Mitä eläimet tuntevat? Helena Telkänrannan luento

Helena Telkänrannan yleisöluento Yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen seuran (Ykes ry) järjestämästä Suomen ensimmäisestä kansainvälisen ihmistieteellisen eläintutkimuksen konferenssista Turusta videoitiin ja se on nähtävillä (linkki) vielä puolisen vuotta. Pitkästä aikaa istuin kuuntelemaan aiheeseen liittyvää luentoa ja otin samalla englanninkielisestä selostuksesta muistiinpanot ylös. Oli ihanaa päivittää pitkästä aikaa tietojaan minulle rakkaasta aiheesta. Toivottavasti nautitte niistä! (kuvat eivät liity juttuun)

Helena Telkänranta on suomalainen biologi, tietokirjailija ja tiedetoimittaja. Hänen erikoisalansa on eläinten käyttäytymisen ja kognition tutkimus. Telkänranta on myös kansainvälisen Elephant Experts -järjestön puheenjohtaja. Olin ensimmäisen kerran kuuntelemassa Telkänrantaa osana Koirakoulu Vision ongelmakoirakouluttajan kursseja, jotka kävin vuonna 2009 ja pidin paljon hänen kyvystään tuoda tiedetermit ns. helposti omaksuttavaan muotoon. Alla olevat muistiinpanot ovat karkea suomennos luennossa esiin tulleista asioista.

What do animals feel? An overview on the current knowledge from Natural Sciences

Kuvan mahdollinen sisältö: kissaErilaisia tutkimusmuotoja:

  • etologia eli eläinten käyttäytymistiede
  • kognitiivinen tiede
  • neurotiede
  • psykologia
  • evoluutiobiologia

Uusia tapoja tutkia eläinten käyttäytymistä kehitetään jatkuvasti.

  • preferenssi-testit eli sen tutkiminen mistä eläin pitää enemmän kun sille annetaan kaksi eri vaihtoehtoa.
  • kasvojen ilmeiden tutkimukset kartoittamalla eläinten kasvojenlihakset ja niiden liikkeitä seurataan eri tilanteissa
  • videonauhoitteet käyttäytymisen seurannan apuna
  • miten halukas eläin tekemään tehtäviä saadakseen palkinnon
  • aivotoiminnan seuraaminen mm. lämpökameroiden avulla
  • silmänliikkeiden seuranta
  • fyysiset mittaukset kuten ihmisillä: kortisoli, verenpaine, oksitosiini, syke jne

Tunteet eläimillä (nisäkkäitä tutkittu tällä hetkellä enemmän)

Kuvan mahdollinen sisältö: nurmikko, ulkoilma ja luontoPerustunteita on 7:

  • mielihyvä, ilo (eläin haluaa ja odottaa, mutta myös saavuttaessaan)
  • leikki, jakautuu kolmeen osioon: sosiaalinen, liikunnallinen ja esineellinen
  • huolehtiminen ja sosiaaliten suhteiden luominen (löydetty myös kaloilta: oksitosiinitasot vanhemmilla ja jälkeläisillä. Evoluutio tukee sosiaalisia rakenteita, koska mahdollisuudet selvitä ovat paremmat)
  • seksuaalisuus (monesti tuntuvat autopiloteilta, mutta seksuaalisuuteen liittyy paljon muutakin kuin viettiä)
  • pelko ja ahdistus
  • aggressio, jakautuu kolmeen osaan puolustuksellinen, kilpailullinen ja saalistaminen
  • suru ja murhe (vastakkainen kuin huolehtiminen kun elimistön oksitosiinitaso laskee, joka voi johtaa lyhytaikaisesti surun tunteeseen, mutta jatkuessaan vrt. masennus ja depressio esim. sosiaalisissa yhteyksissä, elinkumppani menetetään

Kuvan mahdollinen sisältö: koira, nurmikko, ulkoilma ja luontoPerustunteiden lisäksi tutkitaan mm. yllätyksen ja inhon esiintyvyyttä eläimillä sekä fyysisiä tunnereaktioita: nälkää, janoa ja kipua.

