekontrolliin ja kuvaile miten sen teet.
Omassa arkielämässä ärsykekontrollissa meidän koirilla on oltava odottaminen ja luvan pyytäminen silmiin katsomalla. Se on monessa tilanteessa ratkaisevaa ihan arjen pyörittämisenkin kannalta: koira istuvat hiljaa ja odottavat saadakseen ruokansa, että aukaisen niille ulko-oven, että pääsevät ulos autosta, että lähtisimme lenkille, että hellisin niitä tai jotta saisivat makupalan, tai seuraavan käskyn treeneissä. Treeneissä koirien on osattava keskittyä minuun eikä muihin koiriin. Joskus tällainen käytös saattaa jopa pelastaa niiden hengen mikäli eteen tulee tiukka paikka. Odotuksen määrä on aluksi ja usein myöhemminkin vain hetkinen ja pisimmillään n.3min.
Tämä liike koostuu siis istumisesta hiljaa paikallaan joko ohjaajaan nähden sivussa tai edessä sekä silmiin katsominen. Aloitan kouluttamisen aina pennusta saakka. Yleensä aloitan katsekontaktin opettamisen asettamalla makupalan huulieni väliin, mistä pentu saa lipoa herkun. Ei kovin ammattimainen temppu, mutta toimii hyvin parilla ensimmäisellä kerralla. Heti kun pentu katsoo minuun (istun lattialla sen edessä) se saa namin. Kun pentu osaa tämän odotan, että se istuu eteeni ja odottaa hetkisen. Harjoittelemme aina sisällä keittiössä tai olohuoneessa, missä ei ole muita häiriöitä. Tarvittaessa saatan pitää kiinni sen kaulapannasta ja heti kun pentu rauhoittuu päästän irti, jolloin saa namin.
Kun pentu osaa hakea katsekontaktin kasvoihini otan namin käteeni. Tässä vaiheessa mennään aina alkuun hieman takapakkia, pentu yrittää ottaa namin kädestäni, mutta kun se vihdoin luovuttaa ja vanhasta muistista katsahtaa minuun, annan sille palkan kädestäni. Tämän jälkeen katsekontakti onkin helppo opettaa ja ylläpitää kaikissa mahdollisissa tilanteissa lähinnä sisällä: pentu haluaa syliin, ruokaa, leikkiä jne. Ja sitä on myös helppo vahvistaa erilaisilla käsien liikkeillä jne.
Istumisen opetan aluksi erillisenä liikkeenä asettamalla namin sen nenän ulottuville, asentoon, jossa pentu luonnostaan pyllähtää istumaan. Kun tämä sujuu jo siinä vaiheessa kun nami otetaan esille, olen alkanut liittää katsekontaktia ja istumista toisiina. Hyvin nopeasti nuori koira osaa odottaa nätisti vuoroaan ja katsoa silmiin, kun sitä vaaditaan siltä järjestelmällisesti päivittäin erilaisissa tilanteissa.
Ongelmia meillä esiintyy sitten ulkomaailmassa. Jotta tällainen käytö olisi ärsykekontrollissa, tulisi sitä toistaa erilaisissa ympäristöissä kuten kaupungissa, bussissa, treeneissä, koirapuistossa jne. Meillä nuoret koirat tuntuvat aina haluavan joka suuntaan, yleensä sinne minne minä en haluaisi. Pyydän niitä siis lenkillä ja treeneissäkin odottamaan ja ”pyytämään lupa”, jonka palkaksi saavat mennä haluamaansa suuntaan. Tarvitaan nuorelta koiralta välillä silminnähtäviä ponnistuksia kuunnella omistajaa, mutta kunhan oma asenne on kohdallaan ja ote koiraan nähden on rauhoittava, päästään silloinkin koulutuksessa eteenpäin. Pikku hiljaa alan nuorilta koirilta lisätä odotuksen kestoa kuitenkaan koskaan sortumatta sekoittamaan sitä varsinaiseen paikalla oloon. ”Odota” on meillä aina lyhytkestoinen, 1-3min kestävä rauhoittuminen, jonka saavuttamiseen voi tietenkin koiralta sitten mennä enemmänkin aikaa 
Yleensä koirat oppivat suhteellisen nopeasti näin pennusta asti koulutettuina tarjoamaan kontaktia luonnostaan myös treeneissä ja ne kokevat lähellä olon turvalliseksi. Aluksi palkitsen aina kun pentu tulee luokse ja odottaa, mutta pikku hiljaa vähennän palkitsemisen määrää niin, että annan namin vain käskyä toteltaessa. Pennun kanssa se on helppoa esim. luoksetulo harjoitusten avulla. Lähden kouluttamaan lyhyitä kontaktisessioita ensin pihalla pennulle (nami kädessä – nimen huuto- pentu tulee luokse, yleensä istuu ja tarjoaa kontaktin mistä palkka). Nuoren koiran kanssa yleistämme asioita lenkille ja treenikentälle. Toisinaan koko treenimme sisältää vain kontaktisessioita, mikäli muiden asioiden tekeminen tuntuu liian haastavalta vilkkaalle ja energiselle koiralle.
