”When the facts change, I change my mind. What do you do, Sir?” Malabre, 1995

KOIRAN KÄYTTÄYTYMISTIEDE, Somero 9.2.2013 Tuulia Burgherr

Tänään vietin erittäin antoisan päivän Somerolla kuunnellen Tuulia Burgherria koirien käyttäytymiseen liittyen. Paikalle oli kerääntynyt noin 50 ihmistä minun lisäkseni ja koko päivä meni nopeaan, erittäin motivoituneessa hengessä 😀

Tuulia on syntynyt Suomessa, mutta 6-vuotiaana perhe muutti Sveitsiin, missä hän on suorittanut opintonsa. Nykyään hän asuu Suomessa. Hänellä on eläinklinikka Somerolla yhdessä miehensä David Applebyn kanssa ja toimii myös Helsingissä käyttäytymisklinikalla. Opiskellut käytösterapiaa Englannissa. Kotona 2 koiraa, 3 hevosta ja 2 kissaa.

Tuulia halusi luennoida meille aiheesta siten, että saisimme siitä kokonaisvaltaisen kuvan. Kuten ymmärtää varmaan voi, asiaa on paljon ja jokaisesta yksittäisestä osiosta voisi pitää useamman päivän luennon. Tuulia onnistui kuitenkin mielestäni tavoitteessaan esitellä aihe meille 7 tunnin aikana aika kivasti 😉 Mikäli näissä muistiinpanoissa ilmenee omia kommenttejani tai ajatuksiani, ne olen kirjoittanut aina kursiivilla. Vaikka aihe ja sen sisältökin oli paikoitellen minulle entuudestaan tuttua, päivä antoi kuitenkin minulle hurjasti lisää tietoa, muistutusta siihen, miten me kaikki opimmekaan ja myös jokusen uuden AHAA!- elämyksen, jotka todella ovat elämäni suola koska tämä aihe on intohimoni.

Luennon sisältö:

– koiran etologia: mistä keskustellaan juuri nyt, kokonaisvaltainen kuva alasta

– miten koira oppii: tarkoitus on antaa perustietoa, käytännön apua arkeen, toiveissa antaa uutta näkökulmaa

– käytösterapian toimintaperiaatteita

DOMESTIKAATIO

– susi hyväksytty yleisesti koiran ainoaksi esi-isäksi

– alkanut noin 15000 vuotta sitten, mutta mahdollisesti jo 100 000 vuotta sitten. Tärkeintä on ymmärtää, mitä tuo aika  on tehnyt koiralle tuossa ajassa. On vallalla kaksi teoriaa: ihminen on kesyttänyt vähemmän arkoja susia tai sudet lähestyivät ihmistä itseänäisesti (Coppinger & Coppinger ). Tällä hetkellä viimeisin teoria on ehkä enemmän vallalla tiedemaailmassa.

– on eri mielipiteitä ihmisen osallisuudesta: oliko tuolloin tarpeeksi arkoja susia, jotta niistä olisi voinut aktiivisesti jalostaa, vai oliko tuon ajan susi rohkeampi koska se ei ollut vielä oppinut pelkäämään ihmistä?

– Geenierot eri rotujen välillä ovat minimaaliset. 2%. Sudella ja koiralla onkin samat geenit, mutta koiralla eri geenit ovat aktiivisia.

 

Koira sopeutuu, on koira erikoisosaamista elää ihmisen kanssa. Koira ei pelkää meitä noin yleisesti katsottuna jos vertaa suteen. Koira myös hakee huomiotamme ongelmatilanteessa, mitä susi ei tee. Domestikaatiossa arkuus hävisi sudesta.

– Hopeakettu tutkimus (Dimitri K. Belyaev 1917-1985) jossa turkistarhauksessa käytettyjä kettuja alettiin jalostaa pelkästään kesyjä ominaisuuksia silmälläpitäen. Muutamassa sukupolvessa ketuista tuli erilaisia niin luonteeltaan kuin ulkonäöltään: haukkuminen, heiluva häntä, ei ujo, lurpat korvat, lyhyt häntä, kirjava turkki, pienet aivot, lyhyempi kallo, narttujen juoksu 2krt vuodessa ja uroksen lisääntymiskyky läpivuoden olivat kaikki ominaisuuksia, jotka tulivat pelkän kesyyntymisen myötä! Jos siis ajatellaan rodunjalostusta ja vain yhden kriteerin mukaan jalostamista, voidaan olla aika varmoja, että se on mahdotonta. Tahtomattamme vaikutamme niin moneen eri muuhunkin ominaisuuteen!

