Tiistaina saatiin päätökseen Salon melamogulien melontakurssi. Minulta jäi yksi kerta välistä, koska osallistuin sukelluksen teoriaosuudelle, mutta todistuksen sain kuitenkin melonnasta 🙂 Viimeisellä kerralla harjoittelin ylä- ja alatuentaa sekä rescuttamista. Tuennoissa on kyse siitä, että melalla otetaan tukea vedestä kajakin keikatessa. Varsinkin ylätuennassa kajakki on niin sivuttain, että sitä harjoitellessa molskahdin ympäri monta kertaa 😀 Nauru kaikui hallissa ja niin meillä kurssilaisilla kuin ohjaajillakin oli hauskaa!
Rescuttaminen puolestaan oli myös erittäin mielenkiintoista! Harjoittelimme sitä, miten kajakin kaatuessa voit tyhjentää toisen melojan kajakin vedestä omasta kajakista käsin ja auttaa sen jälkeen veden varaan joutuneen kanssamelojan takaisin omaansa. Lisäksi harjoittelimme tietenkin myös toisin päin tilannetta: miten ponnistaa takaisin kajakkiin jos on joutunut veden varaan.
Kurssi oli mielestäni erittäin antoisa ja opettavainen! Eskimokäännös jäi minulta nyt valitettavasti harjoittelematta, mutta hyvään alkuun pääsin tekniikassa! Toukokuun lopussa jatkuvat rescutusharjoitukset ulkovesissä, en malta odottaa! Koskenlaskua puolestaan toivon pääseväni ensi kesänä kokeilemaan muodossa tai toisessa ja ensi syksynä jatkuvat sitten halli vuorot. Kesällä on tarkoitus käydä melomassa useammankin kerran sekä merellä, että sisämaassa. Saa nähdä! 🙂