Kun koira tietää miten sen tulisi käyttäytyä treenikentällä eli olla haukkumatta muille koirille ja keskittyä minuun, saatan lyhyesti vetäistä hihnasta silloin kun se on juuri kiinnittämässä huomiotaan muihin koiriin. Tämä yleensä riittää sille muistutukseksi siitä mitä olimme yhdessä tekemässä. Vaihtoehtoisesti voin näyttää sille namia sen kuonon edessä ja siten muistutella, että mammalla on ne hyvät namit, joita saa jos käytös on minusta tarpeeksi hyvää.
Minä uskon tässä asiassa myös iän tuomaan kokemukseen. Nuorista koirista tulee aikuisia ja ne ymmärtävät pian, ettei maailmassa ole oikeastaan mitään, minkä takia kannattaisi tuhlata hyvä nami ja että kaiken kaikkiaan mammalta on pyydettävä lupa jos jotakin kivaa haluaisi koskaan saavuttaa.
Ärsykekontrollissa tämä nimenomainen käytös tosin on vähän nurinkurinen: koira tarjoaa toimintoa esitettäessä vihje (meillä odota tai nimi) mutta tarjoaa sitä myös itse ilman käskyä, koska minä haluan käytöksen olevan niin automaattinen, että koira tarjoaa sitä myös itse koska haluaa niin. Yleensä käytös toistuu myös silloin jos sanon koiralle istu (jokin muu opittu vihje) , koska se on niin samankaltainen kuin (odota), mutta toisaalta käytöstä ei yleensä ilmaannu jos esitän koiralle jonkin tuntemattoman vihjeen (kuten väärän käskysanan ”oota”). Jokatapauksessa koira on selkeästi sisäistänyt käyttäytymismallin, jota se osaa soveltaa tilanteeseen kuin tilanteeseen, johon liittyy jokin sen haluama asia on se sitten toinen koira, nami tms asia.
_____________
No otetaan esimerkiksi sitten vaikkapa liikkeestä istuminen. Koiralle tulee erikseen opettaa käyttäytymisketjun osa-alueet: seuraaminen, pysähdys käskystä ja istuminen paikallaan, vaikka ihminen jatkaa matkaansa. Ensin treenataan ihan vain kotona, mutta pikku hiljaa laajennetaan ympäristöä. Opetetaan koira reagoimaan vain oikeaan käskyyn, esim. seurauksen aikana käsketään koiraa ns. valekäskyillä kuten auto, lentokone… ja palkataan vain oikeasta istu käskystä. Näin koira oppii erottamaan oikean käskysanan. Lisäksi pidetään huoli siitä, ettei koira opi ennakoimaan ja pysähtele ennen aikojaan, ei siis palkata siitä, että koira tekee itse ilman erillistä käskyä. Koiran ei tulisi myöskään mennä maahan jos sille sanotaan istu. Tavoitteena on siis, että
A) koira istuu liikkeestä joka kerta kun sille sanotaan siihen liittyvä käsky
B) Koira ei mene maahan jos se käsketään istumaan
C) Koira ei mene istumaan jos se käsketään maahan
D) Koira ei mene istumaan ennen kuin se käsketään istumaan
Palautetta Opettajalta
lauantai, 6 helmikuu 2010, 14:28
Arviointi: 100 / 100
HYVÄKSYTTY!
___________________
Mitä tarkoittaa latenssi?
Latenssi tarkoittaa aikaa, joka kuluu vihjeen antamisesta reaktion alkamiseen ja sen tulisikin olla mahdollisimman välitön. Esimerkiksi kun koiralla on istuminen hyvin latenssissa se istuu käskyn kuultuaan nopeasti (yleensä sekuninmurto-osissa). Latenssi liittyy näin ollen kaikkeen koulutukseen ja on sen osa. Esim. vapaa-käskyyn reagoiminen, liikkeestä maahanmeno jne.
Palautetta Opettajalta
tiistai, 19 tammikuu 2010, 17:32
Arviointi: 100 / 100
HYVÄKSYTTY
________________________
Missä vaiheessa koulutusta latenssi on otettava huomioon? Miksi?
Latenssi on hyvä pitää mielessä jo alkuopetuksessa. Harjoitukset pidetään lyhyinä, jotta koira ei ehtisi reagoimaan mihinkään muuhun ärsykkeiden väillä. Palkkausaikaa vaihdellaan, jolloin koira ei voi koskaan tietää milloin palkka tulee. Jos palkkaukseen kuluva aika on suuri, myös latenssi eli vihjeeseen reagoimiseen menevä aika kasvaa.
Myöhemmin nopeat reaktiot erotellaan hitaista sheippaamalla eli vain niistä saa palkkaa. Myös vaikeissa paikoissa latenssista pidetään kiinni ja koira on siedätettävä kestämään erilaisia ympäristöjä jne ja reagoitava yhtälailla nopeasti kaikkialla. On kuitenkin tärkeää olla siedättämättä koiraa tahallaan ennen kuin se todella osaa vaaditun käytöksen, koska silloin koulutus menee takapakkia koiran tuskastuessa ja turhautuessa. Jos koiralta vaaditaan sille vaikeita asioita häiritsevässä ympäristössä, sen reagoiminen käskyyn kasvaa (latenssi kasvaa) ja jos palkkaa ei tule koira lakkaa pian tekemästä mitään.