– susi ja koira geneettisesti hyvin läheisiä

– suurin ero on arkuus/kesyys

– koira seuraa ihmisen katsetta, susi ei (Hare & Tomasello 2005, Miklôsi 2003) osoitus- ja katsekokeet

NEOTENIA – käytännössä koirat ovat riippuen hiukan rodusta pysähtyneitä susia pentuiässä

Tarkoittaa nuoruusasteen ominaisuuksien säilyttämistä täysikasvuisella yksilöllä

– käyttäytymismallit koirissa näkyvät vain pentuikäisissä susissa

Koiran käytös ja morfologia muistuttavat suden pentua. Geneettisesti esimerkiksi husky ei ole sen lähempänä sutta kuin ranskanbuldoggi MUTTA:

Susien kommunikointieleitä on tutkittu ja listattu. Eri rotuja tarkastellessa on havaittu, että joissakin roduissa nuo eleet ovat vähentyneet tai kokonaan kadonneet! Erot rotujen välillä olivat suuria. Koirien kykyyn esittää susien elekieltä vaikuttaa niiden jalostettu ulkonäkö: töppöjalat, lyhyt häntä, pieni koko, tylppä kuono jne. Saksanpaimenkoirilta löytyi eniten susien kanssa vastaavia eleitä, huskyt olivat listassa toisena. Jumbosijan, siis vähiten suden eleitä esittävä rotu, oli Cavalier. (Goodwin et al. 1997)

Tämä selittää myös miksi jotkut koirat eivät tule toistensa kanssa toimeen – ulkonäölliset erot estävät niitä lukemasta tai ymmärtämästä toisiaan.

VIESTINTÄ

HAJUAISTI

Hajuepiteeli on koiralla paljon suurempi kuin ihmisellä. Myös koiran hajumuisti on parempi se siis yhdistää tietyn hajun oppimaansa.

NÄKÖAISTI

Koiran kallon pituus 7-28cm, suden kallo 30cm, mutta koirien silmien koko vaihtelee vähemmän. Eläinlääkärissä vastaan tulee usein hammasongelmia kapeiden kallojen vuoksi

Koiran näkö on verrattavissa ihmisten punavihreä värisokeuteen ja se tulisikin ottaa huomioon mm. koulutuksessa (pallojen värit jne)

Koirat näkevät hämärässä paremmin kuin ihminen ja ne voivat hyödyntää olemassa olevan valon paremmin kuin me.

Näkyvyysalue on laajempi (rodusta riippuen) ihmisten 180asteesta koiran 270 asteeseen. Sen sijaan koiran tarkkuusnäkö ei ole niin hyvä kuin ihmisen. Koirat näkevät n. 6 kertaa vähemmän tarkasti kuin ihminen. On esimerkiksi koiria, jotka tunnistavat ihmisen vasta kun pääsevät haistelemaan häntä.

Tässä kohtaa Tuulia näytti meille kuvia siitä, miten koira näkee maailman

KUULO

Koira kuulee neljä kertaa pidemmälle kuin ihminen

ÄÄNTELY

Koira ääntelee monin eri tavoin ja tilanne kohtaisesti. Ei ole esim. neuvoa klinikalle soittavalla asiakkaalle, joka valittaa että hänen koiransa haukkuu. Haukku riippuu koiran tunnetilasta ja ympäristöstä. On tilannekohtaista. Koirat haukkuvat enemmän kuin sudet.

Koiran haukkuminen on kirvoittanut paljon tutkimusta. Erään teorian mukaan haukkuminen on domestikaation seuraus, jotakin mikä on geeneissä eikä ole toiminnallinen tekijä. Toisen teorian mukaan myös ympäristö vaikuttaa koiran haukkumiseen: se kokee tarvetta tulla ymmärretyksi.

Susien ääntelystä vain 2,3% on haukkumista, mutta sitä tapahtuu silloin kun susi kokee vaaratilanteen, puolustaa tai on aloittamassa metsästyksen. Kotikoiralla haukkuminen ilmenee kun on vähemmän tilaa, kokevat siis puolustushalua, enemmän ärsykkeitä/oppimista,riippuvainen omistajan huomiosta, ääni on ennustettavissa tilanteen mukaisesti, yrittävät kommunikoida

Omien koirien haukunta tapahtuu yleensä ulkona. On mielenkiintoista, että tunnistan haukusta erilaisia tilanteita: tiellä kulkevan pihaa ohittavan ihmisen (haukku on voimakasta, nopeaa), lunta ulkona kolaavan naapurin (haukku on louskuttavaa – kaikki koiristani ei reagoi), koirien rennon leikin (iloista ja kepeää haukkua) tai pihalta karanneen koiran (hälyttävää lyhyttä haukkua). Viimeisessä tilanteessa kyseessä on yleensä Hugo, joka jostakin syystä karkaa etupihalle. Tilanteesta varoittaa Ronja ja Lyyli ihan erityisellä haukulla.

Katukoirien ääntely muistuttaa enemmän susia.

Tuulialla oli esimerkkejä koiran haukusta videolla ja meidän piti keksiä mille koira haukkuu.

Käytösterapiassa etsitään koiran tunnetiloja, esim. koira haukkuu turhautumista

KEHONKIELI

 

– on melkein mahdoton opettaa, tulee kokemuksesta

– jokainen tuntee oman koiransa parhaiten

– Estoton koira ei pysty hillitsemään itseään niin hyvin

* alempi kynnys ilmaista käytöstä

* eivät reagoi niin herkästi omistajan pyyntöön

* lisääntynyt kilpailu resursseista

EI OLE HYVÄÄ TAI HUONOA KÄYTÖSTÄ, KÄYTÖS VAIN ON. Käytös voi olla toivottua tai ei toivittua.