Vaikka tutkimuksia on eniten tehty nisäkkäillä, on yhä enemmän tutkittu myös lintuja. Niillä on hyvin samankaltainen tunnejärjestelmä kuin nisäkkäillä, vaikka aivojen rakenne onkin anatomisesti erilainen. Ennen ajateltiin, ettei linnuilla voi olla samanlaisia tunteita aivojen erilaisuuden vuoksi, mutta lisätutkimuksissa on selvinnyt, että eroista huolimatta aivot toimivat samalla tavalla kemiallisesti. Lintujen aivojen evoluutio on ollut siis samanlainen kuin nisäkkäillä.

Myös kaloja on tutkittu enemmän. Aivojen rakenne on niilläkin erilainen, mutta kemialliset toiminnot ovat samanlaiset. Kalojen on todettu tuntevan kipua, mielihyvää ja ne myös leikkivät. Muitakin eläinlajeja on tutkittu, mutta vähän. Hämähäkit ja hyönteiset tuntevat ainakin kipua ja esim. mustekala, vaikkakin selkärangaton, on todettu tuntevan kipua, mielihyvää ja halua leikkiä.

Kuvan mahdollinen sisältö: nurmikko, koira, ulkoilma ja luontoMiksi sitten tunnemme samallalailla? Evolutionaalisesti olemme lähtöisin samasta esi-isästä, noin 5cm pituisesta eläimestä, jolla todennäköisesti jo ollut olemassa perustunteita. Kun jotakin tapahtuu, tiedämme lähtökohtaisesti heti onko se hyvä vai paha. Tunteet kasvavat ja muuttuvat negatiivisista positiiviseen:

negatiivinen   <->   pelko   <->   ilo   <->   positiivinen

Vaakasuoralla janalla pelon ja ilon suhde muuttuu ja pystysuoralla janalla tunteen voimakkuus ja siihen liittyvä kiihtyminen. Siten pelko voi kasvaa kauhuksi ja toivo iloksi. Menetyksen tunne puolestaan suruksi ja jopa masennukseksi. Evoluutio suosii tunnemotivaatiota. Tunteiden kasvu ja muuttuminen on sama myös ihmisellä.

Käyttäytymiseen liittyvät tunteet ja ns sisäsyntyinen käyttäytyminen kuten pakeneminen, tai lintujen nokkiminen vaikkei olekaan nälkä. Kesyt eläimet edelleen omaavat paljon villieläinten käytöstä esim. sika haluaa tonkia ja eläinten stressitaso kasvaa sitä mukaa kun se ei pääse toteuttamaan itseään. Monet näistä ovat päivittäisiä tarpeita, mutta osa kausittaisia kuten muuttolintujen tarve siirtyä eteenpäin.

Kuvan mahdollinen sisältö: kissa ja ulkoilmaPitkäaikaiset tunnetasolla eläinten odotukset muuttuvat sitä mukaa millaisia kokemuksia (=tunnetiloja) sillä on ollut aikaisemmin. Tämä voi aiheuttaa mm. kroonista stressiä myös eläimillä. Ahdistunut eläin, joka kärsii pitkään jatkuneesta stressitason noususta ei enää palaudu tarpeeksi, jotta se kykenisi tasapainottamaan itseään. Positiivisia asioita tuntenut eläin myös odottaa niitä jatkossa ja päin vastoin. Jos eläimen kokemukset ovat pääasiallisesti positiivisia, mutta se kokee silloin tällöin negatiivisia tunteita, se ei aiheuta pitkäaikaista hallaa eläimeen perustunnetasolla. Mutta jatkuvassa ahdistuneessa tilassa elänyt eläin ei palaudu parista kokemastaan positiivisesta mielihyvän tunteesta.

Aistierot

Aistierot vaikuttavat käyttäytymiseen. Eri eläinlajeilla on paljonkin erilaisia kykyjä hahmottaa maailmaa, emmekä me ihmiset aina ymmärretä tätä.

