Jukan hattutemppu!

Agilityä olemme kesän jälkeen jatkaneet maanantaisin Ehytillä Halikossa. Aneten eli Aunelin koirakoulun yksityisvalmennukset ovat pyörineet pienryhmissä aika jouhevasti, mukana minulla on ollut Jukka ja Puuma. 1-2krt viikossa olen käynyt myös treenaamassa itsekseni Märynummella koirakerho Tassujen kentällä. Syksyn aikana koirien ja varsinkin Jukan motivaatio ja asenne ovat parantuneet hurjasti!

Kuvan mahdollinen sisältö: koira
Jukka ja salainen ase! Jumppapallo.

Vielä kesällä oli fiilis, että uusi agsakoira olisi ihan kiva. Nykyiset koirat väsyivät nopeasti eivätkä pitäneet yllä toivottavaa vauhtia. Nyt jo edesmenneiden Meten ja Ramseksen kanssa pääsin agilityssä hyvään vauhtiin sen suhteen, millaista on treenata ja kisata lajiin motivoituneen koiran kanssa ja on vähän harmittanutkin nykyisten koirien asenteen puute. Siitä huolimatta olen treenannut koiria pari kertaa viikossa joko kentällä tai ihan kotona jumppapallolla tms. Muistaen samalla, että oma tauko koiraharrastuksissa näkyy myös koirissa.

 

Pikku hiljaa koirien kunto on noussut ja olemme käyneet treenailemassa lihaksia hiekkakuopalla ja hakeneet kestävyyttä juoksulenkeillä. Mitenkään kovin säännöllisiä treenit eivät ole olleet, mutta riittävästi kuitenkin huomatakseni eron koirien käytöksessä. Ehytin lyhyet mutta intesiiviset treenit ovat kannustaneet minua jatkamaan myös omin nokkineni: tärkeintä on pitää hauskaa! Varsinkin Jukan asenteelle on tehnyt hyvää lyhyet treenipätkät isolla kentällä.

Kuvan mahdollinen sisältö: ulkoilmaPuuma osaa esteet hyvin ja sille peruskunnon rakentaminen on ollut helppoa. Sillä on jonkinverran ongelmia hyppytekniikassa ja ohjauskiemuroissa hypyillä, mutta muuten se on melko varma. Rakastaa kontakteja, joilla helposti karkaakin jos jää selän taakse. Suorittaa minulle mielellään, mutta haluaisin nähdä sillä vielä sellaisen hullun kiillon silmissä, joka olisi lopullinen niitti hommassa. Puumalta puuttuu virallisia varten enää varmat kepit ja vaadittava riman korkeus.

Jukka puolestaan on petrannut parhaiten. Sitä ei enää tunnista samaksi koiraksi kun se kiitää salamana putkeen, lukee ohjauskiemuroita ja juoksee kontaktiesteitä. Sen kanssa onkin tarkoitus opettaa juoksukontaktit ja myös keppejä tahkotaan pienissä erissä. Jukan

Kuvan mahdollinen sisältö: ainakin yksi henkilö, koira ja ulkoilma

asenne on muuttunut siinä määrin, että se on vaikuttanut omaan innostukseen lajia kohtaan. Juggis on vasta reilu 4v joten sen kanssa ehdin käydä vielä kursseilla ja kisaamassakin monta vuotta. Jukan painonpudotus on auttanut sitä vauhdissa ja myös kehonhallintatreenit jumppapallolla ovat selkeästi auttaneet. Tällä hetkellä yritän saasa Jukalle enemmän lihasta syöttämälle sille paljon lihaa ja kalaöljyjä. Pitkissä treeneissä Jukka edelleen väsyy, mutta muuten on ollut ihana nähdä sen muutos pulskasta sohvaperunasta kiitäväksi agsakoiraksi! Ihan superia 😀 ❤

 

Ronjan kanssa puuhailen agsaa vain Märyllä. Se rakastaa yhdessä toimimista ja sillä on kolmikosta paras reagointikyky. Ronjalla on kuitenkin selkeitä vaikeuksia hypyissä ja minun pitäisikin varata sille hieroja. Varsinkin suorat hypyt ovat hankalia, vaikka Ronja osaa kiertää siivekkeet hienosti melkein joka suunnasta. Ronjan kanssa minulla ei ole lajiin liittyviä tavoitteita,  vaan tarkoitus on jatkaa sen kansaa juoksuharrastusta. Se kun tuntuu olevan Rompukkaisen mieleen.

IMG_20180929_001719_910

Saan kiittää suuresti agilityvalmentajaani Anettea kaikista neuvoista ja inspiraatiosta! Olemme yhdessä pohtineet todella syventävästi omaa harrastustoimintaani lajissa ja rehellisesti puntaroinneet minun ja koirien kykyjä edetä kisoihin asti. Tällä hetkellä tavoitteena on joku viikkotreeniryhmä lähiseudun yhdistyksissä ja kisat ensi vuodelle. Aneten opeissa jatkan luonnollisesti myös. Varsinkin Jukkaan haluan satsata, sillä siitä on löytynyt mukavasti potkua ja potentiaalia,  vaikka toki työtä riittää vielä paljon! Parasta on nähdä se, miten koira syttyy yhdessä tekemiseen ja antaa itsestään 100%. Silloin itsekin motivoidun parhaiten.💖

Published by

Hanna

Elämästä unelman reunalla kirjoittelee vihreällä ja positiivisella mielellä käyvä eukko. Valokuvauksen ja lemmikkien lisäksi harrastan pitkänmatkan kävelyä, kiipeilyä, melontaa, sukellusta, maastoratsastusta ja retkeilyä. Tavoitteena mm. Mont Blanc (4810m). Arjen seikkailuja, maailman ihmeitä ja luonnossa samoamista. Niistä on pienen tytön unelmat tehty!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s