Vision verkko-opinnot: koulutus

SYKSYLLÄ 2009 ALOITIN TIKKURILASSA KOIRAKOULU VISION KOIRANKOULUTTAJAKURSSIN. LAITAN VERKKO-OPINTOTEHTÄVISTÄNI  TÄNNE UUSIA OTSIKOITA, KOSKA TAJUSIN NÄISTÄ OLEVAN VARMASTI PALJON HYÖDYLLISTÄ TIETOA MEILLE KAIKILLE KOIRIEN ONGELMIEN JA KOULUTTAMISEN KANSSA PUUHAAVILLE! Helppoja eivät olleet, mutta selvisin sentään 🙂

Kurssiohjelma vaihe I

– Käyttäytymisen analysointi, toiminnan aikaansaaminen
– Positiivinen ja negatiivinen vahviste, positiivinen ja negatiivinen rankaisu, ehdollinen vahviste, ajoitus, vahvistetiheys, kriteeri
– Toimintojen nimeäminen, ärsykekontrolli, latenssi
– Kouluttajan toiminta
– Käyttäytymisketjut
– Koulutussuunnitelmat
– Koiran etologiaa: koiran ja suden käyttäytymisen eroavaisuudet, koiran aistit ja tunteet, metsästyskäyttäytymisen eri muodot, koiran ikä- ja herkkyyskaudet

T. HANNA

Tässä on ekan viikonlopun verkkotehtävät:

Positiivinen vahviste (määritelmä)
Positiivinen vahviste (teho)
Positiivinen vahviste (kesto)
Positiivinen rankaisu (määritelmä)
Positiivinen rankaisu (ongelmat)
Negatiivinen vahviste (määritelmä)
Negatiivinen rankaisu (määritelmä)
Vahvisteen osa-alueet
Harjoitusohjeen analysointi –
Ajoituksen merkitys
Ajoitus ei niin tärkeää?
Epätäsmällisen ajoituksen ongelmat
Kriteeri (määritelmä)
Vahvistetiheys (määritelmä)
Toiminnan aikaansaaminen

Mitä tarkoittaa positiivinen vahviste? Anna käytännön esimerkkejä.

Saatavilla: sunnuntai, 20 syyskuu 2009, 21:00
Palautettava viimeistään: lauantai, 31 lokakuu 2009, 21:00
Viimeksi muokattu: keskiviikko, 23 syyskuu 2009, 21:50 (147 sanaa)

Positiivinen vahviste on sitä kun koiran ympäristöön lisätään jotakin, jonka ansiosta koiran toiminta lisääntyy. Yleensä vahviste on koiralle mieluinen, kuten nami, leikki tai kehu. Sen täytyy olla koirasta ansaittu ja aiheuttaa tyytyväisyyttä. Vahvisteen tulee toimia koiralle moottorina sen suorittaessa ohjaajan vaatimaa tehtävää. Koiralle postiivinen vahviste on myös jotakin tuottavaa. Esim istumista opetellessa koiraa on helppo vahvistaa oikeasta toiminnasta namilla. Palkkion tulee seurata riittävän usein. Toisaalta esim. makkarajäljellä koira saa vahvisteen toimistaan löytämällä aluksi tiuhaankin tahtiin nakkia jäljeltä. Se kannustaa koiraa eteenpäin ja toimii vahvisteena suoritetusta toiminnasta. Eläin itse määrittelee mikä sille toimii vahvisteena ja koirat ovatkin yksilöitä. Se mikä toisella toimii, ei välttämättä toimi toisella, esim. erilaiset makupalat, lelut jne. Agilitykentällä vahvisteena toimii usein seuraava este ja radan lopussa railakas riehumisleikki omistajan kanssa.

Palautetta Opettajalta
sunnuntai, 27 syyskuu 2009, 23:01
Arviointi: –
HYVÄKSYTTY

Erittäin hyvä! Täsmennän vain pikkuisen: vahviste ei ole vahviste ellei se ole koiralle mieluinen – ei siis yleensä mieluinen vaan aina.

_______________________

Mitä tarkoittaa positiivinen rankaisu? Anna käytännön esimerkkejä.

Saatavilla: sunnuntai, 20 syyskuu 2009, 23:15
Palautettava viimeistään: lauantai, 31 lokakuu 2009, 23:15
Viimeksi muokattu: sunnuntai, 11 lokakuu 2009, 11:49 (133 sanaa)

Postiivinen rankaisu on sitä kun tilanteeseen lisätään jotakin eläimelle epämieluisaa, jotta koiran käytös vähenee. Tämä aiheuttaa koiralle ahdistusta. Voimakkaampia keinoja on paineistaa koiraa esim. käyttämällä fyysistä voimaa rankaisukeinona.Tämä kuitenkin on pidemmällä tähtäimellä hitaampi tapa toimia ja usein katkaisee koiran motivaation toimia. Esimerkkinä voisi olla vaikkapa tilanne, jossa porteista kulkiessa koiran niskaan tartutaan, jotta se odottaisi vuoroaan tai kun nuorempi koira mielistelee ja hyppii vanhempaan vastaan, vanhempi rankaisee sitä murahtamalla sille niin voimakkaasti, että pentu kellahtaa selälleen, vingahtaa ja yleensä säikähtää tilannetta. – toisaalta koirat tässä tilanteessa lopettavat tilanteen lyhyeen, vanhemmat heiluttavat häntää tai nuolevat pentua ja kertovat sille kaiken olevan taa hyvin. Välitön rangaistus ja välitön palautus (positiivinen vahviste)