Kilpaliikkeissä latenssi onkin sitten kaiken a ja o. Tärkeintä ei ole vain missä koira sijaitsee ohjaajan nähden, vaan myös se millä vauhdilla se suorittaa vaaditut liikkeet. Täällä seulotaan jyvät akanoista. Harjoituksia tulee toistaa erilaisissa ympäristöissä, joissa käytöstä tullaan pyytämään kuten pihassa, lenkillä, kadulla, kentällä, kisoissa ja kisanauhojen sisällä kuin ulkopuolellakin.
Palautetta Opettajalta
tiistai, 19 tammikuu 2010, 17:30
Arviointi: 100 / 100
HYVÄKSYTTY
___________________
Miten latenssi koulutetaan?
Jos koiran halutaan reagoivan nopeasti käskyihin tulee käskysana tehdä makkaranmakuiseksi eikä toimintaa itseään. Suuret harjoitusmäärät luovat turvallisuuden tunnetta koiralle sen suhteen, että se tietää mitä siltä vaaditaan. Oikean latenssin saavuttamiseksi kouluttajan tulee tutkia jatkuvasti omaa toimintaansa: onko hänellä oikea ajoitus, palkkaako hän oikealla hetkellä, antaako hän muita vihjeitä jne. Koulutajan tulee kyetä ennakoimaan tilanteita ja miettiä miltä asiat näyttää koiran näkökulmasta. Nopea reagoiminen edellyttää, että koira ymmärtää mitä kyseinen käsky tarkoittaa ja millaista käytöstä siltä odotetaan. Tämän jälkeen sen nopeutta ryhtyä toimeen voidaan kouluttaa yhä oikeampaan suuntaan palkitsemalla vain nopeista reaktioista, ehdollistamalla.
Palautetta Opettajalta
tiistai, 19 tammikuu 2010, 17:28
Arviointi: 100 / 100
HYVÄKSYTTY
______________________
Mikä on käyttäytymisketju?
Käyttäytymisketju on joukko yksittäisiä käyttäytymisiä, jotka ovat liittyneet toisiinsa. Käyttäytymisketjuja ilmenee kaikkialla luonnossa: niin ihmisillä kuin eläimilläkin. Me muodostamme niitä tiedostamattamme mutta myös opetettuina. Koira kykenee muodostamaan kymmeniä erilaisia käyttäytymisketjuja osaksi itsekseen, osaksi meidän opettamana. Ketjuttamisessa erikseen koulutetut käytökset liitetään toisiinsa halutussa järjestyksessä eikä sen suorittamiseen ole vain yhtä oikeaa tapaa.
___________
Tarkoitin siis tuolla ihan yleisesti sitä, ettei sen opettamiseen ole vain yhtä oikeaa tapaa. Eli käyttäytymisketjun voi opettaa koiralle vaikkapa etuperin ketjuttamalla tai takaperin jne.
Palautetta Opettajalta
tiistai, 19 tammikuu 2010, 17:26
Arviointi: 100 / 100
HYVÄKSYTTY!
__________________________________
Mitä eroa on eteenpäin ja taaksepäin ketjutuksessa?
Eteenpäin ketjuttamisessa koulutus etenee ns. perinteisesti: kerrot vihjeellä sen mitä seuraavaksi koiralta haluat. Takaperin ketjuttamisella puolestaan tarkoitetaan sitä, kun jokin asia opetetaan koiralle kouluttamalla ensin vaikeaa ja palkkiona se saa tehdä helppoja juttuja, joista nami. Yleensä tämä tapahtuu lopusta alkuun päin kouluttamalla: esim. jäljestyksessä koiralle voidaan aluksi opettaa jäljeltä tunnistettavat kepit ja sitten vasta itse jälki.
_________________
Hmmm.. itse ajattelen sen niin, että opetan ensin koiralle pitämään suussa jotakin esinettä, siis ottamaan suuhunsa käsistäni kapulan. Sitten, tai melkein samalla kertaa, opetan koiraa luopumaan esineestä ja siten myös pitämään sitä suussaan haluamani ajan. Seuraavaksi opetellaan maasta nostaminen ja palkkiona tästä uudesta asiasta koira luovuttaa esineen minulle (tuttu juttu) ja saa namin. Pikku hiljaa kasvatan etäisyyttä koiran ja kapulan välille niin, että uusi käytös loppuu aina tuttuun asiaan: luovuttamiseen. Erillisen hypyn opetettuani lisään senkin nouto liikkeeseen, mikäli kyseessä on hyppynouto.
_________________
Muistelen, että Canis lehdessä oli taannoin hyvä artikkeli takaperin ketjuttamisesta jäljelle: koira opetettiin ilmaisemaan ensin kepit opettamalla se ensin ilmaisemaan yksi ihmisen hajuinen keppi esim. keittiössä. Koiralla oli lattialla keppi, jota nuuhkiessaan sai namin. Sitten sen piti kyetä kolmesta kepistä erottamaan se oikea jne. Ulkona maahan tampattiin neliön kokoinen alue, joka täytettiin kepeillä, joista yksi oli oikea. Koiran tuli ilmaista se. Tämän jälkeen oli helppo opettaa koiralle varsinainen jälkityöskentely sekä sen aikana ilmaistavat kepit, jotka toimivat koiralle motivaattorina.
