Vision verkko-opinnot: käyttäytyminen

Ajatuksia vuodelta tammikuulta 2010, Vision kouluttajakoulutuksesta, sekä alla etologiaan viittaavat vastaukseni Verkko-opinnoissa.

”Vaikka olen äärimmäisen pettynyt Vision kakkos kurssiin, niin täytyy vielä mainita, että ykkös kurssi on ollut hintansa väärtti. Tommy Wiren osaa kouluttaa mukaansa tempaavasti ja mukavasti. Hänellä on myös mielestäni ihan ideat kohdallaan ja olen kokenut hänen kohdallaan melkoisia yllätyksiä suuntaan jos toiseen. Tänään olin koko päivän taas Tikkurilassa ja moni asia taas selkeytyi.

Kunhan löydän jostain aikaa kirjoitan ajatuksiani lisää tänne, muta kaiken aa ja oo tuntuu olevan koiran tunteminen ykilökohtaisesti. Kouluttaminen on käyttäytymisen muokaamista ja sen mahdollistaminen taas on kiinni siitä, että kykenee erottelemaan koiran ominaisuuksia yksilötasolla: palkkaukset tilannekohtaisesti ja koira kohtaisesti, geneettiset ja opitut ominaisuudet pilkotaan pieniin käytös palasiin ja niitä lähdetään sitten työstämään palikka kerrallaan.

Kysyin muuten Tommylta huvikseen hänen mielipidettään luonnetesteistä tai muista testeistä. No, hän oli sitä mieltä, ettei niillä ole hänelle itselleen minkäänlaista painoarvoa. Se on tietenkin vain hänen mielipiteensä, mutta väkisinkin kurssilla istuessani mietin, mikä kaikki koiran käytöksessä onkaan luonnetta ja mikä käyttäytymistä ja mikä on opetettu ja mikä geneettistä. JA, koska olen kasvattaja, miten ihmeessä me kykenisimme siihen vaikuttamaan ja työstämään sitä…

Puhuimme Tommyn kanssa puolisen tuntia nykyajan ihmisten asenteista niin kasvatustyössä, luonnetesteissä kuin toko puolellakin. Kaikenlainen rotukohtaisuus ollaan heittämässä romukoppaan ja tilalle tulee yleiset käytännöt. Tommylla oli myös mielikuva, että kasvattajia ei koiran käytös tai luonne kiinnosta, tärkeämpää on tehdä rahaa. Tätä en voinut mitenkään allekirjoittaa, mutta sanoinkin olevani vielä varsin kokematon, pienestä rodusta ja kaikki kohtaamani kasvattajat ovat ns. pienen linjan harrastelijoita (=koiria ei ole kotona satoja, eikä pentueita tule 2kk välein, kuten Tommy viittasi).

Olen jotenkin alkanut pohtimaan, että jopa me ihmiset opimme samanlailla kuin koirat ja kanatkin. Psykologia tietyllä asteella: vahvisteet ja rankaisut, oikeasti toimivat onpa kyseessä mikä eläinlaji tahansa. Mutta vain koira hakee meihin luonnostaan kontaktia, vain koiraa voimme manipuoloida painostamalla toimimaan. Jos haluan opiskella käyttäytymistä, tulee minun työstää sitä ja se tarkoittaa koirien, erilaisten koirien, kouluttamista. Visio lähtee oppimisteorioista ja ne ovatkin todella mielenkiintoisia: saan ekasta kurssista todella paljon irti. Mutta kuten Tommy sanoi, kouluttamisessa tarvitaan tilanne- ja koira kohtaisesti niin rankaisua, vahvisteita, houkuttelua kuin toisinaan fyysistä manipuolointiakin. Riippuu aivan tilanteesta mikä on kannattavaa ja ennen kaikkea tajuta, että palkan laadulla on suuri merkitys toteutukseen. Tärkeintä on osata seurata koiraansa ja lukea sitä: vahvista sitä mikä on heikkoa käytöstä ja jätä vahvistamatta vahva jo olemassa oleva käytös. Tasapainoisen koiran saamiseksi tulee harjoitella kaikenlaisia leikkejä ja asioita, mutta samalla tulee kyetä lukea koiraa ja löytää sen geneettiset peruspalikat.