Palautetta Opettajalta
maanantai, 12 lokakuu 2009, 23:45
Arviointi: –
HYVÄKSYTTY

Määritelmä on aivan oikein, hyvä!
Antamasi esimerkkitapaus lahkeessa roikkuvista pennuista ei ole esimerkki positiivisesta rankaisusta – mitään epämiellyttävää ei ole lisätty koiran ympäristöön. Tässä tapauksessa on kyseessä negatiivinen rankaisu: pennulta on otettu pois jotakin miellyttävää (liikkuva lahje) > käytös (repiminen) vähenee. Koira ei varsinaisesti varmaankaan koe epämiellyttäväksi sitä, että ihminen lakkaa liikkumasta, kiva vain loppuu. Toruminen tai läpsäisy olisivat tässä tapauksessa positiivisia rangaistuksia.
Vähän samaan suuntaan menee esimerkkisi vetävästä koirasta. Suunnan vaihdos ei myöskään ole koirasta epämiellyttävää, siltä vain otetaan pois mahdollisuus edetä suuntaan, johon se hanakasti pyrkii. Jos sen sijaan kiskaisisit hihnasta voimakkaasti estääksesi vetämisen, olisi se positiivinen rankaisu.

Positiivinen rankaisu on aina siis jotakin, jonka koira kokee epämiellyttäväksi. Mainitsemasi paineistus on tällaista rankaisemista. Annapa siitä joku esimerkki.

12.10.09.
OK. Niskaan tarttuminen on hyvä esimerkki. Samoin kuin koira, voi ihminenkin murahtaa ja se on positiivinen rankaisu, kyllä.

____________________

On olemassa muistilista tarkistettavista asioista, kun koulutus ei etene. Mitkä nämä asiat ovat (yhteensä neljä asiaa)? Selitä termit eli kuvaile, miten tämä vaikuttaa koulutukseen.

Saatavilla: sunnuntai, 20 syyskuu 2009, 23:00
Palautettava viimeistään: lauantai, 31 lokakuu 2009, 23:00
Viimeksi muokattu: sunnuntai, 11 lokakuu 2009, 11:15 (208 sanaa)

Vahvisteen tulee olla ansaittu ja arvostettu. Vahvisteen osa-alueita ovat:

– ajoitus: palkkion tulee olla täsmälleen oikeaan aikaan annettu, eli halutun käytöksen aikana. Vahvisteen ajoitus on tärkein taito kouluttajalle, sillä sitä saa mitä vahvistaa.

– kriteeri: selkeä visio siitä, mitä harjoituksella haetaan ja siitä pidetään kiinni. Kriteeri on syytä tehdä selväksi itselleen jo ennen harjoitusta, sillä muuten siitä tulee helposti koiralle epälooginen. Vahviste tulee antaa vain kriteerin täyttävästä käytöksestä. Harjoituksessa tulee käyttää vain yhtä kriteeriä kerrallaan (haluttu asia), ja vaikka koiralta vaadittava liikesarja olisikin monitahoinen, sen suoritustavasta pidetään aina kiinni. Kriteeriä on syytä nostaa silloin kun onnistut 8 kertaa kymmenestä, mielummin täydestä kympistä.

– vahvistetiheys: koiran oikeaa toimintaa harjoituksen aikana tulee vahvistaa usein ja vain oikeasta suorituksesta. Hyvä toisto on 12 kertaa minuutin aikana silloin kun asia on uusi. Koiralla ei ole aikaa reagoida harjoituksen ulkopuolisiin häiriöihin ja sen mielenkiinto pysyy yllä.

– vahvistaminen on prosessi, jota ei voi jakaa pienemmiksi osiksi. Yleensä koira kuitenkin saa kaksi vahvistetta: sekundääri vahvisteen juuri ennen ns. normaalia vahvistetta (esim nami) eli primäärivahvistetta. Kaikki mitä tapahtuu näiden kahden asian välillä vahvistuu paljon, joten kiinnitä asiaan koulutuksessa huomiota täsmällisen käytöksen aikaansaamiseksi!

Palautetta Opettajalta
sunnuntai, 11 lokakuu 2009, 20:21
Arviointi: –
HYVÄKSYTTY!
Hyvä! Neljäs kohta on siis vahvisteen laatu, mutta katsoin sen nyt tulleeksi tuossa, että ”vahvisteen tulee olla arvostettu”.

Mitä ongelmia rankaisupainotteinen koulutus tuo ja mitkä ovat rankaisun sivuvaikutukset?

Pelkästään rankaisua käyttämällä koira ei opi ajattelemaan itse. Harjoitukset kestävät kauan, eikä koira saa toimilleen riittävästi vahvistetta. Sen huomio kääntyy muualle. Koira ei opi tietämään mikä on oikein tai mitä pitäisi tehdä. Koira muuttuu ennen pitkää haluttomaksi tehdä yhtään mitään, sillä se ei koe tarvetta ylittää itseään ja toimia. Pelkkä rankaisun käyttäminen aiheuttaa suurta luottamuspulaa ohjaajan ja koiran välille, sillä koira ei ymmärrä sitä. Mielestäni koira ei kaipaa vierelleen fyysisesti ankaraa omistajaa, vaan luotettavaa ja opastavaa roolimallia. Koiralla on suuri halu miellyttää ihmistä, joten pelkällä rankaisulla koira ei kykene toteuttamaan itseään ja se turhautuu.

_____________

– rankaisun aiheuttamien pelkojen yleistyminen
Jos eläintä koulutetaan vain rankaisulla sen koko olemuksesta tulee ns. säikky. Se tekee kenties varovasti, sillä se pelkää rangaistusta jo valmiiksi. Koira saattaa myös tarjota kaikenlaisia toimintamalleja rankaisun välttämiseksi, eikä uskalla luottaa itseensä tai ohjaajaan (esim. istuu, makaa, istuu, seisoo jne)

– pelon ja stressin vaikutukset koiraan yleensä sekä sen oppimiskykyyn
Oppimiskyky laskee koska koira ahdistuu. Rankaisun käyttäminen voi lopettaa kaiken käytöksen, myös sen halutun. Uskon myös, että jatkuvassa pelossa ja stressissä elävä koira ennen pitkää sairastuu myös fyysisesti.