________________
Minulle etuperin ketjuttaminen sujuu paremmin, koska järjestys on omaan mieleeni looginen, jolloin olen myös varmempi kouluttajana. Minusta ketjuttaminen toimii tietyissä tilanteissa kuten juuri nouto jne, mutta ei ihan kaikissa. Joskus voi olla parempi opettaa koiralle (koirastakin riippuen) jokin liike tai käyttäytymisketju yleismalkaisesti ja sitten myöhemmin työstää se valmiiksi asti jos vaikkapa koiran ikä on esteenä pilkun viilaamiselle. Itse opetan jo n. 10vkon ikäiselle pennulle kontaktia, istumista, odottamista, seisomista ja maahanmenoa. Pikkuhiljaa etenemme perusasentoon ja edessä istumiseen, mistä jatkamme myöhemmin luoksetuloon jne. Mitään kiirettä ei ole rakentaa ketjuja liian nopeasti, ettei nuori koira mene sekaisin ja vaatisin siltä liikaa. Lisäksi olen luonteeltani aika kärsimätön tyyppi, on mukavaa opettaa koiralle helpot asiat ensin ja edetä loogisella tavalla vaikeaan.
Tuohon viimeiseen kysymykseen onkin vähän vaikeampi vastata. Takaperin ketjuttamalla uskon oikeasti tuloksen olevan selkeämpi ja parempi, sillä siinä koira keskittyy olennaiseen ihan eri tavalla. Siis mikäli kouluttaja on taitava ja osaa asiansa. Mutta toisaalta silloin pitää tietää mihin ketju tavallaan päättyy (se vaikein osuus). Joten oliskohan oikea vastaus sitten etuperin ketjutus? Voi mennä ihan metsään, kunhan järkeilen? Hymy
Palautetta Opettajalta
tiistai, 19 tammikuu 2010, 17:25
Arviointi: 100 / 100
HYVÄKSYTTY
________________________
Mitä koulutusongelmia ketjuttamisessa voi tulla ja miten ne ilmenee?
Ketjuttamisessa kouluttajan on osattava pilkkoa vaadittu ketju osiin ja opettaa koiralle yksittäiset käyttäytymismallit yhtä vahvoiksi. Ongelmia voi tulla siinä, ettei koiralle epämieluisia alueita osata vahvistaa tarpeeksi ja koiralle tulee ongelmia niiden suorittamisessa esim. hakee kyllä noutokapulan, mutta ei tarjoa sitä omistajalle. Kouluttajan on osattava myös pilkkoa ketju tarpeeksi pieniin osiin, eikä hypätä liian suuriin kokonaisuuksiin, jotta kaikki osa-alueet pysyvät yhtä vahvoina myös koiran mielestä haluttavina toimintoina.
Kaikille koirille ketjuttaminen ei sovi, ei ainakaan kaikissa tilanteissa. Kouluttajan tulee tuntea koiransa ja pohtia, mikä on juuri sille sopiva tapa oppia uusia asioita: järkevä looginen eteneminen vai esim. vapaampi koulutus, josta edetään vasta myöhemmin yksityiskohtaisempaan harjoitteluun. Koirankaan kapaisteetti ei välttämättä aina riitä ketjuttamiseen, jos se ei kykene yhdistelemään asioita toisiinsa. Tässä kouluttajan pikkutarkkuus tuottaa hedelmää.
Kouluttajan on myös kyettävä tunnistamaan ketjuttamisen aloituskohta (mistä aloittaa) eikä sortua pakotteisiin saadakseen tuloksia (mikä on kyllä yhtenäistä kaikelle kouluttamiselle). Hänen tulee osata vahvistaa koiraa oikein ja työskennellä pikkutarkasti. Hänen tulee tuntea koiransa voimavarat sekä työskentelykapasiteetti. Ongelmat ilmenevät epäjohdonmukaisuutena sekä kouluttajan että koiran työskentelyssä ja siinä, etteivät he kykene siirtymään ketjussa sujuvasti eteenpäin.
_______________
En ole aivan varma mitä näissä kaikissa haetaan, mutta:
– ketjun testaaminen & oikominen
Koira oppii esim. paikalla makuu -liikkeessä, että ohjaajan tultua takaisin sen vierelle seisomaan se kohta käsketään nousemaan maasta takaisin perusasentoon – ja koira siis helposti ennakoi ja nousee istumaan ennen käskyä.
Tästä syystä tehdään harvoin koko ketjua, yleensä osia vain, ja eri järjestyksessä sekoitellen, että koira pysyy kuulolla eikä ”arvele tietävänsä” mitä haetaan ja lähde ennakoimaan – ja tee siten virhettä. Vaikka siis treenataan paikalla makuuta varmaan joka treenissä, en ota siihen yleensä sitä vierelle nousemista ollenkaan, vaan vapautan maasta.
Toinen on sekin, että koira oppii esim. jäävän liikkeen, vaikka seisomaan jäämisen, ja se alkaa haitata normaalia seuraamista (hidastuu), kun koira odottaa koko ajan ko. ketjun seuraavaa osaa, sitä jäämistä. Samoin ongelmana ketjuttamisessa voi olla tekemisen hidastuminen senkin takia, että palkan saa vasta lopussa – koira helposti muistaa, että tässä on vielä se vaihe, ja sitten se ja sitten se..