– Estynyt

Jos koira ei pelkää mitään, mutta on vain estoton, sille voi kouluttaa itsehillintää, mutta pelkoa on paljon vaikeampi käsitellä

Ylimielistely voi olla merkki epävarmuudesta ja pelosta

On signaaleja, joilla koira kertoo haluavansa leikkiä jne ja sitten on vastaavasti signaaleja, joilla se yrittää kertoa, että toisen pitäisi pysyä kaukana.

Epävarman koiran on näytettävä pelottavammalta kuin onkaan esim, korvat takana, hampaita näkyy enemmän kuin itsevarman koiran.

Koira on vaikea käsitellä jos sen itsevarmuus on alhainen, mutta samalla se on estoton

AGGRESSION PORTAAT – koirani puri varoittamatta!

Kuvittele tikapuut, joka koostuu näistä käytöksistä huipulta alimmalle askeleelle: puree, nappaa, murisee, jäykistelee makuulla, seisoo kyyristellen, hiipii korvat takana, kävelee pois, kääntää kehon, kääntää pään, haukottelee, vilkuilee, nuolee nenää

Jos koira on tehnyt kaiken tämän, emmekä vieläkään reagoi koira voi purra. Emme osaa lukea ensimmäisiä varoittavia signaaleja, joita se antaa!!

Koirantulkinta on vaikeaa, koska ulkonäöllisetkin asiat vaikuttavat. Ihmistenkin on vaikeaa tulkita koiraa, jos sillä on liioiteltuja piirteitä.

Vaikka koira ei murise tai pure, sillä voi silti olla paha olla. Esimerkiksi eläinlääkärikäynneillä saattavat pahentaa koiran pelkoa joka kerta, vaikkei se välttämättä olekaan aggressiivinen juuri sillä kertaa. Jos olisimme fiksuja, kiinnittäisimme asioihin huomiota jo alkuvaiheessa ja antaisimme koiralle aikaa nähdä ja ihmetellä vastaanotolla. Tuulia itse rauhoittaa aika usein koirat tästä syystä. Esimerkkinä hän antaa rottwailer uroksen, joka lempestä luonteestaan huolimatta kehitti vakavan käyttäytymisongelman korvatulehduskierteen aikana. Koska näyte korvasta piti ottaa, koiraa piti paikallaan neljä ihmistä ja sehän sattui! Tämän jälkeen koira ei enää antanut koskea itseensä.

Loppujen lopuksi meillä käy hirmuisen hyvä tuuri monen eläimen kohdalla. Elämä on kompromisseja siitä mitä halutaan ja siitä mitä pystytään tekemään. ”Okei sitä pelottaa, tehdään nopeasti”. Pitäisi varata aikaa että koira saa olla ja haistella. Ihmeitä ei saada aikaan, mutta pyritään minimoimaan, ettei ainakaan pahenneta tilannetta!

KOIRAN SOSIAALINEN KÄYTTÄYTYMINEN

”When the facts change, I change my mind. What do you do, Sir?” Malabre, 1995

 

Susi <-> Koira

– Susi ja koira ovat samaa lajia

– viestintä samankaltaista JOS ulkonäkö samankaltainen

– suden käytöstä tutkittu tarhaolosuhteissa

* hierarkia, jossa tiukka järjestys

* taistelut resursseista

Ongelma: sama laji EI tarkoita samaa käyttäytymistä, domestikaatio muuttaa ulkonäköä sekä käyttäytymistä. Koira on soveltunut ihmisten ympäristöön eikä sen tarvitse metsästää laumassa.

– vapaita susia tarkkailtu

* lauma = perhe (Mech, D.L 1999/2008)

* 13 vuoden aikana yhdessä laumassa ei yhtään ”dominaissipohjaista” taistelua

* vanhat sukupolvet opettavat nuoria sukupolvia

Tieteessä luovuttiin sanasta ALFA jo 15 vuotta sitten, mutta edelleen se löytyy koirakirjoista!!

– sosiaalinen käyttäytyminen rakentuu yhteenkuuluvuuteen ja yhteistyöhön

tämän todistaakseen tutkijat laittoivat 18 kastroitua urosta 0,28 alueelle. Tarkoituksena oli seurata millainen hierarkinen järjestelmä koirien välille syntyisi mikäli se olisi niille sisäsyntyistä käyttäytymistä johtuen resursseista. Tuloksena olikin monimutkainen sosiaalinen verkosto, joka yllätti tutkijatkin.

PELITEORIA

– sovelletun matematiikan osa-alue

– käytetty taloustieteellisissä analyyseissä

– 1970 luvulla peliteoria soveltamaan eläinten käyttäytymistä ja evoluutioteoriaa

YKSILÖ ARVIOI MAHDOLLISUUDET VOITTAA TAISTELU, arvioi riskit ja hyödyt

Jokainen koira miettii näitä tilannekohtaisesti, kannattaako vai eikö kannata -> lopputilanteessa määrittelee seuraako konflikti vai ei

Jos meillä luentosalissa olisi vain yksi tuoli, kuka sen saisi? Joku raavas mies? Onko meillä silloin johtajamies? Entä jos tuolilla jo istuu nainen? Luovuttaisiko mies tuolin sen jo omaavalle, vaikka voisi voimillaan sysätä naisen pois? Kuka tuolloin olisi johtajamme? Entäpä jos kyseessä olisi suklaalevy?