– rankaisun ja rankaisun lopettamisen ajoituksen ongelmallisuus
Koiraa voi rankaista samasta asiasta vain 1-3 krt, jonka jälkeen se menettää tehonsa.

– rankaisun voimakkuuden säätö
Monesti tilanne jää varsinaisen rankaisun jälkeen ”päälle” ja rangaistuksen todellinen vaikutuksen kesto on paljon pidempi (varsinkin fyysinen) kuin kouluttaja kenties osaa tiedostaakaan. Esim. itse olen aikanaan yrittänyt ottaa kuvia koirista pakottamalla ne istumaan vierekkäin kauniisti rivissä Wink Vanhin narttuni ahdistui tilanteesta niin, ettei vieläkään kameran nähdessään nosta korviaan kauniisti pystyyn. En varsinaisesti rankaissut sitä, mutta toimin niin vahvasti, ettei koira tuntunut koskaan palautuvan siitä. Rankaisu ja sen voimakkuus ovat koirakohtaisia, toiselle riittää nykäys remmistä, toiselle taas kovalla äänellä lausuttu toruminen edellä mainitun lisäksi…

– rankaisun käyttämisen vaikutus ihmisen omaan toimintaan
Ihminen on usein turhautunut ja kiihtynyt rankaistessaan koiraa. Tilanne ei todellakaan laukea hetkessä, vaan kestää useita minuutteja, joskus jopa kauemmin, saada itsensä jälleen tasapainoon. Koko tämän ajan koira on ns. paineen alla, vaikka varsinainen rangaistus onkin jo ohi. Lisäksi emme pääse näkemään koiran todellista potentiaalia (koska koira ei opi tekemään itse, eikä saa meiltä siihen tarvittavaa informaatiota), joten oma motivaatiomme harjoituksiin laskee. Kuvittelemme, että käsissämme on huono koira, tai että se on tyhmä. Saatamme jopa luopua koirasta vedoten sen älykkyyteen tai ”käytösongelmiin”.

_____________

14.10 Juu, aivan! Mulle vähän kestää tajuta miltä kantilta näitä vastauksia pitäisi kirjoittaa! Nyt kun kirjoitit noin tajusin heti asian.

Esim. itse olen aikanaan yrittänyt ottaa kuvia koirista pakottamalla ne istumaan vierekkäin kauniisti rivissä Wink Kun ne eivät istuneet sain kauheat raivarit… Ajattelevainen Vanhin narttuni ahdistui tilanteesta niin, ettei vieläkään kameran nähdessään nosta korviaan kauniisti pystyyn. En varsinaisesti rankaissut sitä, mutta toimin niin vahvasti, ettei koira tuntunut koskaan palautuvan siitä.

Eikös tuo mun kameraesimerkki Wanjasta ole aika hyvä esimerkki, vaikka kyseessä ei ollutkaan ns. rankaisu. Koira menee ihan lukkoon kun näkee kameran, on siis yhdistänyt pelottavan, vuosia sitten tapahtuneiden tilanteiden jälkeen tuon tunteen kameraan. Siitä muuten opin, etten koskaan kouluta koira (tai lähde ottamaan kuvia) a) nälkäisenä b) väsyneenä c) kiireessä. Tasan menee mönkään ja kaikille jää paha mieli.

Palautetta Opettajalta

Arviointi: –
HYVÄKSYTTY

Aivan oikeita asioita, hyvä! Silti vielä vähän lisää täydennystä. Kerropa hiukan seuraavista:
– rankaisun aiheuttamien pelkojen yleistyminen
– pelon ja stressin vaikutukset koiraan yleensä sekä sen oppimiskykyyn
– rankaisun ja rankaisun lopettamisen ajoituksen ongelmallisuus
– rankaisun voimakkuuden säätö
– rankaisun käyttämisen vaikutus ihmisen omaan toimintaan

12.10.
Pieniä täsmennyksiä:
– pelon yleistymisellä tarkoitetaan sitä, että koira yhdistää kokemansa kivun ja pelon kaikkeen rankaisuhetkellä läsnäolevaan. Annapa tästä jokin valaiseva esimerkki.
– Rankaisun ajoittamisessa on ongelmana myös se, että sitä tuskin saadaan osumaAn juuri halutun käytöksen kohdalle. Samalla siis aiheutetaan jonkin muun käytöksen ehkäisemistä, joka taas jatkossa saattaa estää oppimista.
– Rankaisun vaikutus kouluttajan käytöksessä näkyy myös niin, että sillä saavutettu näennäinen ”hyvä” tulos vahvistaa jatkossa kouluttajan omaa rankaisukäytöstä.

26.10.09
Hyvä! Koirasi ovat kokeneet tilanteen tavalla tai toisella rankaisevaksi. Kaikki rankaisuhetkellä läsnä olevat asiat saattavat jatkossa liittyä rankaisun tunteeseen: kun kuritat koiraa lenkillä juuri kun ohi ajaa lapsi polkupyörällä tai ohi menee lapsi rattaissa äidin kanssa ja koira sivulla hihnassa, nämä kaikki saattavat liittyä epämiellyttävään tunteeseen ja jatkossa niihin voidaan suhtautua aggressiivisesti. Myös kouluttajaan itseensä…

Mitä tarkoittaa negatiivinen vahviste? Anna käytännön esimerkkejä.