Vastalääkkeenä em. ongelmille on treenata osia niin, että koira ei koskaan tiedä, mitä seuraavaksi tulee – vähentää ennakointia kun huomaa, ettei voi ennalta tietää, missä järjestyksessä tehdään. Kannattaa myös palkata arvaamattomissa kohdissa, vaikka noutoa treenatessa välillä ihan siitä kapulaan tarttumisesta, vaikka koira osaisi jo koko homman kaikkinensa. Pitää yllä motivaatiota, kun palkka VOI tulla heti.
– Ketjun testaaminen: kaikki osat treenattu erikseen (vaikka noudossa kapulaan tarttuminen, sen kuljettaminen, eteen/sivulle tulo, käskystä luovuttaminen) ja sitten koko ketju tehdään pötkössä, eli yhdistetään ko. osat.
– kiinteisiin käytösmalleihin osuvat ketjun osiot:
Vaativat vähemmän harjoittelua, mutta toisaalta jos ovat ns. ketjua vastaan, vaativat todella paljon harjoittelua. Esim. koira jolla on vahva tarve seurata ihmistä (vaikkapa omasta epävarmuudestaan johtuen, hakee tukea ohjaajalta) niin jättöliikkeiden opettelut voi olla aluksi todella vaikeaa. Koira ei ymmärrä miksi sen pitää jäädä paikoilleen omistajan jatkaessa matkaa. Tämä voi olla kyseiselle koiralle vaikeampaa opettaa kuin esim. lennokas luoksetulo välimatkan päästä, joka on sille ominaisempi ja mukavampi?
– liikkeen nimeämisen väärä ajoitus
Liikkeen nimeäminen tapahtuu ehdollistamalla sitten kun liike on teknisesti opittu. Kun koira toimii halutusti, sanotaan käsky ja välittömästi palkitaan. Käsky pidetään arvossaan siten, että vain käskyn jälkeen tehtyyn suoritukseen reagoidaan palkkaamalla. JOs ajoitus on tässä väärä, koira saadaan ehdollistumaan väärään asiaan. Kun yksittäiset osiot ketjussa yhdistetään, pitäisi myös liioista käskyistä päästä eroon siten, että koira suorittaa vaaditun ketjun yhdellä käskyllä. Jos ajoitus on ollut väärä, seuraa tässä kohtaa ongelmia alusta saakka. Toisaalta, jos lähdetään palkkaamaan koiraa vain oikein suoritetusta liikkeestä ja siihen kuluukin koirasta liian pitkä aika, sen movitaatio suorittaa laskee.
– pakotteilla koulutetut ketjun osat vaativat koiralta erilaisen asenteen. Sen sijaan, että koira yrittäisi saada haluamansa, se yrittää välttää pakotetta ja tämä vaikuttaa sen suoritustyyliin. Pakottamalla saavutetut ketjun osat on vaikeaa yhdistää pidemmiksi ketjuiksi, koska koiran motivoiminen hankaloituu. Kun koiralta poistetaan pakote, ei koiralla ole enää tarvetta tehdä liikettä loppuun. Siksi pitkissä sarjoissa on parempi saada pienistäkin osista koiran kannalta haluttavia, jotta se tekisi kokonaiset ketjut tarkkuudella ja varmuudella. Esim. jos liikkeestä jättäminen on tehty remmin avulla, ei koira ymmärrä liikesarjaa ilman remmin lyhyttä nykäisyä. Vaikka koiralla liike olisikin remmin avulla latenssissa, se ei silti olisi ärsykekontrollissa, koska se ei toimisi ilman remmiä.
Meniköhän nämä nyt aivan metsään…?
_________________
Siis en tarkoittanut, että seuraaminen on kiinteä käyttäytymismalli, vaan ihmisen lähellä oleminen. Siis epävarmalle koiralle voi olla helpompaa lähteä seuraamaan ihmistä, sen paikallaoloa on vahvistettava ennen ja jälkeen paljon enemmän kuin itsenäisempää ja varemempaa koiraa, jolle kenties sitten edes luoksetulo ei toimi palkkiona liikkeestä.
Oikomista ehkäisen itse palkkaamalla vain halutusta (oikeasta osasta) toiminnosta. Monesti jos koira oikoo, suoritus on myös hosuva, eikä täsmällinen.
__________________________
Eli koira oppii esim. jäävän liikkeen, vaikka seisomaan jäämisen (josta tulee palkka), ja se alkaa haitata normaalia seuraamista (hidastuu), kun koira oikoo. Ratkaisuna vain se, ettei palkata tällaisesta käytöksestä koiraa lainkaan ja palataan lyhyempään seuraamispätkään. Evätään tavallaan koiralta mahdollisuus ennakoida tilannetta.
