Does your dog understand you?

DOES YOUR DOG UNDERSTAND YOU?
(Ymmärtääkö koirasi sinua?)

Juliane Kaminski PhD, Portsmouthin yliopisto, Iso-Britannia

Ihminen on domestikaation yhteydessä muokannut eläinten ulkonaisten ominaisuuksien lisäksi käyttäytymistä ja tiedon käsittelyyn, esimerkiksi ajatteluun, oppimiseen ja muistamiseen, liittyviä taitoja (kognitiiviset taidot). Koira on tässä mielessä erittäin kiinnostava tapaus. Koira on ensimmäinen domestikoitunut eläin, ja on jo kauan elänyt läheisessä kontaktissa ihmisen kanssa. Missä määrin koira sitten on erityisesti sopeutunut uuteen elinympäristöönsä ihmisen lähellä, vai onko tällaista sopeutumista ylipäätään tapahtunut? Niin kutsutun domestikaatiohypoteesin mukaan koirat ovat erityisesti sopeutuneet ihmisen ympäristöön, ja niille on kehittynyt kognitiivisia taitoja, jotka ovat samankaltaisia kuin ihmisillä. Koirat esimerkiksi pystyvät joustavasti seuraamaan ihmisten välisen kommunikaation muotoja.

Juliane Kaminski työskentelee lehtorina Portsmouthin yliopiston psykologian laitoksella, johon ollaan paraikaa perustamassa koiran kognitiokeskusta (Dog Cognition Centre Portsmouth). Aiemmin hän työskenteli vertailevan psykologian parissa Saksassa ja oli Dog Cognition –ryhmän johtaja Max Planck Institute for Evolutionary Anthropology:ssa. Kaminskin pääasiallinen tutkimusaihe on ihmisen sosiaalisuuden kehittyminen ja evoluutio, erityisesti sosiaalinen kognitio.

Kahden tunnin luennolla kävimme läpi vertailevan psykologian keinoin koiran kykyä ymmärtää ihmistä. Vertailukohteena olivat ihmisapinat, lapset jne. Koska koirat ovat eläneet kanssamme niin kauan, ovatko ne kehittäneet kykyjä elää ihmisten kanssa?

Tutkimuksissa käytettiin eri rotuisia perheissä eläviä koiria, jotka kutsuttiin omistajan kanssa tutkimuslaitokselle. Osa testeistä tehtiin omistajan kanssa, osa ilman. Omistajille kerrottiin tutkimuksista vain oleellinen etukäteen, jotta vältettiin mm. kotona mahdollinen ”preppaus”. Tutkimuksen tarkoitus kerrottiin vasta jälkikäteen.

Tutkimuksessa pyrkimyksenä oli selvittää miten paljon sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa koiralla on kykyjä ymmärtää se, mitä se näkee ja myös kuinka paljon se ymmärtää itse olevansa olemassa.

Kävimme läpi joukon erilaisia kokeita mm. osoituskokeet eri vihjeillä, joista tutkimuksissa on päästy lopputulokseen, että koirat eivät informoi asioita omistajalle ilman omaa motivaatiota. Kun lapsille osoituskokeet kertovat JONKUN OLEVAN TUOLLA, koiralle sama ele kertoo MENE TUONNE. Ero on ratkaiseva sikäli, ettei koira kykene toimimaan mikäli sille ei anneta informaatiota. Koirat ovat myös oppineet häivyttämään muut paitsi sille itselleen tulevat viestit: jos se ei ole minulle suunnattu, en kiinnostu. Tämä on seurausta evoluutiosta: ihmisen ohjeita seuraamalla saa jotakin hyvää. Koirat ymmärtävät mitä ne näkevät ja ymmärtävät myös, että ne nähdään. Kokeissa oli pimeään huoneeseen asetettu kaksi lamppua: yksi valaisemaan ihmisen, yksi huoneen keskellä olevan makupalan.

Kokeissa tuli myös esiin se, että koirat menevät aina sinne, missä viimeisenä näkivät ruuan. Ne löytävät namin ämpärin alta jos ämpärit liikutetaan suorassa linjassa eteen tai taaksepäin janalla <- 0 <- 0 , mutta eivät enää jos ämpäreiden paikkaa siirretään päittään siten, että jälkimmäinen ämpäri onkin ensimmäisenä ja ensimmäinen jälkimmäisenä.

Koirat eivät osaa laskea, mutta ne ymmärtävät määriä suhteellisesti: paljon ruokaa – vähän ruokaa.

Muutamia päätelmiä: koirat eivät ole tyhmempiä kuin sudet. Koirien sosiaaliset kyvyt ihmisten kanssa ovat paremmat, jo 6vkon ikäinen pentu selviää osoituskokeista. Koirien ja susien psyykkiset kyvyt ovat kuitenkin samat.

Kun koiraa kohdellaan ihmisenä tai lapsena, muuttuuko koiran ymmärrys siitä itsestään? Kysymys on mielenkiintoinen, sillä varmasti jalostusvalinnoillamme on asiaan vaikutusta. Aluksi koiraa ei jalostettu juuri mihinkään. Molemmat lajit hyötyivät suhteesta emmekö kohdelleet koiria kuten nykyään. Koiran älykkyys on erikoislahja, mutta miten se tulee jatkossa muuttumaan. Tarvitsemme ennen kaikkea rotuja, jotka selviävät perhe-elämän asettamista haasteista.

Published by

Hanna

Elämästä unelman reunalla kirjoittelee vihreällä ja positiivisella mielellä käyvä eukko. Valokuvauksen ja lemmikkien lisäksi harrastan pitkänmatkan kävelyä, kiipeilyä, melontaa, sukellusta, maastoratsastusta ja retkeilyä. Tavoitteena mm. Mont Blanc (4810m). Arjen seikkailuja, maailman ihmeitä ja luonnossa samoamista. Niistä on pienen tytön unelmat tehty!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s