Hmmm.. hitsi kun nää on vaikeita! Hymy Meillä toimii monesti ihan katse ja rauhallinen, matala äänensävy. Voisko tällainen olla vaikka esimerkki: koira hyppää ensin vuoteeseen, johon olen itse menossa. Sanon rauhallisesti, mutta voimakkaasti koiraan ”pistävästi” katsoen ”Hugo, pois”. Mielestäni tämä riittää jo ”rangaistukseksi” ja koira hyppää pois sängystä. Kehun sitä maltillisesti ja taputan. Sitten kömmin sänkyyn ja koira saa hypätä kainaloon! Hymy

Hehehe taidan olla vähän liian väsynyt. Jos koira vetää, kiskaistaan remmistä ja karjutaan ja kun koira katsahtaa sinuun ja lopettaa vetämisen, remmi löystetään, koiraa kehutaan ja palkataan?? Hymy Jos koiraa opetetaan istumaan, eikä se heti istu, otetaan sitä pepusta kiinni ja painetaan se istumaan. Kun koira istuu, ote irrotetaan?? Jos koira järsii tuolinjalkaa käsketaan sitä ”irti” sanalla ja suihkaistaan vettä koiran naamalle. Kun koira lopettaa kehutaan ja palkataan.

Palautetta Opettajalta

Arviointi: –
HYVÄKSYTTY

Ensin on lisättävä jotakin epämiellyttävää, joka oikeanlaisen käytöksen aikana poistetaan. Mietipä jotakin ihan yksinkertaista rankaisutilannetta: lisäät painetta ja poistat paineen. Paineen poistaminen on negatiivinen vahviste ja lisää poistamisen hetkellä tapahtuvaa käytöstä.

2.11.09
Kyllä tuo käy esimerkistä. Komentaminen on rangaistus ja jos komentaminen päättyy vasta, kun koira hyppää pois sängystä, saa se negatiivisen vahvisteen.
On olemassa paljon helpompiakin esimerkkejä. Kun koira haukkuu nipistät sitä korvasta ja kun se lopettaa haukkumisen, loppuu myös nipistys > haukkumatta oleminen lisääntyy.
Kun koira hyppii sinua vasten, otat sitä niskasta kiinni ja kun se laskeutuu alas, hellität otteet. Kun koira rimpulee sylissäsi, purista sitä tiukempaan ja kun se rauhoittuu hellität puristamisen jne jne. Näitähän riittää. Ajattele asiaa paineen lisäämisenä ja paineen poistona, se saattaa vähän selventää ajatusmallia.

Mitä tarkoittaa negatiivinen rankaisu? Anna käytännön esimerkkejä.

Negatiivinen rankaisu on sitä, kun tilanteesta poistetaan koiralle mieluinen asia tai sen mahdollisuus. Eläin määrittelee sen mikä sille toimii rankaisuna. Esimerkiksi autossa, kun koira istuu ja katsoo silmiin se saa luvan hypätä pois autosta, mutta jos se yrittää ulos ilman lupaa ovi sulkeutuu. Jos koira vetää hihnassa eteenpäin omistaja pysähtyy. Kun koira lakkaa vetämästä liikutaan jälleen eteenpäin.

Palautetta Opettajalta

Arviointi: –
HYVÄKSYTTY

Juuri näin! Hymy

Etsi netistä tai keksi harjoitusohje. Etsi siitä mahdolliset vahvisteet ja rankaisut. Jos harjoittelee tämän ohjeen mukaisesti, mikä on vahvistetiheys? Entä kriteerit?

Saatavilla: sunnuntai, 20 syyskuu 2009, 23:45
Palautettava viimeistään: maanantai, 9 marraskuu 2009, 23:45
Viimeksi muokattu: sunnuntai, 8 marraskuu 2009, 19:37 (405 sanaa)

Harjoitus:

luoksetulon alkeisopetus: ohjaaja istuu tuolilla jalat haarallaan ja pentu asettuu istumaan tiiviisti ohjaajan jalkojen väliin, selkä suorana ja katse ohjaajan kasvoihin käännettynä. Varaa viereesi neljä viiden makupalan pinoa. Houkuttele koira luoksesi makupalalla. Ota viisi makupalaa käteesi ja palkkaa koirasi sormet kiinni rinnassasi. Muista toimia loogisesti makupaloja antaessasi, jolloin koiran on helppo mieltää kriteeri, josta palkka tulee. Tavoitteena on, että koiran tassut osoittavat suoraan ohjaajan suuntaan ja sen keho on samassa linjassa varpaisiin nähden. Palkkaa ensin koira oikeasta asennosta jatkuvalla nami (4-5) makupalan virtana. Myöhemmin lisää suoritukseen kestoa palkkaamalla epäsäännöllisesti muutaman sekunnin välein. Palkattomalla jaksolla koiraa kehutaan äänellä: hyvää noooin jne.

____________________

Aivan alussa: sekundäärivahviste: koiralle näytetään namia, jolla ohjataan se oikeaan asentoon ohjaajan jalkojen väliin. Primäärivahviste: palkataan koira kun se istahtaa oikeaan asentoon ja jatketaan palkkausta tauotta ennen vapautusta.

Myöhemmin: sekundäärivahviste: luoksetulokutsu, jolla kerrotaan koiralle mitä siltä toivotaan. Primäärivahviste: ensimmäinen palkka oikeasta asennosta. Kestoa harjoitellessa sekundäärivahviste on kehu oikeasta asennosta ja primäärivahviste varsinainen palkka, joka tulee siis epäsäännööllisin välein, kuitenkin alle 4 sekunnin päässä toisistaan.

Rankaisuna toimii negatiivinen rankaisu eli koiralta evätään namipalkka ellei se suorita kriteeriä oikein.

Kriteeri: tulikin tuossa tehtävässä jo esille eli pentu asettuu istumaan tiiviisti ohjaajan jalkojen väliin, selkä suorana ja katse ohjaajan kasvoihin käännettynä. Tassut osoittavat suoraan ohjaajan suuntaan ja sen keho on samassa linjassa varpaisiin nähden.