_____________________________________________________
Mitä tarkoittaa ABC-analyysi / käyttäytymisanalyysi (ABC = Antecedent,
ABC analyysillä tarkoitetaan käyttäytymisen analyysiä. Sitä voidaan käyttää psykologiassa niin ihmisillä kuin eläimilläkin kartoittamaan sitä mistä on tultu, minne ollaan menossa ja millä keinoin. Aikaisemmin tapahtunut ja se miten se on tapahtunut ovat tärkeässä osassa kun pohditaan sitä, miten käytöstä voisi muuttaa ja mitkä sen seuraukset ovat. Esim. ihmisillä autistisen lapsen hoito vaatii sitä, että tiedetään lapsen taustat, kyetään poimimaan hänen historiastaan ne asiat, jotka vaikuttavat kyseiseen käytökseen, (behavior) ja mietitään sitten miten seurauksia (Consequenses) voidaan muuttaa siten, että se vaikuttaisi lapsen käyttäytymiseen. Eli lähestymistapaa ja toiminnanseurauksia muuttamalla voidaan vaikuttaa käyttäytymiseen.
___________________
Käyttäytymisanalyyseja on erilaisia riippuen niiden käytötarkoituksesta. Koiran käytöksessä A voisi olla esim. geneettinen epävarmuus (usein nuoruus) vieraita koiria kohdatessa ja omistajan oma toiminta (remmin nykiminen, koiralle huutaminen) on lisännyt koiran käytöstä. B) On koiran käytös ohitustilanteissa: koira hyppii, murisee ja tempoo remmissä. C) koira ei koskaan pääse tutustumaan vieraisiin koiriin (palkintona) rähjäämällä. Sitä ei myöskään muuten palkita siitä. Otetaan välimatkaa vastaan tulevaan koiraan ja palkitaan koiraa namilla halutusta käytöksestä, jotta saisimme käytöksen B muuttumaan.
Koulutuksessa sitä voitaisiin käyttää yksinkertaistettuna vaikkapa näin:
A: (Käytökseen johtaneet taustat ja lähestymistapa) Koira on aiemmin noussut liian aikaisin maahanmenon paikallaolosta. Sen kanssa on treenattu, siten että se on vapautettu ja palkattu energisellä riehumisleikillä.
B: (Käytöksen analysointi, millainen muutos on toivottu) Liikkeen toivotaan paranevan siten, että koira malttaa odottaa vapautuskäskyä rauhassa.
C: (toiminnanseurauksien muuttaminen aiheuttaa käytöksen muutoksen) Koiraa ei palkata ennen aikaisesta noususta ja palkka vaihdetaan nami palkkaan.
___________________
A:paikallaolovihje, rauhallinen ohjaajan olemus.
B:koira on rauhallinen ja odottaa vihjettä noustakseen ylös
C:koira palkitaan oikeasta suorituksesta namilla suoraan paikalle, sitten vasta suht eleetön vapautus, esim. taputus kylkeen.
Menikö se sitten jotenkin näin?
_________________________________________________________
Vertaa eri palkitsemistapoja tapakasvatuksen opettamisessa ABC-analyysin pohjalta
Räyhäävän koiran palkitseminen leluleikillä vain lisää koiran energiatasoa ja villitsee sitä. Sen sijaan rauhallinen namilla palkkaus ja kehu eivät lisää koiran intoa, vaan vahvistavat rauhallista ja tasapainoista käyttäytymistä. Pelkkä kehu saattaa olla liian vähäinen, jotta koiran käytös todella muuttuisi parempaan suuntaan. Palkkauksella vaikutetaan siis suoraan siihen, miten koira käyttäytyy kyseisessä tilanteessa.
__________________________________________________________
Vertaa pelastuskoiran maastopuolen koulutuksen (pitkäkestoinen etsintä, nenätyöskentely), opaskoiran ja tottelevaisuudessa kilpailevan koiran kouluttamisen eroja ABC-analyysin pohjalta.
Suurin ero on mielestäni maastopuolella pitkäkestoinen koiran itsenäinen työskentely. On mahdollista, että koira työskentelee itsekseen pitkiäkin aikoja, vaikka ohjaaja olisi lähelläkin liinan päässä (jälki) tai koiran on osattava toimia ihan yksin (haku). Opaskoiran ja tokossa kisaavan koiran erona on saumaton jatkuva yhteistyö ihmisen kanssa, jolloin ohjaaja on lähes aina paikalla. Mielestäni kannattavin koulutusmuoto molemmissa tapauksissa olisi positiivinen vahvistaminen pieniä poikkeuksia lukuunottamatta ja toki koirakohtaisesti. Houkuttelu ja fyysinen manipulointi eivät vahvista koiran itsenäistä työskentelyä varsinkaan maastolajeissa.
Jo alkuopetuksessa tulisi esim haku- tai jälkikoiraa kouluttaessa opettaa se toimimaan erilaisten ihmisten kanssa, sillä näiden koirien tulee olla kiinnostunut muista ihmisistä. Niiden pitää myös pystyä työskentelemaan maalimiesten kanssa sekä tositilanteessa osattava tietty toimintamalli myös ns. oikeiden pelastettavien kanssa. Palkkaus tapahtuu joko ohjaajalta, mutta yleisemmin maalimieheltä. Sen sijaan opas- ja toko- koirat keskittyvät sen sijaan työtehtävään ohjaajan kanssa, niiden pitää olla reagoimatta muihin ihmisiin. Palkkaus siis näille koirille aina ohjaajalta tai maasta.