Koiran oma havainto tilanteessa määrittelee sen reaktion. Se myös vaihtelee tilanteen mukaan riippuen resursseista ja siitä miten kovasti koira haluaa kyseisen asian. Tilanteissa on myös paljon opittua – miten on aikaisemmin käynyt

Fysiikka

Itseluottamus

* kokemus

* oppiminen

* genetiikka

Esim. pentu oppii ettei heti kannata mennä ottamaan ruokaa vanhemmalta koiralta. Pentu on sen sijaan aina saanut lelut. Kun äkkiä joku, ihminen tai koira, haluaakin lelun niin miten käy? Siis opittu käytös.

Esim. iso musta afgaani pelkää pieniä valkoisia koiria koska sellainen on sitä joskus purrut. Jack Russel pelkää isoja mustia koiria koska on tapellut kerran sellaisen kanssa. Kun Afgaani ja russeli kohtaavat miten käy? Vaikka ne eivät ole koskaan ennen tavanneet toisiaan? Entä jos niillä ei olisi edellä mainittuja kokemuksia?

Suurin riski on koirilla, jotka haluavat samoja asioita ja suhtautuvat niihin yhtä intohimoisesti. Esim. sisarukset.

”DOMINANSSI-TEORIA” on edelleen olemassa, mutta ymmärretään väärin

Sanaa käytetään kuvaamaan VAIN KAHDEN ELÄIMEN KÄYTÖSTÄ TIETYSSÄ TILANTEESSA. Se on muuttuva, koska on tilannekohtainen. Ei ole dominoivaa koiraa, vaan koira joka on oppinut käyttäytymään tietyllä tavalla!

Ongelma: jos omistaja ajattelee, että koira yrittää nousta johtajan asemaan

– usein puolustus on ainoa toimiva ratkaisu koiran näkökulmasta

esim. 1-2v koira tuodaan klinikalle koska omistajalla on johtajuusongelma: varastaa, puree, murisee. Melkein aina asiakkilla sama tarina. Pentu on kerännyt omat lelut -> söpöjä takaa-ajo leikkejä, koira hoksaa, että tämän on kivaa, saa huomiota, otanpa omistajan alkkarit tai sukan -> jossain vaiheessa omistaja reagoi ja koira on kummissaan kun äkkiä ei saakaan tehdä jotakin kuten ennen -> ehkä vähän pelästyy omistajaa -> tuntee epävarmuutta -> molemmin puolinen epävarmuus ja luottamuspula

OPPIMISEN PERUSTEET – periaatteet ovat kaikilla eläinlajeilla samat, lajityypillinen käytös huomioiden

KOSKA ELÄIN OPPII?? AINA!! Ei ole niin, että eläin oppii vain kun haluan opettaa sille tempun.

Nerokas ahaa-elämys meikäläisellä: olenhan minä tämän tiennyt, mutta jotenkin olen arkikielessä sanonut, että pennun koulutus ja KASVATUS on kaksi eri asiaa. EI SE OLE!! Samat periaatteet toimivat molemmissa.

Jotkut kouluttaa vähemmän järjestelmällisesti kuin toiset 😉

Koska oppimista tapahtuu koko ajan, JOKAISEN tulisi tietää perusasiat

Oppimisen tarkoitus on muuttaa jotakin – miksi koira muuttaa käyttäytymistä, pitää olla hyödyllistä eli koiran tulee kokea käytös kannattavaksi

Kaikki koulutus on pieni stressi eläimelle, koska se turhautuu ennen oppimaansa, tuo pieni turhautuminen vaaditaan, että se alkaa ymmärtämään.

MOTIVAATIO

Kouluttamisen tavoite:

käytös lisääntyy (esim koira istuu) saadaan aikaan palkinnolla

käytös vähenee (vetää hihnassa) saadaan aikaan rankaisulla, mikä EI TARKOITA VÄKIVALTAA

Mikä on palkka?

– positiivinen vaihviste (vahvistetaan käytöstä)

* lisätään tilanteeseen jotain miellyttävää

* sopiva palkka? YKSILÖLLISTÄ! Joku meistä on haltioissaan saadessaan palkaksi auton, toinen hevosesta

* palkka voi tulla myös meidä tiedostamattamme!

– negatiivinen vahviste (käytös edelleen vahvistuu)

* otamme pois jotakin negatiivista esim. vieraille ikkunassa haukkuva koira ei tajua, että ihmiset menevät muutenkin pois, ei sen haukusta. esim. ratsastuksessa hevonen liikahtaa kun painamme pohkeet sen kylkiin ja saa palkinnon kun irroitamme otteemme

Mikä on rangaistus?

– positiivinen rankaisu

* lisätään jotakin epämiellyttävää tilanteeseen. esim. sähköpanta. Ongelma on, ettemme voi olla satavarmoja, että koira yhdistää rankaisun oikeaan tilanteeseen ja kohteeseen.

– negatiivinen rankaisu

* poistetaan tilanteesta jotakin miellyttävää esim. jos meiltä viedään palkka pois, motivaatio tehdä töitä laskee aikalailla.