Vahvistetiheys: alkuopetuksessa lähes tauoton yhden harjoituksen aikana (4 namipalaa), mutta myöhemmin alle 5 sekuntia.

__________

Ok. Pitääkö minun keksiä uusi harjoitus vai miten tämä tästä etenee? Olen huomenna isänpäivän vietossa, ja taas koneen ääressä illalla.

__________

Sekundäärivahviste: ”Ota viisi makupalaa käteesi ja palkkaa koirasi sormet kiinni rinnassasi.” Voisiko se olla käden asento rinnalla. Ainakin omat koirat, tietävät heti jos laitan käden rinnalle, tulla eteeni istumaan. Siitä on jo itseasiassa vähän haittaa, kun pelkkää vihje ”Tänne” ei kaikilla toimi, vaan vaativat käsimerkin (huono kouluttaja).

Primäärivahviste: namipalkka.

”Muista toimia loogisesti makupaloja antaessasi, jolloin koiran on helppo mieltää kriteeri, josta palkka tulee.” Mielestäni tällä tarkoitetaan sitä, että palkkaus tulee vain kriteerin täyttämästä käytöksestä. Ei silloin jos koira on liian kaukana, istuu sivussa tms, vaan juuri kuten halutaan. Varsinainen kriteeri onkin tuossa jo eritelty.

Palautetta Opettajalta
maanantai, 9 marraskuu 2009, 22:20
Arviointi: –
HYVÄKSYTTY

9.11. Sirkku:
Nähdäkseni tässä harjoitusohjeessa ei sekundäärivahvistetta olekaan. Jos koira houkutellaan namilla luokse ja nami pysähtyy rinnan kohdalle, on nami edelleen primäärivahviste. Valitusta ohjeesta ei tarvitse yrittää etsiä sellaista, mitä siinä ei ole. Eli tässä käytetään vain positiivista vahvistetta. Jos koiralle naksautettaisiin taikka ääneen lausutulla kehusanalla kerrottaisiin, että nyt se istuu oikein, se olisi sekudäärivahviste.
Eiköhän tässä asiat juuri ja juuri ole sen verran kohdallaan, että hyväksytään. Voisit ihan harjoittelumielessä etsiä toisia ohjeita ja poimia sieltä pos/neg.vahvisteet – pos./neg. rankaisut, kriteerit, vahvistetiheyden.

7.11. Sanna:
Korjaa termit tekstiin oikein ja avaa vielä, että mitä tarkoittaa ”Muista toimia loogisesti makupaloja antaessasi, jolloin koiran on helppo mieltää kriteeri, josta palkka tulee.”

7.11.
Hyvä! Muutamia korjauksia: Namin näyttäminen koiralle houkutellessa ei ole sekundäärivahviste, vaan se on vain silkkaa houkuttelua ja luoksetulovihje on vihje eikä sekundäärivahviste. Ja huomaa myös sellainen asia, että jos koiraa kehutaan harjoituksissa paljon ilman varsinaista palkkaamista, kehu ei tällöin luotettavasti ennusta primäärivahvistetta eli ei näin ollen ole sekundäärivahviste. Jos kehu ei luotettavasti ennakoi namin tuloa, alkaa koira herkästi luottaa ennemmin vaikkapa käsien liikkeeseen. Ja jos kehu välillä ennakoi hyvin primääriä ja välillä ei, voi käydä niin että koira pettyy joka kerta, kun kehutaan, muttei palkitakaan, jolloin kehu ei toimi vahvistavana tekijänä yksinään

Anna esimerkkejä, missä ajoitus on erittäin tärkeä. Perustele miksi näin on.

Saatavilla: sunnuntai, 20 syyskuu 2009, 23:45
Palautettava viimeistään: maanantai, 9 marraskuu 2009, 23:45
Viimeksi muokattu: torstai, 5 marraskuu 2009, 18:17 (83 sanaa)

Koiran koulutuksessa ajoitus on kaikki kaikessa. On kuitenkin tilanteita, joissa ajoitus on erittäin tärkeää. Uusien asioiden opettelussa ajoitus tulisi olla kohdallaan ja toistuva, jotta koira oppisi yhdistämään vahvisteen haluttuun liikkeeseen. Esim. pennun opettaminen istumaan: yleensä namipalkka tulee juuri sillä hetkellä kun pennun peppu osuu maahan. Harjoituksissa, joissa tarvitaan koiralta täsmällisyyttä ja tarkkaa suoritusta, myös ajoitus on oltava kohdallaan. Sekundääri- esim. naksu ja primäärivahvisteen väli tulisi olla mahdollisimman lyhyt, jotta ei vahvistettaisi muitakin toimintoja.

Palautetta Opettajalta
lauantai, 7 marraskuu 2009, 18:30
Arviointi: –
HYVÄKSYTTY!
Hienoa! Juuri näin!

_______________________

Mieti, minkälaisissa harjoituksissa ajoitus ei ole tärkeä. Perustele vastauksesi.

Saatavilla: sunnuntai, 20 syyskuu 2009, 23:00
Palautettava viimeistään: maanantai, 9 marraskuu 2009, 23:00
Viimeksi muokattu: torstai, 5 marraskuu 2009, 18:17 (110 sanaa)

Ajoituksella ei ole niin suurta merkitystä tilanteissa tai harjoituksissa, jotka koira jo osaa. Esim. tottelevaisuuskoulutuksessa ja agilitykoulutuksessa koiralle on ensin opetettu yksittäiset liikkeet tai esteet kuten istu, maahan, seuraa, puomi, hyppy jne. Kun asioita aletaan ketjuttamaan yhteen, ei palkkausta enää vaadita jokaisen yksittäisen liikkeen tai esteen jälkeen, vaan koira palkataan vasta sarjan/radan lopuksi. Kun kriteeriä nostetaan, ajoitus palkitsemiselle helpoissa tehtävissä alenee. Näyttelyissä koiraa palkitaan paikallaan seisomisesta. Jos namia satelee koko ajan koira alkaa liikehtiä levottomasti. Sen sijaan jos koira keskitetään katsomaan namia ja pidennetään kestoa vaihtelevasti saadaan aikaan hyvä perusasento. Ajoitus ei tässäkään ole yhtä tarkkaa kuin esim. tokossa.