Kummassakin tapauksessa koulutus puretaan osiin ja koulutetaan vähän kerrassaan: hakukoiralle opetetaan erikseen rullalla tai haukulla ilmaisu, etsintä työ metsässä ja ”silmukan” ketjuttaminen. Toko ja opaskoiria opetetaan myös ketjuttamalla erikseen liikkeet tai haluttu käytös. Tilanteesta riippuen voidaan molemmissa tapauksissa käyttää palkkiona joko namia tai leikkiä. Opaskoiralle ei varmaan leikki sovi yhtä paljon kuin muissa tapauksissa.
Palautetta Opettajalta
lauantai, 27 helmikuu 2010, 23:13
Arviointi: 100 / 100
HYVÄKSYTTY
_________________________________________________________
Mieti, mitä koiran käyttäytymiselle tekee toiminnan aikaansaaminen houkuttelemisella. Miten tämä vaikuttaa lopputulokseen?
Jos koiraa houkutellaan vaikkapa namilla, se ei opi ajattelemaan ratkaisuja itsenäisesti, vaan on pitkälti riippuvainen ohjaajasta, joka kertoo sille mitä seuraavaksi tehdään. Vanhempana koiran on kenties vaikeaa hahmottaa liikeketjuja, jos niitä siltä aletaan vaatimaan. Se voi myös olla liiankin kiinnostunut ohjaajan kädestä, sillä yleensä houkuttelu tapahtuu kädessä olevan namin avulla. Käytökset ovat lyhyitä, vahvisteita pitää olla useita, sillä koiran mielenkiinto lakkaa jos houkuttelu lakkaa. Koira ei etene harjoituksissa lainkaan.
Palautetta Opettajalta
lauantai, 27 helmikuu 2010, 22:55
Arviointi: 100 / 100
HYVÄKSYTTY
__________________________________________________________
Mieti, mitä koiran käyttäytymiselle tekee toiminnan aikaansaaminen fyysisellä manipuloinnilla (pakotteilla). Miten tämä vaikuttaa lopputulokseen?
Jos koiraa yritetään saada toimimaan pelkästään fyysisillä pakotteilla, se ei opi ajattelemaan ratkaisuja itsenäisesti, vaan on pitkälti riippuvainen ohjaajasta, joka kertoo sille mitä seuraavaksi tehdään. Lisäksi se saattaa kokea ohjaajan uhaksi ja totella häntä vain pelon vuoksi. Tuolloin on myös vaara, että koira toimii oikein vain kyseisen ihmisen kanssa ja tietyllä etäisyydellä hänestä, mutta ei todella ole sisäistänyt haluttua käytöstä. Käytös on monesti varovaista, epävarmaa ja pelokkaasti värittynyttä. Koiraa voi olla vaikeaa motivoida tekemään ohjaajan kanssa yhdessä töitä, koska pelkää tekevänsä väärin.
____________________________________________________________
Mihin asioihin kouluttamisessa on kiinnitettävä huomiota? Perustele vastauksesi.
Koulutuksen rakenne perustuu tavoitteseen, joka pilkotaan osatavoitteeksi. Koiralle ei kannata opettaa mitään yleismalkaisesti, vaan isot liikesarjat tulee ratkaista opettamalla koiralle yksittäisiä asioita erikseen ja yhdistää sitten liikkeet joko etuperin tai takaperin ketjuttamalla. Toiminta saadaan aikaiseksi oikealla kriteerillä, palkkauksella ja ajoituksella. Alkuyleistyksellä tarkoitetaan liikkeen osaamista noin suurin piirtein, voi olla vahvakin tilanteessa kuin tilanteessa. Silloin on aika liittää liikkeeseen vihjesana eli käsky. Tämän jälkeen liike viedään ärsykekontrolliin eli harjoitellaan, sitä, että koira todella osaa käskyn eikä suorita jotakin muuta tai suorita liikettä käskettäessä jotakin muuta. Yleistämisessä harjoitellaan kaikkialla ja erilaisissa ympäristöissä. Näiden jälkeen voidaan liikkeeseen lisätä kesto ja etäisyys ohjaajaan. Jokainen liike tulee käydä edellä mainitulla tavalla erikseen läpi. Näin ollen liikkeetkin opetellaan jaksottamalla, ei kaikkia yhtä aikaa samaan pisteeseen.
Koulutuksessa on tärkeää edetä etukäteen suunnitellun kaavan mukaan. Kun on laatinut vaikkapa paperilla muistiinpanot siitä mitä koulutuksessa tulisi tehdä ja mitä asioita ottaa huomioon, niihin on myöhemminkin tarvittaessa helppo palata. Tärkeää on myös session jälkeen kirjoittaa ylös mikä meni hyvin ja missä on vielä parannettavaa tai mikä ei toiminut lainkaan ja miksi. Koiran kokonaisvaltainen tunteminen on tärkeää, palkkion laatu, kriteerin ylläpitäminen ja vahvistetiheyden tarkkailu edesauttavat kaikki koulutuksen etenemistä. Koiran ikä, luonne vahvuuksineen ja heikkouksineen, ympäristön asettamat ongelmat tai mahdollisuudet kyseisessä sessiossa jne on myös otettava huomioon. Koulutuksen jaksottaminen ja siinä tavoitteellisesti eteneminen (pyrkimys parempaan, ei jäädä junnaamaan paikoilleen), vaikka ei pyrittäisikään voittajaluokkiin tms.