Kuvaile koiran aisteja. Vertaa koiran ja ihmisen aisteja ja niiden merkitystä koiralle/ihmiselle. Pohdi myös sitä, miten tämä pitäisi ottaa huomioon koiran tapakasvatuksessa ja koulutuksessa.

Avain koirien kouluttamiseen on kyky ymmärtää miten koira käsittää maailman ja mikä on sille tärkeää. On tärkeää ymmärtää, ettei koira hahmota ympäristöä samoin kuin ihminen ja sen kokemusmaailma on hyvin erilainen. Suuri osa ongelmakäytöksestä johtuukin ihmisten kyvyttömyydestä ymmärtää koiran kokemusmaailmaa.

Kun koiranpentu syntyy maailmaan sen ensimmäinen kokemus ympäristöstä on haju sekä tuntoaisti. Se haistaa emonsa ja maidon, sekä on hyvin herkkä lämpötilan vaihteluille. Nenänsä avulla se mönkii emän luo pitkänkin matkan päästä. Myös myöhemmin hajuaisti on yksi tärkeimmistä koiran aisteista. Tutkiessaan maailmaa koira haistelee maata lenkillä, ilmaa metsässä jne. Vetoongelmiin voi toisinaan olla ratkaisuna se, että ymmärrämme koiran halun haistella ja voimme käyttää tätä palkkiona vetämättömyydestä. Toisaalta kieltämällä koiralta ylitsemääräiset haistelut saamme koiran ymmärtämään, että lenkin lopullisesti tahdista sekä kulusta ”määräämme” me, eikä koira. Näin pienestä asti johdonmukaisesti opetettu pentu ymmärtää olla jäämättä haistelemaan liian kauaksi hajuja, vaan jatkaa kanssamme iloisen reippaasti matkaa. Vahvaluonteisten urosten kanssa tämä voi olla hyvä ennaltaehkäisykeino remmissä käyttäytymisen ongelmiin. Rankaisukeinona yleistynyt sitruunapanta on kehitelty korian hajuaistin varaan. Aina kun koira tekee kiellettyä, kuten haukkuu, pannasta ruiskuaa sitruunan hajuista ainetta koiran kuonolle. Joillakin koirilla tämä on riittävän vahva pakote ei toivotun toiminnan lopettamiseen, toisille se ei toimi.

Koiran hajuaisti on toiminut ihmisen palveluksessa jo kauan mm. pommikoirat, huumekoirat, rauniokoirat jne toimivat kaikki samalla periaatteella. Vanha sanonta koira haistaa pelon pitää myös paikkansa, vaikkakin tilanteeseen liittyvä koiranpelko ei välttämättä ole niille niin selkeä määrite kuin meille. Itse olen huomannut mm. kynsiäleikatessani, että rauhallisen hyväksyvän koiran kynsien leikkaaminen pennun läsnäollessa antaa sekä haju- että visuaalisen havainnon toimenpiteen turvallisuudesta pienelle pennulle. Tällaisen käyttäytymismallin sekä luonnollisesti positiivisten vahvisteiden avulla pennulta kuin pennulta on helppo opettaa kynsien leikkuun niksit.