HUOMAA, että koiralle HUOMIO voi olla iso asia! Tärkeää on hahmottaa, mikä on koiralle kivaa. Jos ollaan tarkkoja: pelkästään positiivisesti vahvistamalla ei voi kouluttaa: silloin vain syötät koiraa. Oppiminen vaatii myös rankaisun, muuten sitä ei tapahdu! Koiran hyvinvoinnin kannalta positiivinen vahvistaminen on paras vaihtoehto.

Tuulia ei sano, ettei koskaan käytä jotakin tiettyä menetelmää, kerran 10 vuodessa voi tulla koira, joka vaatiikin jonkun tietyn metodin.

 

HEVOSILLA SUURIN PALKKA ON EDELLEEN HELPOTUS (vrt. edel mainittu palkisteminen), onneksi koirilla on tapahtunut edistystä viimeisessä 20 vuodessa.

OPPIMISMUOTOJA:

– Totuttaminen

* ekat kerrat koira kiihtyy, mutta kun mitään ei tapahdu koira tottuu asiaan

* ärsyke ei merkitse mitään

* altistuu toistuville ärsykkeille

– Herkistyminen:

* asiat kerääntyy, koirat yleistää helposti. esim. ääniherkkyys. Koira kiihtyy ja ennen kuin se ehtii rentoutua, tulee jokin toinen asia, joka kiihdyttä sitä lisää esim. kissa -> kuljetukoppi -> auto -> odotusaula -> lääkärin pöytä -> tuulia

* olisi tärkeää, ettei koira kuormitu, vaan pääsee rentoutumaan välillä

– klassinen ehdollistuminen

* oppimismuoto, jossa neutraali ärsyke muuttuu oppimisen johdosta reaktion laukaisevaksi ärsykkeeksi esim. Pavlovin koirakokeet. Pelkästään ajatus ruuasta sai koirat kuolaamaan, ja myöhemmin pelkkä kello. Asiat, jotka on opittu näin on vaikein päästä eroon! Jos kerran säikähtää, vaatii aina paljon enemmän toistoja päästä käytöksestä eroon!

JÄRJESTELMÄLLINEN SIEDÄTTÄMINEN

– vastaehdollistaminen

– muutetaan ärsykkeen merkitystä

– tärkein työkalu pelon ehkäisemisessä

ESIM. paukkuarkuus ( apuna Hui Kauhistus CD)

hoito kahdessa jaksossa

I vaihe järjestelmällinen siedättäminen: pelokkaasta neutraaliin: koira totutetaan ääniin siten, että CD on niin pienellä, ettei se häiritse koiraa mitenkään.Ei kiinnitetä mitään huomiota koiraan. Kun koira ei reagoi, voidaan volyymia nostaa.

II vaihe vastaehdollistaminen: neutraalista rentoutuneeseen: äänet kuuluu vain ajoittain ja aina kun ääni kuuluu JES ja palkka. Ääni palkka, ääni palkka, ääni palkka..

Karmaiseva esimerkki venäjältä: koirat olivat metallisissa häkeissä kokeen ajan. Ensimmäisellä kerralla niille annettiin yksi iso sähköshokki, joka aiheutti paljon kipua mm. palohaavoja. Koirlle tarjottiin ruokaa, ne eivät syöneet. Toisessa vaiheessa koirat totutettiin pikku hiljaa sähköiskujen siten, etteivät ne aluksi juuri sitä edes huomanneet. JOka kerta iskun jälkeen koirat saivat palkan. Lopulta isku oli yhtä iso kuin ensimmäisellä kerralla, mutta koirat silti söivät ruokansa.

HAASTE ON TEHDÄ VASTAEHDOLLISTAMINEN NIIN HITAASTI, ETTÄ OPPIMINEN TAPAHTUU -> koirakohtaista.

FOODING-TEKNIIKKA

– eläin pakotetaan olemaan pelottavassa tilanteessa ja altistetaan se pelottavalle ärsykkeelle kunnes se ei reagoi niihin enää. esim. ihminen joka pelkää hämähäkkejä suljetaan huoneeseen, joka on niitä täynnä. Katsotaan kuoleeko hän sydäriin vai kuinka kauan menee, että hän tajuaa ettei ne syökään häntä. Jos koe keskeytyy, ihminen pelkää todennäköisesti entistä enemmän. Aihetta tutkittaessa on kuollut koiria.

– vaarallinen

– koirat oppivat avuttomiksi, jos koira ei reagoi se EI tarkoita, että se on oppinut asian tai alistunut, se on vain niin lannistunut, ettei enää välitä. Tämä aiheuttaa suuren stressitilan sisäisesti ja on erittäin haitallista terveydelle, vaikka se ei ulkoisesti näykään.

VÄLINEELLINEN EHDOLLISTAMINEN

Perussääntö: Käytös -> seuraus -> oppiminen

Koira itse aktiivisesti tarjoaa käytöstä ja ihminen poimii sieltä sen mitä haluaa vahvistaa.

MOTIVAATIO

– aina ei tarvitse olla makkaraa

– suurin palkka jos käytös itse on palkitsevaa esim. metsästys, millä houkuttelet riistan perään karannutta koiraa?

