Lähdimme eilen lauantaina Wilyan kanssa kiertämään pitkästä aikaa Kavastontien lenkkiä. Omasta pihasta pääsemme kävelemään erilaisia lenkkejä aina neljästä kilometristä 40 kilsaan (jota tosin ei olla kävelty kuin kerran, loppukesästä 2015), mutta tämä lenkki on ollut nyt vähän aikaa tauolla. Koko matka nimittäin on maantien reunaa ja osuuksiltaan suurimmaksi osaksi keskellä viimaisia peltoja.
Aikataulutkaan eivät tuntuneet olevan meidän puolella, koska vaikka heräsin lauantaina tuttuun tapaan heti seitsemän jälkeen – ilman herätyskelloa! – niin syötyäni maittavan aamupalan eli lautasellisen kaurapuuroa, kananmunan, kupin teetä ja vitamiinit alkoikin uudestaan nukuttaa niin, että nukahdin olkkarin sohvalle ja heräsin vasta 12 aikaan! :O Vähän oli pää sekaisin, että kuinkas tässä näin kävikään 😀 Nukkuminen teki kuitenkin hyvää ja tuli varmasti tarpeeseen, koska kulunut viikko on treenien osalta ollut aika rankka. Ei muuta kuin uusin voimin tien päälle Wilyan kanssa!
Pakkasin mukaani rinkkaan 60metrisen kiipeilyköyteni painoksi (n.5kg) ja evääksi pähkinöitä, litran vettä, teetä ja voisilmäpullat meille molemmille 🙂 Lenkki on meille tuttu, eikä edes kovin pitkä meidän mittapuulla, mutta rinkan myötä hommassa oli ihan eri fiilis. Painon halusin selkään ihan treenin vuoksi, mikään pakkohan ei olisi ollut kantaa n.7kg painoa selässä. Tarkoituksena kuitenkin on retkeillä ensi kesänä ja tulevaisuudessa, joten parempi on totutella rinkan painoon ja matkoihin jo hyvissä ajoin. Tiesin, että peltojen keskellä tuulee, joten valitsin tuulta pitävät haltin pöksyt, joiden alle laitoin urheilutrikoot. Tuulta pitävän takin alla minulla oli vain yksi pitkähihainen urheilupaita. Pipon otin huivin lisäksi varmuuden vuoksi taskuun ja jalkaan ihan tavalliset lenkkarit. Vaelluskengät on näillä lenkeillä aivan liian kömpelöt ja raskaat, joten lenkkarit ovat minulla paras valinta. Liukasta toki oli paikoitellen, mutta tien reuna oli onneksi suuurimmaksi osaksi sula.
Lähdimme liikkeelle klo 12.30 ja ensimmäinen osuus Kavastontien päähän Salo-Inkoo tielle on 7,5km. Matka taittui mukavasti musiikkia spotifystä kuunnellen. Ensimmäisen neljän kilsan jälkeen selkä oli rinkan alla jo hiestä märkä. 🙂 Ensimmäinen levähdystauko Kavastontien päässä, vähän pähkinää ja vettä. Aikaa kulunut tunti. Oli niinkin positiivinen fiilis, että ehkä tästä voisi vielä jatkaa lenkkiä 22km kokonaisuuteen. Sitten jatkettiin Toijaan ja siitä takaisin Suomusjärventielle, josta 7,5km kotiin.
Toinen, vähän isompi levähdystauko pidettiin klo 14.30 n. 12km kohdalla, jolloin join teetä ja syötiin Wilyan kanssa pullat. Meille matka oli lyhyt ja tällaiset eväät oli aika hauska idea, yleensä painetaan vaan menemään eikä juuri vesi- tai pissataukoa pidempiä breikkejä oteta. Peltojen yli tuuli niin, että sormet oli nopeasti ihan jäässä. Tässä vaiheessa jo tiesin, että 16km jäisi meidän tämän päivän matkan pituudeksi. Rinkka alkoi painaa vikoilla kilometreillä jo alaselkää ja lonkkia. Lisäksi oikean käden olkapää alkoi jotenkin jomotella rinkan pehmusteen alla.
Kotiin saavuttiin klo 15.15. Ei mikään tappotahti, mutta ei huonokaan ajatellen painoa, jota samalla kannoin. Tavoitteena tälle keväälle kiertää Aneriojärven lenkki 25km, joten seuraavaksi rinkan kanssa pitää päästä se 22km. Kävelykunto on meillä molemmilla aika huono, mutta jospa se tästä nyt taas lähtisi käyntiin!
Lifedream Colliet 