Koiran kuulo on erittäin hyvä. Se kykenee kuulemaan lähes nelinkertaisesti ihmiseen verrattuna ja niinpä arjessa moni asia kuten metsässä vapaana liikkuvan koiran karkailu sienestäjien ja villieläinten perään on lähes arkipäivää. Koira voi myös stressaantua melusta ja hälinästä, jos sitä ei ole pienestä asti kunnolla siedätetty. Rotujen välillä on suuriakin eroja siinä, miten koirat suhtautuvat koviin ääniin. Omasta mielestäni esim. collien tietyntyyppinen ääniherkkyys on rotuominaisuus, joka liittyy vahvasti sen aikaisempiin työtehtäviin aivan kuin oikeanlainen paimennustaitokin. Collien on täytynyt kuulla paimenen komennot, usein vihellykset, pitkien matkojen päästä. Tämä on tehnyt siitä käskyherkän koiran, jota on helppo kouluttaa eikä se yleensä vaadi kovia käskyjä saatika huutamista. Koiran koulutuksessa joskus kuulee käytettävän räminäpurkkia. Tämän tarkoitus on ärsyttää koiran kuuloa sen verran, että se keskeyttää ei toivotun käytöksen. Purkki heitetään koiran jalkoihin, jolloin se säikähtää tilanteen ulkopuolelta tullutta ääntä. Tämä toimii tietyissä tilanteissa, mutta ei anna ratkaisumallia oikein käyttäytymisestä koiralle yksistään. Epävarmaa, pelokasta koiraa on suorastaan häijyä rankaista haukkumisesta pelottelemalla sitä vielä lisää tilanteessa, joka on sille muutenkin itsessään pelottava.

Tuntoaisti koiralla on samantapainen kuin ihmiselläkin ja kipukynnyskin on samanlainen. Ollessaan stressaantunut tai adrenaliininvallassa, koira ei välttämättä tunne kipua, mutta aivan kuin ihmisellä, kipu palaa aikanaan takaisin. Koulutuksessa tämä on hyvä muistaa jos käytetään fyysisiä pakotteita kuten remmistä nyppäisyä tai koulutusvälineitä kuten kuristavaa kaulapantaa jne.

Näkö ei ole koiralla yhtä hyvä kuin ihmisellä. Rotukohtaisia eroja ilmenee siinä, miten koirat reagoivat näkemiinsä ärsykkeisiin. Esimerkiksi collielle liikkuvat kohteet laukaisevat monesti takaa-ajamisen tarpeen, kun taas laumanvartijat eivät reagoi välttämättä liikkuvaan kohteeseen lainkaan. Koulutuksessa tämä on hyvä muistaa ja varsinkin vapaana ollessaan koira saattaa singahtaa liikkuvan kohteen perään. Tähän ratkaisuna voisi olla riittävän vahva opittu käyttäytymismalli (esim. käsky = luoksetulo = nami) sekä siedättäminen erilaisiin liikkuviin esineisiin pikku hiljaa.

Koska ihminen on auttamatta jäljessä kuulo ja haju aistimustensa kanssa ja usein myös näköhavaintojen tiedostamisessa verrattuna koiraan, tärkein koulutusapu, jonka ihminen voi omaksua on ennakoiminen. Kun ihminen yrittää olla pennusta asti askeleen edellä koiraa, tilanteet joissa pentu pääsisi ns. lipeämään käsistä vähentyvät ja tilanteisiin liittyvät käyttäytymismallit eivät pääse rakentumaan vahvoiksi. Tilanteiden ennakoiminen arjessa kuten oma ympäristön jatkuva havainnointi vapaana metsässä liikkuessa on äärimmäisen tärkeää. Mitä useammin koira pääsee irti juostessaan karkaamaan omistajalta esim. marjastajan luokse, sitä vahvempi on tuo käyttäytymismalli myös jatkossa. Itse tein sen virheen, että annoin lauman painella metsässä vapaana ja joskus kävi niin, että ne hoksasivat metsässä liikkujan ennen minua. Kun ymmärsin voivani huomata tulijan ennen koiria, yritin ottaa niitä kiinni, mutta pian käsky tänne merkitsi niille jo eteenpäin sinkoamista, olihan se merkki jonkun vieraan ilmestymisestä näköpiiriin. Niinpä tähän päivään asti, olen suhtautunut vieraisiin tulijoihin neutraalisti ja jos näen tulijat ennen koiria, kiinnitän niiden huomion rapisuttelemalla nami pussia, ja vain kävelen toiseen suuntaan muina miehinä.

