Exploring the emotional world of dogs

Tutustuminen koirien tunnemaailmaan

Daniel Mills
BVSc PhD CBiol FSBiol FHEA CCAB Dip ECAWBM (BM) MRCVS
European & RCVS Recognised Specialist in Veterinary Behavioural Medicine, Lincolnin yliopisto, Iso-Britannia

On mahdotonta täysin selvittää, miten muut eläimet kokevat maailman. Se ei kuitenkaan tarkoita, että niillä ei olisi subjektiivisia kokemuksia. Tämän asian tutkiminen on ollut tieteelle merkittävä haaste, mutta viimeaikaiset edistysaskeleet eläinten hyvinvointitieteessä ja vertailevassa kognitiossa ovat mahdollistaneet erilaisten lähestymistapojen kehittämisen eläinten tunnemaailman arviointiin. Tätä kehitystyötä on tehty Lincolnin yliopistossa, tavoitteena määritellä tarkemmin käyttäytymisen ongelmia ja tarjota tarkempia neuvoja niiden ehkäisemiseen.

Daniel Mills tutkii ja kehittää uusia menetelmiä käyttäytymisongelmien ratkomiseen ja ehkäisemiseen. Hän tutkii esimerkiksi semiokemikaalien käyttöä eläinten tunnereaktion kontrolloimiseksi (feromoniterapia). Semiokemikaalit ovat pienikokoisia orgaanisia yhdisteitä, jotka välittävät kemiallisia viestejä. Esimerkiksi hyönteiset pystyvät niiden avulla viestimään toistensa kanssa. Millsin tutkimuskohteena on myös käyttäytymisongelmien sekä muun käyttäytymisen taustoihin liittyvä vertaileva psykologia. Hän on erityisen kiinnostunut siitä mikä tekee yksilöstä erilaisen ja miten ympäristö vaikuttaa tähän kehitykseen. Hän tutkii miten eläimet sekä me ihmiset tunnistamme toistemme tunnetiloja ja reagoimme niihin. Hän tutkii myös lemmikkien merkitystä ihmiselle.

Millsin viimeisimpiä tutkimusaiheita ovat muun muassa
– Lemmikkikoiran vaikutus perheisiin, joissa on autistinen lapsi
– Lemmikkikoirien taloudellinen merkitys
– Sopivan koiran löytäminen kuhunkin kotiin

Kahden tunnin luennolla pureuduimme koiran tunnetilojen ja onnellisuuden selvittämiseen. Koirat ovat erityisen herkkiä negatiiviselle toiminnalle, eli ne muistavat hyvin kielteiset tapahtumat. On tärkeää tunnistaa mikä ylipäätään on tunnetila ja mikä on käytöstä. Esim aggressio ei ole tunnetila, vain käytös. Sen sijaan pelko on tunne. Pelko saattaa laukaista aggressiivisen käytöksen, mutta samalle käytökselle voi olla myös muita syitä.

Jos osaamme kontrolloida koiran tunnetiloja, kontrolloimme tuolloin myös sen käytöstä! Daniel puhui paljon eroahdistuksesta ja siitä miten siihen liittyvät syyt voivat olla hyvinkin moninaiset. Jos diagnosoimme väärin – hoito ei toimi! Tästä syystä vasta oikea diagnoosi vaikuttaa käytökseen.

Daniel pohti, miksei koiralle saisi antaa omaa aikaa? Miksi oletamme, että koiran tulisi olla joka paikassa aina ja kaikkialla pommin varma? Onko se reilua eläintä kohtaan? Jokainen purtu lapsi on tragedia, mutta onko se koiran vika? Emme mekään halua muiden seuraa KAIKKIALLE ja koirallekin tulisi suoda oma turvapaikkansa, mihin vetäytyä halutessaan. Turvapaikan tarjoaa aina omistaja, mutta omistajalla on usein vaikeuksia kontrolloida koiran pelkotiloja.

Anna koiralle jotakin vain koska se on koira. Sen ei tarvitse aina istua tai tehdä temppua saadakseen jotakin. Koiralle huomion antaminen parantaa suhdettanne ja tuo tilaa luottamukselle ja arvostukselle. Meillä on hyvät biologiset syyt olettaa, että koiralla on tunteita, mitä se tuntee – sitä emme vielä tiedä, mutta jotakin se silti tuntee. Eläinten hyvinvointi lähtee aina niiden tunteiden ymmärtämisestä. Pelkän käytöksen arvioiminen ei riitä, koska sama käytös voi johtua eri syistä.

Jos todella olemme kiinnostuneita ja rakastamme koiriamme tutkisimme lisää neurologiaa ja olisimme avoimia kaikelle tutkimustulokselle. Meillä on jo käytössä teknologiaa, jolla voimme seurata koiran aivojen toimintaa (lämpökamerat) ja siten selvittää mikä osa aivoista kulloinkin on aktiivinen. Täten ei olekaan täysin hypoteettinen oletus, että jonakin päivänä meillä voi olla käytössä tekstiviestipalvelu, joka ilmoittaa omistajalle koiran onnellisuuden tilasta reaaliajassa. 😀

Published by

Hanna

Elämästä unelman reunalla kirjoittelee vihreällä ja positiivisella mielellä käyvä eukko. Valokuvauksen ja lemmikkien lisäksi harrastan pitkänmatkan kävelyä, kiipeilyä, melontaa, sukellusta, maastoratsastusta ja retkeilyä. Tavoitteena mm. Mont Blanc (4810m) 2019. Arjen seikkailuja, maailman ihmeitä ja luonnossa samoamista. Niistä on pienen tytön unelmat tehty!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s