Palautetta Opettajalta
lauantai, 7 marraskuu 2009, 18:33
Arviointi: –
HYVÄKSYTTY!
Hienoa! Eli jo opitun asian vahvistaminen ja keston kasvatus ovat muutamia esimerkkejä, jolloin ajoittaminen ei ole aivan justiinsa, tosin ei tietenkään merkityksetöntä silloinkaan!

______________________

Mitä ongelmia epätäsmällisestä ajoituksesta tulee? Kerro käytännön esimerkkejä. Perustele vastauksesi.

Saatavilla: sunnuntai, 20 syyskuu 2009, 23:00
Palautettava viimeistään: maanantai, 9 marraskuu 2009, 23:00
Viimeksi muokattu: torstai, 5 marraskuu 2009, 18:16 (164 sanaa)

Vahviste tulisi antaa täsmälleen halutun käytöksen aikana. Tämä on tärkein taito kouluttajalle ja vaatii jatkuvaa harjoittelua. Myös koirakohtaisia eroja on siinä, miten nopea ajoituksen tulisi olla, yleensä kuitenkin nopeampi kuin ihminen haluaisi myöntää! Ajoitus saattaa olla erilainen eri harjoituksissa esim. uutta opetellessa ajoitus tulee olla tiheä, vanhaa kerratessa voidaan pitää pidempää väliä. Ajoituksen tulisi kuitenkin olla suhteellisen vakio saman harjoituksen aikana. Ongelmia ilmenee koiran suorituksessa on harjoitus sitten millainen tahansa. Agilityssa oikean ajoituksen puute aiheuttaa ongelmia radan suorituksessa, sillä ihminen on liian hidas näyttämään koiralle mihin seuraavaksi ollaan menossa. Tottelevaisuusharjoituksissa koira epäjohdonmukaisen palkkauksen myötä tulee epävarmaksi, pahimmillaan jopa lopettaa toiminnon. Korkea vahvistetiheys vähentää häiriöihin reagoimista ja virheliikkeiden ilmestymistä mukaan kuvioon. Jos koira ei tiedä täsmälleen mitä siltä vaaditaan se myös suorittaa suunnilleen sen mitä se kuvittelee meidän haluavan sen tekevän. Tämä voi loppupeleissä olla jotakin aivan muuta kuin toivottu liike…

Palautetta Opettajalta
lauantai, 7 marraskuu 2009, 18:41
Arviointi: –
HYVÄKSYTTY!
Eli tiivistettynä turhautumista, epätietoisuutta halutusta asiasta, koulutuksen hidastumista ja jopa oppimisen estymistä.

______________________

Mitä tarkoittaa kriteeri? Mikä on kriteerin merkitys koulutuksessa?

Saatavilla: sunnuntai, 20 syyskuu 2009, 23:00
Palautettava viimeistään: maanantai, 9 marraskuu 2009, 23:00
Viimeksi muokattu: maanantai, 2 marraskuu 2009, 20:43 (358 sanaa)

Kriteeri on jonkin asian toteutuksen edellytys. Se on yleensä suhteellisen tarkka, mutta sen saavuttamiseen voi olla monia keinoja.

Koiran koulutuksessa kriteerin muodostaa harjoitettavan asian toteutumismuoto. Se, miten nopeasti koira istuu haluttuun paikkaan suhteessa omistajaan, miten se työskentelee tai esim. millaista sen kanssa on elää arkielämässä. Tottelevaisuuskoulutuksessa kriteerinä voidaan esim. seurausliikkeessä pitää ryhdikästä olemusta, tiivistä kontaktia ja oikeaa seuraus paikkaa ohjaajan jalan vieressä. Hakumetsällä kriteerinä voidaan pitää työskentelyintoa, jolla koira hakee maalimiehiä, tietyn harjoituksen aikana löytyviä esim. kolmea äijää. Kriteerinä voidaan myös pitää selkeää ilmaisua. Arkielämässä kriteerinä voi olla normaalit ohitukset ilman remmirähjäämistä tai se, että koira odottaa lupaa päästä ruokakupilleen.

Koiraa kouluttaessa tulee vahvistaa vain kriteerit täyttävää käytöstä ja vain yhtä kriteeriä kerrallaan. Tärkeä osa kriteeriä on myös havannoida sitä ja nostaa tai toisinaan myös laskea ”rimaa” mikäli siihen on tarvetta. Kun harjoituksessa onnistut 85%, voi kriteeriä nostaa seuraavalle tasolle.

Jos kriteeristä ei pidetä johdonmukaisesti kiinni, koira turhautuu epäloogiseen toimintaan. Se ei tiedä tarkalleen mitä siltä vaaditaan. Toisaalta, kriteeriä on tilanteesta riippuen syytä nostaa koska koira nauttii työskentelystä.