Tämän lisäksi ennakoimista on tehtävä aktiivisesti myös koulutuksessa. On siedätettävä pentu jo alusta pitäen erilaisiin häiriöihin, jotta se ymmärtäisi kaikissa tilanteissa olevan kannattavaa kuunnela omistajaa.

______________________

Vertaile eri rotujen pentujen herkkyyskausien ajankohtia. Miten herkkyyskaudet tulisi ottaa koulutuksessa huomioon?

Herkkyyskaudet jaetaan yleensä laajasti ajatellen 5 eri alueeseen: syntymää edeltävään aikaan, syntymän jälkeiseen aikaan, siirtymävaiheeseen, sosiaalistumiskauteen sekä nuoruusikään. Todellisuudessa jokaisella synnynnäisellä käyttäytymismallilla on oma herkkyyskautensa, jonka aikana kyseinen koira joko saa ärsykkeitä toimilleen tai ei saa, mikä vaikuttaa luonnollisesti vahvasti käytökseen. Herkkyyskausien ajankohdat ovat perinnöllisiä, joten kasvattajilla voi olla suuri mahdollisuus vaikuttaa koirien luonteisiin opastamalla ostajia oikeaan suuntaan ja kiinnittämällä asiaan aktiivisesti huomiota.

Rotukohtaisia eroja on ns. varokäyttätytymisen ilmenemisessä. Siinä missä susilla tuo käytös alkaa n. 3vkon iässä, pentujen tullessa pesästä esiin ensimmäisiä kertoja, koirilla se on keskimäärin 7vkoa. Ennen tätä herkkyyskautta tulisi pentuja käsitellä kasvattajan luona aktiivisesti ja pikku hiljaa siedätellä stressiin, jotta niiden stressinsietokyky kasvaa mm. kääntelyllä, emän nisien lämmöstä hiukan kauemmas siirtelyllä tai vaikkapa avaamalla ikkunaa hiukan, jotta pennut kerääntyvät kasaan. Kasvattajan luona tehdyllä käsittelyllä näinä ensimmäisinä viikkoina on suuri merkitys koiran kasvulle ja sille, miten sitä voidaan jatkossa kouluttaa/käsitellä.

Paimenkoirilla välttämiskäyttäytyminen alkaa n. 5vkon iässä, mikä tarkoittaa sitä, että kasvattajien tulisi tehdä paljon töitä pentujen sosiaalistamiseen ennen tätä ikää. Pentuja tulisi käyttää myös ulkona ja kaupungissa, niiden tulisi kuulla ääniä ja nähdä kaikenlaisia olentoja. Noutajilla ja vinttikoirilla tuo välttämisikä on myöhemmin, vasta 10vkon iässä, joten ne kokevat jo paljon asioita uuden omistajansa kanssa luonnostaan. Tämä vaikuttaa koirien perusolemukseen noutajien ollessa tasaisempia ja itsenäisempiä, siinä missä paimenkoirat hakevat aktiivisemmin ihmisen hyväksyntää.

Sosiaalistaminen on tärkeää. Rotujen välillä ei ole juurikaan eroja siinä, milloin tuo kausi alkaa tai loppuu, mutta sitäkin enemmän siinä miten ne käyttäytyvät eri eläinlajien kanssa. Meillä pennut kasvavat yhdessä emon, usein isän ja muiden koirien kanssa. Lisäksi ne sopeutuvat pienestä asti kissoihin niin, että vielä aikuisenakin haluavat painia ja leikkiä niiden kanssa sen sijaan, että ajaisivat takaa. Myös vuohiin pennut pääsevät tutustumaan jo 4 vkon iässä, jotta ne mahdollisesti voisivat toimia paremmin myös lammas/vuohi paimenina.