Koiran tunteminen yksilönä ja oma reipas mieli koulutustilanteissa ovat mielestäni tärkeimpiä asioita!
___________________________________________________________
Miksi on tärkeää, että koulutus on suunniteltu hyvin etukäteen? Anna käytännön esimerkki.
Koulutuksen etukäteinen suunnittelu on erityisen tärkeää, sillä yleensä koiran kanssa tehdessä ei yksinkertaisesti ehdi ajattelemaan kaikkia niitä asioita, joita pitäisi, jotta koulutus etenisi mallikkaasti ja tavoitteellisesti. Suunnittelu on hyvä tehdä paperille etukäteen, silä se toimii myös muistiinpanoina ja niihin on ajoittain hyvä palata nähdäkseen mitä kaikkea koira on jo oppinut ja mitä on kenties tehnyt väärin. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! Kun ohjaaja tuntee koiran heikot kohdat ja vahvuudet, hän kykenee suunnittelemaan koulutusjaksot siten, että ongelmilta vältyttäisiin. Ennakoiminen tässä tilanteessa on sallittua ja lähes pakollistakin. Sessio on hyvä harjoitella mielessään ja pohtia mitä siinä voi mennä vikaan, jotta konkreettisessa tilanteessa moni asia olisi jo etukäteen tiedossa. Harjoittele mielessäsi kummassa kädessä pidät namia, missä koira on, oma liikesarjasi jne. Tee liike ilman koiraa, jotta osaat esim. sovittaa askeltempon oikein. Pohdi koulutuspaikkaa, sen mahdollisuuksia ja vajeita, mitä välineitä sinulla on käytössäsi ja ennen kaikkea missä ne ovat koulutuksen aikana (taskussa, pöydällä, miten otat esiin jne).
Esimerkkinä kerron agilityn rataharjoitukset. Käyn yleensä radan läpi jo siinä vaiheessa kun rakennan sitä. Kuivaharjoittelen radan useaan kertaan ilman koiraa, ja koska tunnen koirieni ongelmakohdat (toisella irtoaminen minusta, toisella liika vauhti kontakteilla ja este-epävarmuus) keskityn niihin. Toistan ongelmakohtia niin kauan mielessäni ja kentällä ilman koiraa, että itse kykenen suorittamaan liikkeen nopeasti, ajattelematta. Tätä olen painottanut aina alkeiskurssilaisillemme: agilityssa kuivaharjoittelu on todella tärkeää, koska radalla ei koiran kanssa enää ehdi ajattelemaan eikä sitä voi pysäyttää. Kaikki mutkat ja suvannot on osattava ennakoida jo etukäteen ja mietittävä millä virheet voisi ehkäistä. Vanhempi koirani irtoaa minusta esteille huonosti, joten minun tulee ottaa se huomioon jo rataa suunnitellessa. Minun tulee viedä se pidemmälle, lähemmäksi esteitä kuin nuorempi koirani, joka osaa itse etsiä esteet kentältä. Sen sijaan nuoremman kanssa minun tulee jarrutella sitä kontakteilla, varmistaa, että se todella suorittaa ne, jotta kyseinen rataharjoitus ei vahvistaisi ei toivottua käytöstä. Usein kontaktiharjoitukset otankin rauhassa ja erikseen. Kun rata on hyvin mielessä, sen ongelmakohdat käyty läpi mielessä ja kaikki mutkat etukäteen valmiiksi mietitty haen koiran kentälle. Yleensä käy niin, että etukäteen suunnitelemani rata sujuu hyvin paria ongelma kohtaa lukuunottamatta. Ne voivat olla sellaisia, joita en etukäteen osannut nähdä. Niitä käymme koiran kanssa erikseen läpi kentällä ja vasta sitten kokeilemme taas koko rataa yhteen putkeen.
___________________________________________________________
Miten koulutus jaksotetaan ja miksi?
Koulutus on hyvä jaksottaa, jotta se pysyisi selkeänä sekä koiralle, että ohjaajalle. Itse koulutus tapahtuu periodeissa, sisältäen koulutusta muutaman minuutin jaksoissa, joissa sekä koira että ohjaaja jaksavat keskittyä. Koira jaksaa keskittyä yhtä jaksoisesti 2-5min. Välissä pidetään ihan vain hetkenkin tauko, jolloin sekä koira että ohjaaja voi kerätä ajatuksiaan. Jos koulutus ei etene, on helppoa tarkistaa missä mennään vikaan kun mieltää koulutuksen yhdeksi kokonaisuudeksi pieniä yksittäisiä liikkeitä sekä niiden välisen yhteyden. Jos käytös pysyy samana tai se huononee, tule tarkistaa menetalytapa. Tulisiko palkkausta muuttaa? Omaa lähestymistapaa? Käskyä? Tulisiko koulutuksessa siirtyä taaksepäin, opettamaan vahvempaa perustaa koiralle? Tarkistaa palkkion laatu, ajoitus ja vahvistetiheys.
Itselleni koulutuksen jaksottaminen on erittäin tärkeää, koska omistan monta koiraa. Kirjaan kaikki koulutukset ylös, jotta tiedän missä mennään ja muistan mitä kukin koira jo osaa.
Lifedream Colliet 