  • ultravioletti valo esim käärmeillä
  • kuuloerot, monet eläimet kuulevat paljon korkeampia tai matalampia ääniä kuin ihminen, joten koko äänimaailma on erilainen
  • hajuaisti nisäkkäillä ja myös linnuilla erinomainen, käyttävät tätä paljon
  • magneettikenttien havainnointi. On tutkittu, että ihminen tuntuu kadottaneen kykynsä havainnoida maapallon magneettisia kenttiä siinä missä kaikilla muilla eläimillä kyky näyttää olevan.
  • vedenpaineen erot kaloilla ja vesinisäkkäillä. Kalat mm. kykenevät suunnistamaan myös pimeässä ja vedenpaineen avulla tapahtuu myös kalojen kosiskelurituaalit, jossa kala liikuttaa ympärillään olevaa vettä luodakseen kontaktin kumppaniin.
  • sähkökäyrät, vedessäkin lihaksemme tuottavat molekyylitasolla sähköä, joka purkautuu myös uloskehosta. Monet kalat ja vesinisäkkäät kykenevät havainnoimaan näitä käyriä mm saalistaessaan.

Älykkyys ja tunteet

Ei automaattista vaihtoehtoista tekstiä saatavilla.Tiedemaailmassa on tällä hetkellä vallalla käsitys, ettei älykkyys varsinaisesti ole yhteydessä perustunteiden kokemiseen ja ettei tunnetasolla älykkyydellä ole merkitystä. Tunteet ja fyysiset reaktiot toimivat riippumatta älykkyyden tasosta, joten jopa ihan alkeellisetkin eläimet voivat tuntea iloa, pelkoa ja kipua.

On spekuloitu sitäkin, että jos älykkyystaso on eläimellä matala, voivat jotkut tunteet olla korkeampiakin koska eläin ei kykene päättelemällä rauhoittamaan itseään.

Mutkikkaampia tunteita kohdatessa älykkyydentasolla on jo merkitystä. Esimerkiksi kalojen parvipako on sosiaalinen reaktio ja mahdollistaa sen, ettei suurempaa älykkyyttä tarvita yksilötasolla.

  • empatia – älykkyydentaso, kyky astua jonkun toisen rooliin. Todetttu mm. ihmisapinoilla, norsuilla, rotilla, kanoilla, koirilla.. -> ovat paljon muutenkin tutkittuja eläimiä, epäilemättä löytyy myös muilta eläinlajeilta kun tutkitaan enemmän.
  • moraaliset arvot, sosiaalisilla eläimillä. Tutkittu vielä vähän, mutta esim. apinoilla tutkittu, että simpanssi voi kieltäytyä palkinnosta, jos sen saama herkku ei ole yhtä hyvä kuin kaverin saama -> reiluus.

Ei automaattista vaihtoehtoista tekstiä saatavilla.Meidän ihmisten on vaikeaa ymmärtää eläinten kokemusperäistä maailmaa, koska itse ajattelemme niin monimuotoisesti. Aivomme toimivat ja rakentuvat osittain samalla tavalla, mutta ihmisen aivot ovat koostumukseltaan paljon enemmän harmaata ainetta, joka mahdollistaa monimuotoisen ajattelun. Eläimet elävät yksinkertaisesti vahvemmin tunteidensa keskellä.

Tietoisuus itsestä

On vaikeaa tutkia millä tasolla eläimet tietävät mitä tekevät. Tietoisuuteen tarvitaan:

  • mahdollisuus tuntea jotakin, kokemus tunteista, vaikkei olekaan ymmärrystä miksi tuntee
  • tietoinen kyky prosessoida tietoa
  • metakognitio eli kyky ajatella omaa ajatteluaan. Todettu mm kyyhkyillä.
  • itsetietoisuus, eli kokemus itsestä on yleisempää kuin luullaan. Jopa niin yleistä, ettei sitä enää pidetä niin tärkeänä mittarina älykkyyden määrittelyssä.

Kuvan mahdollinen sisältö: lintu, taivas, ulkoilma ja luontoTieteellä on vielä monia avoimia kysymyksiä kuten:

  • miten yleistä empatia on eri eläinlajeilla?
  • mitä tunteita on vähemmän tutkituilla eläimillä?
  • millaisia erilaisuuksia ja yhtäläisyyksiä on saman lajin sisällä yksilötasolla, esim kalat
  • miten yksinkertainen eläin voi ylipäätään kokea tunteita? Tarvitaanko kivun tunteeseen aivot?