VAHVISTAJAT

Ensisijainen (ei opittu) vahvistaja: ruoka, leikki, sosiaalinen kanssakäyminen

Toissijainen (opittu) vahvistaja: yhdistetty ensisijaiseen vahvistajaan naksutin, kehu! Sekin on opittu.

Silittäminen? toissijainen vahviste monelle, toisille voi olla yhdentekevä

kehuminen? toissijainen vahviste

KÄYTTÄYTYMISTÄ MUOKATESSA ON PÄÄSTÄVÄ EROON ENSISIJAISESTI KÄYTÖKSEN SYYSTÄ (pelko), EI KÄYTÖKSESTÄ (rähjäys)

SHAPING – koulutusmuoto, jossa vahvistetaan toivottua käytöstä

SIGNAALIT

Selkeä signaalit: koira ei voi tietää milloin sama sana (esim. paikka kilpaliikkeenä ja arjessa) tarkoittaa jotakin muuta

Annetaan vasta kun selkeäs käytösmalli on jo annettu. Esim Istu tulee vasta nimetä käytöksenä sitten kun koira todella istuu, jotta se oppii yhdistämään sanan OIKEAAN KÄYTÖKSEEN. Aluksi ei auta sanoa istu, koska koira ei ymmärrä mitä se tarkoittaa. Käytännössä on monasti helppo auttaa koiraa nimeämällä käytös suht pian ja sheipata istuminen oikeaan muotoonsa.

TEHOKAS KOULUTTAMINEN

– Ajoitus, asioiden yhdistäminen käytöksen ja palkan välillä

– johdonmukaisuus, selkeä sama kaava

– ajoitus, ei aina VOI olla koiran vierellä vrt. delfiinit, eläintarhan kissapedot jne. Tähän tarpeeseen on keksitty NAKSUTIN. Se toimii kaikilla eläinlajeilla.

AHAA-elämys, tavallaan.. pitäisi taas jaksaa sen naksun kanssa..

Rangaistus

-Ajoitus: täytyy ajoittaa ei toivottuun käytökseen, muutoin yhdistää sen todennäköisesti johonkin muuhun

– intensiteetti: täytyy olla ensimmäisellä kerralla tarpeeksi vahva, jotta lopettaa käytöksen

ESIM. ratsastuksessa raippa: usein varotaan käyttämästä, hevonen tarvitsee aina vähän enemmän ja enemmän. Mistä tiedämme mikä riittää ensimmäisellä kerralla?

Syitä välttää rangaistus:

– vastenmieliset ärsykkeet ovat yleensä kivuliaita

– omistaja vastustaa käyttöä – eikä käytä tarpeeksi tehokkaasti

– voi aiheuttaa pelkoa ja eläin voi ehdollistua eri asioihin kun on tarkoitus

– aggressio voi ilmaantua kouluttajaa/omistajaa/muita eläimiä kohtaan, esim. koirat jotka purevat lenkillä omistajaansa

Kuinka usein palkita?

– aluksi aina kun koira on ymmärtänyt tehtävän

– myöhemmin harvemmin, epäsäännöllisesti ja lopulta vain silloin tällöin

VANHOJA TAPOJA

Jos jokin on tähän mennessä koiran mielestä toiminut, mutta äkkiä ei toimikaan – koira ei luovuta heti, vaan käytös jopa KIIHTYY. Kaksi mahdollisuutta: joko omistaja pitää päänsä tai luovuttaa ja asettaa käytökselleuuden sietorajan.

Millaista koirista tuntuu kun koulutamme niitä? Tuulia demonstroi tätä ottamalla yleisöstä kaksi vapaaehtoista koiraksi ja kouluttajaksi ja sitten naksuteltiin!

Kysyin Tuulialta oliko heille tullut koiria, jotka eivät yksinkertaisesti ymmärtäneet tarjota käytöstä. Kerroin esimerkkinä meidän Rosien, jota yritin sheipata tuomaan minulle lelun, melkein tunnin, kunnes luovutin. Se ei edes katsonut lelua. Sitten laitoin naksun pois, katsoin sitä, osoitin lelua ja pyysin sen tuomaan sen minulle. Ja Rosiehan toi. Sen jälkeen olen suhtautunut naksuttimeen vähän skeptisesti, vaatii hurjasti työtä saada koirat ymmärtämään toimia itsenäisesti. Tuulia vastasi, että mitä nuorempi koira on sen nopeammin ne yleensä oppivat. Se on myös koirakohtaista. Toiset koirat ovat enemmän kiinni omistajassa ja odottavat hänen kertovan joka tilanteessa mitä tehdä. JA AAMEN, minun koirani ovat kaikki justiinsa tällaisia! ! Anette agilityvalmentaja sen tietää. Aloin pohtia kärsivätkö ne tästä jotenkin ja miten saisin ne kenties onnellisemmiksi jos se vaatii sen, että ne saavat olla itsenäisempiä..

KÄYTÖSKLINIKAN TOIMINTAPERIAATTEITA

Mikä on käytösongelma?

– mitä omistaja kokee ongelmana

– voi olla myös koiralle epämiellyttävää

– koirien sekä omistajien hyvinvointi vaarassa

– käytösterapialla ja koulutuskilpakentille on eri asia

Kuinka yleisiä käytösnongelmat ovat?