_________

Jos kriteeriä nostetaan liian nopeasti koira ei opi asioita perusteellisesti. Tuolloin ilmenee enemmän virheitä siinä vaiheessa kun asioita aletaan ketjuttamaan yhteen tai jos käytökseen lisätään käsky. Yleensä tämä aiheuttaa sitten omistajankin turhautumisen ja soppa on valmis Jos kriteeriä nostetaan liian hitaasti koira turhautuu ja sen oppiminen hidastuu. Se jää ”junnaamaan” oppimisessa paikalleen ja tarjoaa vain sitä yhtä ja ainoaa käytöstä. Kun oppiminen tapahtuu vakaalla, mutta koiralle sopivalla tempolla niin eläinkin oppii tietyn rytmin koulutuksessa ja se pysyy sille mielekkäänä toimintana.

__________

Sitten keksitään jotakin uutta Wink Harjoitusta tulee monimutkaistaa ja kriteeriä jälleen nostaa seuraavalle tasolle. Kun koira osaa jonkin asian voidaan keskittyä uusiin haasteisiin, mutta jo opittuakin on syytä silloin tällöin kerrata, ettei asiat pääse unohtumaan?

_________

Hei Sanna! En vieläkään ymmärrä mitä ajat tuolla takaa… Jos koira osaa halutun kriteerin 100 % mutta harjoitusta olisi tarkoitus vielä kuitenkin jatkaa niin kriteeriä nostetaan haluttuun suuntaan?

Palautetta Opettajalta
lauantai, 7 marraskuu 2009, 18:52
Arviointi: –
HYVÄKSYTTY!
Siinäpä se ongelma piileekin! Jos esim. sheipataan jotakin liikettä ja jokin kriteeritaso koulutetaan niin vahvaksi, että eläin onnistuu monta harjoitusta 100 %:sti, niin kriteeriä on sen jälkeen usein hyvin vaikea saada enää nostettua. Eläin ei meinaa millään enää antaa enempää, kun toiminto on vakiinnutettu tietylle tasolle. Sen takia kriteeriä nostetaan jo 80 %:n kohdalla, jotta toiminto on vielä joustava ja muokattavissa eikä vielä vakiintunut.

24.10.
Mun kysymyksen asettelu oli huono.. Mitä siis tapahtuu, jos koira osaa kyseisen kriteeritason 100%, mutta tosiasiassa liikettä olisi vielä tarkoitus muokata eteenpäin?

11.10.
Hyvä! Kriteeriä nostettaessa liian nopeasti voi tulla huonoa jälkeäkin, mutta yleensä oppiminen vain hidastuu, koska vahvistetiheys laskee roimasti kun koira ei yllä vallitsevaan kriteeriin. Ja usein eläin ottaa hatkat, että kouluta kuule keskenäs. Liian hitaasti nostettaessa koira voi tylsistyä, mutta ei välttämättä. Mitä tapahtuu siinä vaiheessa, kun toiminto sujuu 100 prosenttisesti?

25.9.
Hyvä! Mitä tapahtuu, jos kriteeriä nostetaan liian nopeasti tai hitaasti?

____________________________

Mitä tarkoittaa vahvistetiheys? Miten vahvistetiheys vaikuttaa kouluttamiseen?

Saatavilla: sunnuntai, 20 syyskuu 2009, 23:00
Palautettava viimeistään: maanantai, 9 marraskuu 2009, 23:00
Viimeksi muokattu: torstai, 5 marraskuu 2009, 18:16 (147 sanaa)

Vahvistetiheydellä tarkoitetaan sitä aikaa, jolloin koira palkataan sekä kahden eri vahvisteen välistä aikaa. Esim. istumisharjoituksessa kestoa voidaan hakea kehun (tai naksun) ja palkan avulla, siten että sekundäärivahvisteen ja primäärivahvisteen välillä oleva aika hieman vaihtelee. On kyse sitten kummasta tahansa vahvisteesta, tai vahvisteesta yleensä, sen tulisi tapahtua usein. Uusia asioita opetellessa 12 vahvistetta minuutissa (ts 5 sek välein). Korkea vahvistetiheys (usein koiralle annettu apu siitä, että hyvin menee) estää häriöihin reagoimista.

Ongelmat vahvistetiheydessä johtavat epäselvään kriteeriin ja siihen, ettei koira varsinkin alkuopetuksessa täysin tiedä mitä siltä vaaditaan. Myöhemmissä harjoituksissa vahvistetiheys voi olla pitkäkin, mutta vain jos koira jo osaa asian. Vahvistetiheyden ollessa tiheä koiran into yhteiseen tekemiseen pysyy yllä ja sen mieltää harjoittelun mukavaksi ja hauskaksi, sille kannattavaksi puuhaksi. Vahvistetiheyden ollessa oikea (ja kriteerin mukainen) koira myös suorittaa tehtäviä kärsivällisesti sekä tarkkuudella..

Palautetta Opettajalta
lauantai, 7 marraskuu 2009, 19:08
Arviointi: –
HYVÄKSYTTY!
Hyvä!

_______________________

Kuvaile erilaisia tapoja saada toiminto/käytös aikaiseksi. Kerro niiden hyvistä ja huonoista puolista.

Saatavilla: sunnuntai, 20 syyskuu 2009, 23:00
Palautettava viimeistään: maanantai, 9 marraskuu 2009, 23:00
Viimeksi muokattu: lauantai, 7 marraskuu 2009, 19:48 (615 sanaa)

– Houkuttelu: koira houkutellaan tekemään vaadittu liike esim. makupalan kanssa. Esim. pyörähdys ympäri tehdään liikuttamalla makupalaa koiran nenän yli, ympäri selän ja taas eteen, jolloin koira seuraa sitä tehden täyden ympyrän akselinsa ympäri. Houkuttelu toimii hyvin 1-3 kertaa, mutta sitä tulisi kuitenkin välttää. Koira jää siitä helposti riippuvaiseksi ja vaatii ihmiseltä apuja myöhemmin enemmän. Koira ei välttämättä myöskään opi suorittamaan harjoituksia itsenäisesti. Koira seuraa vain esim. houkuttelevaa kättä eikä oikeasti koskaan opi tekemään haluttua asiaa ilman houkutinta esim ympyrää ilman käsiapua.