Luennon jälkeen yleisö sai esittää muutamia kysymyksiä:

Eläimet aistivat toistensa pelon tai esim. eläinlääkärissä haistavat huoneessa olleet pelokkaat eläimet, sillä vuodamme molekyylejä tunnetasostamme riippuen ympäristöön. Eläin voi pelätä, vaikkei sillä olisikaan käsitystä miksi se pelkää. Jos haistettu pelko on tuttujen eläinten (vaikkei yksilöt olisikaan nähneet toisiaan), niin pelkotila paisuu.

Ei automaattista vaihtoehtoista tekstiä saatavilla.Eläimet eivät ymmärrä johtajuusrooleja. Taitavat kouluttajat muuttavat eläimen tunnetiloja ja siten tunteisiin liittyvää motivaatiota. Sosiaalinen hierarkia on kiinni elintilasta, joten pienellä alueella se astuu voimaan. Eläin oppii, että elämä on helpompaa jos ei kilpaile, vaan väistää tai matkii/seuraa vanhempaa jne.

Eläinten aivojen rakenteet ja niiden fysiologinen ja neurologinen toiminta on niin samankaltaista, ettei ole mitään syytä olettaa etteivätkö ne myös tunnetasolla toimisi samalla lailla.

Eläimet voivat tehdä tunnevalintoja. Ne voivat oppia itsehillintää. Esim. koira voi oppia ohjattuna toimimaan, vaikka sitä pelottaa.

1950- ja 1960-luvulla tehotuotannon myötä alkoi liian ahtaissa tiloissa elävillä tuotantoeläimillä esiintyä käytöshäiriöitä kuten saparoiden puremista sioilla ja kanoilla toisten nokkimista. Toisaalta myös eläinten epätyypillinen liika passiivisuus lisääntyi. 60 ja 70-luvuilla alettiinkin tutkima mitä eläinten sisällä oikein tapahtui. Tämän tutkimustyön myötä mm. Eussa kiellettiin liian pienet häkkkikanalat v.2011.

Ei automaattista vaihtoehtoista tekstiä saatavilla.Ennen tutkittiin vain eläinten kärsimykseen liittyviä asioita esim. tehotuotannossa, mutta nykyään tutkitaan myös sitä miten eläimet voisivat olla onnellisia ihan arkielämässä, mikä siis tekee ne onnellisiksi. Tätä voi verrata ihmispuolella positiiviseen psykologiaan, joka tutkii ihmisen onnellisuutta.

Sosiaalisia- ja sukulaissuhteita on tutkittu mm koirilla silmänliikkeitä seuraamalla (Helsingin yliopisto), jossa koiralle on näytetty tutuista ihmisistä ja koirista. Selkeitä eroja löytyy siinä miten koirat reagoivat vieraisiin ihmisiin ja eläimiin. Rotilla on tutkittu sukulaisuussuhteita laittamalla rotta läpinäkyvään säiliöön, jonka toiset voivat halutessaan avata. Jos säiliössä oleva rotta on muille tuttu mutta ei sukua, se vapautetaan. Jos rotta on sukulainen ja tuttu se vapautetaan. Jos säiliön rotta on sukua, mutta ei tuttu, se vapautetaan silti. Vain rotalle, joka ei ole sukua eikä tuttu säiliötä ei avata. Samanlaista kykyä hahmottaa sukulaisuussuhteita tod.näk hajun avulla on havaittu myös linnuilla.

Kuvan mahdollinen sisältö: koira, nurmikko, ulkoilma ja luonto

Published by

Hanna

Elämästä unelman reunalla kirjoittelee vihreällä ja positiivisella mielellä käyvä eukko. Valokuvauksen ja lemmikkien lisäksi harrastan pitkänmatkan kävelyä, kiipeilyä, melontaa, sukellusta, maastoratsastusta ja retkeilyä. Tavoitteena mm. Mont Blanc (4810m). Arjen seikkailuja, maailman ihmeitä ja luonnossa samoamista. Niistä on pienen tytön unelmat tehty!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s