Porkkalanniemi – telttailua rantakalliolla

Koko kesän olen haaveillut lähteväni boulderoimaan Vuohimäelle Kirkkonummelle, yöpyväni Koppernässin tai Porkkalanniemen ulkoilualueella ja jatkavani kiikkuja seuraavana päivänä. Onneksi kesäloman vikana viikonloppuna tähän siunaantui mahdollisuus.

Koska viime viikko oli niin toiminnantäyteinen (sukellusta, melontaa ja kiikkuja), vietin rauhallisen lauantain kotona koirien kanssa. En ole koskaan käynyt Porkkalannimellä, joten päätin lähteä yöksi sinne. Kyselin parilta kaverilta etukäteistietoa ja katselin netistä karttoja. Pakkasin mukaan teltan lisäksi riippumaton varmuuden vuoksi, sillä halusin ehdottomasti nukkua mahdollisimman lähellä merta.

Retkeilyharrastukseni on vihdoin tänä kesänä lähtenyt hitaasti, mutta varmasti käyntiin. Olen yöpynyt Repovedellä, Nuuksiossa ja nyt Porkkalassa. Pikku hiljaa alkaa kehittyä rutiini rinkan pakkaamiseen ja retkikeittimen käyttöön. Päiväretkillä kannettavaa ei ole kovin paljoa, mutta ison teltan kantaminen on osoittautunut aika raskaaksi. Minulla on ollut käytössä vanha perheeni neljänhengen Everest-merkkinen kupoliteltta, joka onkin todella hyvä! Ikävä kyllä se on myös todella iso ja painava. Ilokseni kiikkukaverini tarjoutui myymään osan heidän vanhasta retkeilyvarastostaan ja Porkkalanniemelle otinkin koekäyttöön sekä Haltin kahden hengen pienen tunneliteltan, ilmalla täyttyvän makuulaustan sekä makuupussin.

Aluksi oli tarkoitus lähteä yksin, mutta sattumalta Reakin innostui telttaretkestä ja viime hetkillä myös uusi kiikkututtavuus Mikko lähti mukaan. Ajomatka niemen kärkeen oli aika pitkä ja koska olin muutenkin myöhässä (aaargh miten kaikki voi mennä pieleen aina silloin kun on kiire muutenkin?) olimme paikan päällä vasta yhdeksältä. Valitsimme leiripaikaksi Nedergårdin leirintäpaikan, sillä se sijaitsi aivan niemen kärjessä ja lähellä merta. Parin kilometrin kävely parkkipaikalta rannalle oli helppokulkuista. Perillä oli useampi telttapaikka, laavu ja nuotiopaikka. Paikalla oli kymmenkunta ihmistä ja koiriakin. Mikko jo odotti rantakallioilla ja yhdessä etsimme tyhjän tulisijan ja kokosimme teltat. Samalla kun sytyttelimme nuotiota minä valokuvasin upeaa auringonlaskua ja nuotiota.

Laitoin nuotiolla tällä kertaa paistopussissa katkarapuja ja kasviksia (pakasteita) ja sotkin mukaan kolmen juuuston kermapurkin. Koska paistopussi hajosi, paistoin ruuat lopulta pannulla ritilän päällä, mutta niin tai näin ruoka oli HYVÄÄ!! Rea oli ottanut mukaan vaahtokarkkeja ja Mikko viiniä, joten herkuttelimme, turisimme kiipeilystä ja maailman menosta aamuyöhön! Kahden jälkeen oli aika mennnä nukkumaan.

Sain teltan koottua nopeasti, mutta linjat eivät ehkä olleet aivan suorassa 😉 Makuulausta puolestaan toimi aivan loistavsti ja ekaa kertaa nukuin yöni siltä osin hyvin. Alusta ei ollut muhkurainen eikä jäsenet puutuneet. Sen sijaan makuupussi oli kylmä ja palelin runsaasti alkuyöstä. Meren aallot pitivät jonkin aikaa hereillä, mutta toisaalta aamulla niiden pauhuun oli ihana herätä. Aurinko paistoi suoraan teltan pienestä ikkunasta sisään ja ei ollut mitään kiirettä mönkiä teltasta!

Söimme kiireettömän aamupalan (pikakaurapuuroa ja kahvia!) ja siivosimme sitten leirin. Lähdimme kohti Kirkkonummen Vuohista, missä vietimme lopun päivää boulderoiden. Suosittelen kyllä tutustumaan Porkkalanniemen alueeseen. Helppo päiväretki kohde myös näin extemporemielessä. Kiitos seurueelle!! 🙂