– vakavia käytösongelmia omistajien mielestä joka 4 tai 5 koira (USA, UK)

– 87% koirista yksi tai useampi ongelma (Campell, 1986) Sama syy, eri ilmenemismuoto?

Mitä on käytösterapia?

– Tunne-elämän häiriö (liian usein pelkoa tms)

Yleisimmät ongelmat (Voith, 1981)

1. Aggressio (oire, ei kerro syytä)

2. Eroahdistus (voi olla myös ei toivottua  käytöstä jäätyään yksin esim. turhautumista)

3. Pelkotilanteet

KAIKKI LIITTYY PELKOON! ! Paras olisi jos ennaltaehkäistäisiin mm. pentuaikana kasvattajilla sosiaalistaminen ja myöhemmin uudessa kodissa jatkettaisiin.

Toimintatapa:

ajanvaraus: oire -> konsultaatio: diagnoosi + hoito -> hoito jatkuu kotona

esim.  koira haukkuu lenkillä -> pelko muita koiria kohtaan

– aika 2h, suurin osa ajasta menee selittämiseen ja omistajan opettamiseen, mitä käytös ilmentää ja miten sitä tulisi muokata. Anamneesi eli esitiedot täytyy olla laajat,. käyttävät historiajanaa selvittääkseen mitä on tapahtunut. Hoitosuunnitelmat on AINA YKSILÖLLINEN, sillä koirat,. tausta, perheet jne ovat erilaisia. Tarvittaessa tehdään seurantakäynti

Työaikana on tullut varovaisemmaksi koirien suhteen. Vaarallisimpia tilanteita ne, kun koira hyökkää kun silitys loppuu, Tuulia keroi pari esimerkkiä.

YLEISÖKYSYMYS: Kuinka paljon omistajat ovat valmiita muuttamaan käytöstään? Käytösterapiaan hakeutuu ihmiset, joilla ei muuta vaihtoehtoa ole, he ovat yleensä hyvinkin motivoituneita. Tuulia kuitenkin toivoo, että asiakkaat ottaisivat yhteyttä jo ENNEN kun mitään pääsee tapahtumaan.

DIAGNOSTIIKKAA

Terveysongelmat kartoitetaan aina ensin

alun perin kyseessä on voinut olla terveysongelma, mutta se on aiheuttanut käytöshäiriön esim. edellä mainittu korvatulehduksista kärsivä rotikka

MIKÄ TUNNE TILA SAA KOIRAN KÄYTTÄYTYMÄÄN TOIVOTULLA TAVALLA?

Miten tiedetään miltä koirasta tuntuu? Virhemarginaali tulkinnassa on mahdollista, tunne voi olla väärä tai tunteita voi olla useita yhtä aikaa.

Näimme videoita samasta käytöksestä (remmirähjäys), mutta koira oli eri tunnetilassa:

– turhautunut bordercollie

– pelokas bulli

– innostunut boxeri

Turhautumista on helppo hoitaa koulutuksella, pelko on vaikeaa!

HOITO

Muuta koiran käytöstä -> muuta koiran tunnetilaa! Vie enemmän aikaa, mutta ainoa joka pitkällä tähtäimellä toimii.

Koira ei voi vain päättää olevansa iloinen -> meitä säätelee autonominen hermosto (tahdosta riippumaton), tunteet tulevat sieltä.

Tunnehäiriöisillä koirilla tasapaino sympaattisen hermoston ja parasympaattisen hermoston välillä onhäiriintynyt.

Hoito on aina yksilöllistä ja on sekä lyhytjaksoista (turvallisuus, tilanteen hallinta) että pitkäkestoista (tunnetilan muuttaminen)

NYRKKISÄÄNTÖ: vahvista toivottua ja jätä reagoimatta ei toivottuun!!

Tuulia painottaa, että suurin virhe pelkoaggressivisten koirien hoidossa on kastrointi. Testosteronin laskettua koira pelkää entistä enemmän. Leikkaus on suuri riski.

Kyselin Tuulialta kaikenlaista päivän aikana (raukkaparka). Halusin tietää, minkä asian hän kokee suurimmaksi ongelmaksi koirien kanssa työskentelyssä ja miten siihen voisi vaikuttaa? Hän vastasi suurimman koirien hyvinvointiin liittyvän asian olevan pelko. Hän mainitsee, että 8-viikon luovutusikä pennuilla on ehdottomasti pahin mahdollinen luovutusikä ja vaikka Suomen Kennelliitossa haluttaisiin entisestään myöhäistää sitä, tosiasiassa käytösterapian ja pelon käsittelyn kannalta parempi olisi 7vko. Jos kasvattaja sosiaalistaa ja siedättää pentuja ahkerasti, voi luovutusikä toki olla myöhäisempi, mutta kuinka monella siihen on tilaisuus? On olemassa kuitenkin rotukohtaisia eroja siinä miten pennut kehittyvät ja esim. irlis ja huskypennut luovutetaan järjestäen yli 10 viikon ikäisinä.