Uudessa kodissa sosiaalistaminen on edelleen tärkeää myös koulutuksen kannalta. Pentua tulee viedä aktiivisesti kaikenlaisiin tilanteisiin, joissa se myöhemminkin tulee elämään, mutta toisaalta myös suoda sille rauha ja aikaa. Aina 4kk ikään asti jatkuva sosiaalistumisen kausi on myös omistajan kannalta merkittävää ottaa huomioon.

__________________

Selvitä metsästyskäyttäytymisliikemalli (fixed action pattern) ja miten se eroaa eri roduilla (anna muutama esimerkki). Mieti, miten nämä erot vaikuttavat eri rotujen yksilöiden käyttäytymiseen nykyajan yhteiskunnassa ja mitä ongelmia ne tuovat kouluttajan näkökulmasta mukanaan.

Metsästyskäyttäytymismalli on erilainen koirarodusta riippuen. Se on kuitenkin sisäsyntyinen käyttäytymismalli, joka tarvitsee oikein muodostuakseen oikeat ärsykkeet. Eläimet oppivat hienosäätöä toistoilla, mutta varsinainen automaattinen liikemalli on olemassa.

havaitsee saaliin – tuijottaa – vaanii – ajaa takaa – ottaa suuhun – puree kuoliaaksi.

Kun sopiva ärsyke laukaisee käyttäytymisketjun, ei eläin ehdi ajattelemaan, se toimii kuin automaationa. Tapahtumalla on niin vahva sisäinen ”tahto”, että eläin saa toiminnasta mielihyvää. Tämä on lajin säilymisen kannalta tärkeää, jotta luonnonvaraisestkin eläimet yhä uudelleen yrittäisivät saalistaa eivätkä heittäisi pyyhettä kehään kun kerran kokisivat epäonnistuneensa.

Rotujen taustalla ovat erilaiset mutaatiot yllämainitusta liikemallista, jota ihmiset alkoivat käyttää hyväkseen. Metsästyskoirat, joilta puuttui esimerkiksi halu tappopuremiseen oli ihmisen kannalta hyvä ominaisuus ja jalostuksen kautta saatiin aikaan koiria, jotka luovuttivat tuon tehtävän ihmisille tai sitä ei haluttu ilmenevän lainkaan.

Esimerkkinä voin antaa omat rotuni:

Lk. collielle on ominaista paimentaa lampaita ja niinpä sille on suotavaa ettei se purisi niitä kuoliaaksi. Äärimmäisen harvoin collie ottaa suuhunsa ajettavaa tai puree sitä kuoliaaksi, toki poikkeuksiakin on, kuten fasaaneja pyydystävä tuttavani koira. Monesti paimentamiseen liittyy myös napsiminen eli eläinten liikkeelle saaminen valepuremisen avulla:

havaitsee- tuijottaa – vaanii – ajaa takaa

Irlanninsusikoiraa on käytetty susien metsästykseen ja se on tavoiltaan sekä vahvuuksiltaan edelleen hyvin itsenäinen luonteeltaan. Sillä ilmenee lähes kaikki ketjun osat kuin sudellakin, mutta vaaniminen on jäänyt pois:

havaitsee- ajaa takaa- ottaa suuhun – puree kuoliaaksi

Brasilianterrieriä on käytetty sekä pientuholaisten torjuntaan että paimentamiseen Brasiliassa.

havaitsee – tuijottaa – vaanii – ajaa takaa – ottaa suuhun – puree kuoliaaksi

Nyky-yhteiskunnassa koirien sosiaalistamisella on suuri vaikutus niiden kanssa elämisessä. Koiran ulkoiluttaminen vapaana on vähintäänkin arveluttavaa jos se ei anna ottaa kiinni itseään tai sinkoilee eläinten perään.

________________________________

Vertaile koiran ja suden käyttäytymistä. Mitä näille on yhteistä, mitkä käyttäytymismallit ovat muuttuneita, miten käyttäytyminen eroaa?