– Toiminnan poimiminen: koiran jo olemassa olevista käytöksistä poimitaan meidän haluamamme käytös. Esim. jos koira luonnostaan istuu, vahvistamme sitä esim. naksuttimen avulla. Poimiminen vaatii ohjaajalta nopeaa reagointia ja havaintokykyä eikä sillä voida varsinaisesti opettaa koiralle mitään uutta käytöstä, vain vahvistaa jo olemassa olevaa.

– Erotteleva vahvistaminen (shaping) on tietynlainen poimimisen muunnos. Kriteerin valittuaan ohjaaja kykenee luomaan käytöstä, joka muuten olisi epätodennäköistäkin. Esim. koira voidaan opettaa tekemään erilaisia liikkeitä ja esim. sulkemaan lipaston laatikoita, sammuttamaan valoja jne. Kriteerin valinta voi aluksi tuottaa vaikeuksia, koska on vaikeaa tietää etukäteen mitä koira tulee tekemään. Vahvistetiheys on pidettävä riittävän korkeana alusta alkaen, jotta koira ylipäänsä pysyy leikissä mukana. Lisäksi koiran tulee olla luonteeltaan vilkas ja valmis kokeilemaan erilaisia asioita. Pitkälle koulutettu koira, joka on opetettu esim. tiiviiseen kontaktiin tuskastuu nopeasti kun se ei saakaan vahvistetta ennen palkitusta asiasta, eikä välttämättä ymmärrä lähteä hakemaan erilaisia toimintoja itsenäisesti.

– Kohteet: mm. naksutinkoulutuksessa käytetään paljon erilaisia kohteita. Yleisimmät kohteet ovat kosketuskeppi ja -alusta. Kohteisiin opetetaan ensin haluttu toiminta esim. kuonolla tai tassulla koskeminen)ja riittävä kesto ja/tai etäisyys, jonka koira kulkee kohteeseen päästäkseen. Tämän jälkeen kohdetta voi hyödyntää erilaisissa harjoituksissa. Kohteet opetetaan aluksi shapingin avulla. Kohteilla voidaan opettaa erilaisia liikkeitä, suuntia tai temppuja. Kosketusalustan avulla voidaan opettaa lähinnä paikallaoloon tai pysähtymiseen liittyviä liikkeitä kuten agilityn kontakteja, tietylle paikalle lähettämistä tai erilaisia liikkeestä pysähtymisiä. Kohteilla opettaminen vaatii sen, että koira koskettaa kyseistä kohdetta eli pysähtyy sen kohdalle. On olemassa tilanteita, esim. jatkuvat liikesarjat (seuraaminen), joissa kohteilla opettaminen on vaikeaa.

___________________

Onko fyysinen manipulointi sitä, että esim. painostaa koiraa johonkin tiettyyn suuntaan tai asentoon omaa kehonkieltä käyttämällä? Esim kun koira tulee eteemme, kummarrumme sen yli ja koira pyllähtää istumaan tai tokossa seuraamisessa & käännöksissä käytämme kehonkieltä aluksi hieman yliampuvasti kertomaan mihin suuntaan olemme kääntymässä: olkapääalas, pää kääntyy jne. Tietenkin voi myös tarttua koiraan fyysisesti saadakseen pointtinsa perille.

___________

Eli onko tämä tehtävä hyväksytty vai pitääkö sitä vielä muokata? En ole huomenna päivällä koneen ääreessä koska on isänpäivä. Tulen varmasti illalla katsomaan mikä on tilanne.

_________________

Fyysisen manipuoloinnin hyöty on varmaankin nopeat tulokset hetkellisesti. Samat ongelmat kuin normi houkuttelussa, eli toimii hyvin 1-3 kertaa, mutta jää siitä helposti riippuvaiseksi ja vaatii ihmiseltä apuja myöhemmin enemmän. Koira ei välttämättä myöskään opi suorittamaan harjoituksia itsenäisesti, koska siihen ei fyysisestikaan anneta mahdollisuutta. Tavallaan myös ihminen psyykkaa itsensä tekemään aina tietyn kaavan mukaan ja siitäkin on vaikeaa päästä irti (esim. auton ovea aukaistessa nappaa heti koiraa niskasta kiinni, eikä opeta koiraa yksinkertaisesti odottamaan). Lisäksi ainakin pehmeästä koirasta voi tulla tietyissä tilanteissa arka ja pelokas kun yhdistää ohjaajan fyysisen houkuttelun rankaisuksi. Tätä onkin vaikeaa hallita ja tiedostaa minkä koira kokee rankaisuna ja mitä ei.

Palautetta Opettajalta
lauantai, 7 marraskuu 2009, 20:34
Arviointi: –
HYVÄKSYTTY!
Hyvä!

7.11.
Fyysisen manipuloinnin hyödyt ja haitat uupuvat vielä.

7.11.
Juu, se on käytännössä juuri sitä, että painetaan koiraa istumaan tai vedetään esim. tassuista makuulle yms.

4.11.
Hyvä! Fyysisestä manipuloinnista olisit voinut vielä myös kertoa, vaikkei se niin suositeltava tapa olekaan.

Published by

Hanna

Elämästä unelman reunalla kirjoittelee vihreällä ja positiivisella mielellä käyvä eukko. Valokuvauksen ja lemmikkien lisäksi harrastan pitkänmatkan kävelyä, kiipeilyä, melontaa, sukellusta, maastoratsastusta ja retkeilyä. Tavoitteena mm. Mont Blanc (4810m). Arjen seikkailuja, maailman ihmeitä ja luonnossa samoamista. Niistä on pienen tytön unelmat tehty!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s