 

Kysyin myös kuinka suuri merkitys on sillä, ettei koira pääse toteuttamaan itseään. Tuulia vastasi, ettei hänen käsityksensä mukaan suuri. Ei ole niin tärkeää harrastaako koira sitä nimenomaista lajia mihin se on jalostettu/hankittu, vaan tärkeämpää on se, että koiran kanssa tehdään JOTAKIN mistä se tykkää ja tarjotaan sille virikkeitä.

Lopuksi kysyin myös sitä, kuinka paljon hänen käsityksensä mukaan koirien ongelmat johtuvat geneettisestä tausta ja kuinka paljon siitä, ettei ihmisillä ole tietotaitoa puuttua asioihin tarpeeksi ajoissa. Hän vastasi, että vaikkakin geneettinen tausta näkyy heidän asiakkaissaan, niin suuri rooli on myös pennun uusilla omistajilla, joiden tulisi kyetä lukemaan koiraa ja puuttumaan ennaltaehkäisevästi ongelmiin jo heti alkuunsa.

Luennon pohdin tietysti asioita omasta kasvattajan vinkkelistäni. Olemme usein miettineet kasvattajaystävieni kanssa miksi ihmiset, joilla on useampi rodun edustaja pärjäävät paremmin koiriensa kanssa kuin ne, joilla on vain yksi koira. Miksi vaikeudet tuntuvat kasaantuvan aina heidän päälleen kun taas laumassa ongelmia ei samalla tavalla keräänny ylitsepääsemättömiin mittoihin. Nyt muistiinpanoja kirjotitaessani tajusin, että syyt eivät ole jossakin maagisessa henkimaailmassa, vaan koiran oppimiskyvyssä ja kokeneiden konkareiden tavassa kohdella koiriaan. Suuri osa koulutuksesta tapahtuu totuttamalla, kun omistaja tai vanhat  koirat eivät reagoi ärsykkeisiin ja pentu oppii olemaan huomioimatta niitä. Rankaisun laatu ja määrä on kokemuksella koettu, samaa rotua vuosikausia omistaneet tietävät mitä voi sanoa, kuinka lujaa, mikä toimii ja mikä ei ilman, että tarvitsee arvuutella sen enempää. Peliteorian mukaan koira oppii jo pennusta myös sen, miten tietyissä tilanteissa kannattaa toimia – johdonmukaisuus on suuren koiramäärän kanssa pakollista, koska muuten seuraisi kaaos. Monen koiran omistajat myös ehkä turtuvat tietyssä määrin koirien ongelmiin ja pitävät niitä vain ”luonne-eroina” tekemästä asioista härkästä. Ongelmakäytöstähän ei ole, jos omistaja ei sitä sellaisena pidä. Mutta ehkä isompien koiratalouksien ”ongelma” jos sellainen on, on minunkin ongelmani ainakin agilitykentällä eli koirat ovat riippuvaisia omistajistaan henkisesti enemmän. Toisaalta, jos joka neljännellä tai viidennellä koiralla on omistajansa mukaan vakava käytösongelma, niin voin olla aika onnellinen: tällä hetkellä talossa on enemmän tai vähemmän tervepäistä porukkaa, jotka nauttivat yhteisestä tekemisestä, liikkuvat paljon, saavat leikkiä ja remuta ja olla koiria! 😀

Koska hyvän luennon ehkä kuuluu jättää pari avointa kysymystäkin vielä tulevaisuutta varten, mietin kotimatkalla näitä asioita: mihin sijoittuu oppimisteoriassa MATKIMINEN, jota pennut varsin hanakasti ja hyvällä menestyksellä suorittavat? Sehän ei kai istu aivan oppimisteorian maailmaan, koska pentu tai koira on passiivinen. Koirat nimittäin OPPIVAT matkimalla.

Toinen asia, johon vielä kaipaan lisäselvennystä tulevina vuosina (?) on koiran kyky hakea meiltä tukea ongelmaratkaisutilanteessa. Se ydin miksi koira kääntää katseensa, mutta susi ei. Onko kaikki todella näin mustavalkoista, että koira oppii kun sitä vahvistetaan ja rankaistaan. Siinäkö kaikki? Onhan ihmiselläkin jokin sielullinen halu tulla paremmaksi ihmiseksi, löytää onnellisuus omasta elämästään. Minun koiristani Hugo on ainoa, jonka koen jotenkin saavan läsnäolostani jotakin enemmän kuin keskivertokoira. Muut koirani saan koulutettua ja opetettua, tiedän etteivät ne tarvitse minua varsinaisesti mihinkään muuhun kuin ruoan saantiin, lähelläoloon ja ulkoiluun. Ne toimivat ehkä tämän luennon tyyliin mustavalkoisesti, mutta Hugon suhteen en osaa selittää tuota ”tuntematonta tekijää”. Ehkäpä joku lukijoistani tunnistaa sen. Eläinten tunne-elämä on niin monimutkainen vyyhti, että olemme vasta raottamassa sen verhoa. On olemassa koiria; upeita, mallikkaita työmyyriä, jotka tekevät puolestamme aivan mitä tahansa. Ja sitten on sellaisia toisenlaisia, koiria, jotka kaipaavat meitä joka solullaan. Onko sille jokin muu merkitys kuin eroahdistuskoira? 😀