Luonnonvaraiset eläimet eivät ole kesyjä, eikä se ole niille toivottu ominaisuus eloonjäämisen kannalta. Käyttäytymistä tutkittaessa tämä on hyvä asia ottaa huomioon. Eroja kahden lajin kohdalla on niin paljon, että tuntuu mahdottomalta kirjoittaa tähän niitä kaikkia. 10 000 yhteistä vuotta ihmisen kanssa on vaikuttanut oleellisesti koirien tapaan kohdata ihminen ja elää yhdessä kanssamme.

Susi ei koskaan, vaikka olisi ikänsä elänyt ihmisen kanssa, hae samalla tavalla ihmisen kontaktia ongelmaratkaisutilanteissa kuin koira. Molempien lajien käyttäytymiselle on oleellista aikuisten lajikumppanien sosiaalistaminen pentuaikana. Molempien elekili muodostuu synnynnäisistä sekä opituista käytöksistä ja on hyvinkin samanlainen. Pentujen herkkyysikä vaihtelee susien kolmesta viikosta koirien seitsemään, mikä selittää monia eroja käyttäytymisessä.

Eroavaisuuksia löytyy myös mm. metsästyskäyttäytymisessä ja ääntelyssä. Molemmilla lajeilla on voimakas sisäinen tarve sosiaalisuuteen. Koirien kouluttaminen on helpompaa kuin susien, koska ne synnynnäisesti hakevat enemmän huomiotamme. Ne kestävät myös erilaisia ympäristöjä paremmin ja sopeutuvat myös aikuisina. Tämä johtuu siitä, että vähäinen reagointi mahdollistaa koiran säilymisen ihmislajin kumppanina. Sudella on kuitenkin enemmän käyttäytymismalleja kuin koiralla ja niillä ilemee myös sellaisia käyttäytymisketjuja, joita ei ilmene ainakaan täydessä määrin koirassa.

Koiran katsotaan olevan kehityksessä noin 4kk ikäisen sudenpennun tasolla. Tämä selittää monia käyttäytymiseen liittyviä eroja. Koiraurokset ovat sukukypsiä läpi vuoden, kun taas susiuroksista vain lauman alfauros saa jatkaa sukua. Lisääntymiskäyttäytyminen on jo ympäristöoloista johtuen varsin erilaista: susi elää laumassa jonka muodostaa alfapari ja näiden lapset, koiran on täytynyt sopeutua eloon ihmisen kanssa ja me olemme pitkälle päättäneet millainen sen laumasta muodostuu, millaisia yksilöitä ja mitä sukupuolta ne laumassa ovat. Koiranartut saavat juoksun 2krt vuodessa, siinä missä susi vain kerran vuodessa ja tuolloinkin se kelpuuttaa vain alfauroksen. Koiranarttu voi taas antaa useammankin uroksen astua, mikä tarkoittaa sitä, että pentueessa voi olla useampi isä. Tämä vaikuttaa perustavanlaisesti eläinten käyttäytymiseen.

Koira ovat leikkisempiä kuin sudet ja myös metsästyskäyttäytyminen on harvoin täydellinen. Susien elekieli on hienovaraisempaa ja sitä myös tulkitaan tarkasti. Tappelut susien kesken ovat harvinaisempia kuin koirien, sillä sudet tulkitsee viestejä tarkasti. Alistuvaa sutta ei yleensä purra. Sen sijaan koirien välisiä käyttäytymismuotoja on useita, monet johtuvat jo huonosta sosiaalistamisesta pentu aikana. Koirat hakevat meiltä ohjastusta, vähän kuin sudenpennut emoiltaan.

Published by

Hanna

Elämästä unelman reunalla kirjoittelee vihreällä ja positiivisella mielellä käyvä eukko. Valokuvauksen ja lemmikkien lisäksi harrastan pitkänmatkan kävelyä, kiipeilyä, melontaa, sukellusta, maastoratsastusta ja retkeilyä. Tavoitteena mm. Mont Blanc (4810m) 2019. Arjen seikkailuja, maailman ihmeitä ja luonnossa samoamista. Niistä on pienen tytön unelmat tehty!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s