Uhanalaiset Suomessa

Lajien uhanalaisuutta arvioidaan kymmenen vuoden välein. Viimeksi kaikkien lajiryhmien uhanalaisuus arvioitiin 2010. Lintujen ja nisäkkäiden uhanalaisuusarvioinnit uusittiin jo vuonna 2015. Seuraava kaikkien lajien uhanalaisuusarviointi on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2019. Arvioinnin tuloksena julkaistaan Suomen lajien punainen lista, ns. punainen kirja,  maaliskuussa 2019. Lista on luettelo kaikista hävinneistä, uhanalaisista, vaarantuneista, silmälläpidettävistä ja puutteellisesti tunnetuista lajeista.

Miten Suomen lajit voivat? Kuinka moni lajeistamme on uhanalainen? Mitkä eliöryhmät ovat uhanalaisimpia? Millä keinoilla lajistomme tilannetta voidaan parantaa?

3G5A1136
Tunturipöllö

Suomen lajien uhanalaisuus on arvioitu nyt viidettä kertaa. Arviointi on toteutettu asiantuntijatyöryhmissä noin 180 asiantuntijan voimin. Mittavan työn tuloksena on syntynyt Suomen lajien Punainen kirja, joka sisältää arvion lähes 22 500 lajin uhanalaisuudesta ja tulevaisuuden näkymistä. Punaisen kirjan tulokset julkistetaan perjantaina 8.3.2019 kello 9.15-15.00 Helsingin Säätytalolla – merkitse jo nyt päivä kalenteriisi! Tilaisuutta on mahdollista seurata myös suorana verkkolähetyksenä. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan lähempänä ajankohtaa.

Suomen nisäkäslajien viides uhanalaisuusarviointi tehtiin Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n arviointikriteerien mukaisesti, noudattaen IUCN:n kehittämää uhanalaisuusluokittelua. Arvioinnin toteutti ympäristöministeriön pyynnöstä Suomen Nisäkästieteellisen seuran kokoama työryhmä. Työtä ohjasi ja sen hyväksyi Lajien uhanalaisuuden arvioinnin ohjausryhmä (LAUHA).

3g5a3288
Metsäpeura

Suomen nisäkkäiden edellisellä punaisella listalla 2015 on kaksikymmentä lajia eli kaksi lajia vähemmän kuin vuonna 2010. Uhanalaisia lajeja on seitsemän, mikä on neljä lajia vähemmän kuin aiemmin. Myös silmälläpidettäviä lajeja on seitsemän. Tarkastelussa oli mukana 75 Suomessa esiintyvää lajia tai alalajia. Luokka säilyi ennallaan 51 arvioidulla lajilla. Kahdeksan lajin luokka muuttui vähemmän uhanalaiseksi, mutta yhdenkään lajin luokka ei onneksi muuttunut uhanalaisemmaksi. Arviointiin soveltumattomia lajeja oli kuusitoista (vieraslajit, satunnaisesti esiintyvät). Norpan kaksi alalajia (itämeren- ja saimaannorpan) sekä peuran kaksi alalajia (tunturi- ja metsäpeura) tarkasteltiin erikseen.

Metsäpeuroja elää vain Suomessa ja Venäjän Karjalassa, yhteensä noin 4500 yksilöä. Laji on elänyt aikoinaan koko metsäisen Suomen alueella ja se oli tärkeä riistaeläin jo kivikaudella. 1900-luvun alussa tuliasein varustautuneet metsästäjät pyydystivät peurat sukupuuttoon Suomesta, mutta Venäjän puolelta vaelsi Kainuuseen uusia metsäpeuroja. Vuonna 2016 alkoi uusi Metsäpeura Life -luontoonpalautushanke, johon myös Korkeasaaren eläintarha osallistuu. Hankkeen aikana peuroja palautetaan luontoon Etelä-Pohjanmaalle ja Pirkanmaalle, Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistojen läheisyyteen. Myös Venäjän puolella lajia lisäännytetään luontoonpalautuksia varten. Sinäkin voit tukea metsäpeurojen paluuta eteläiseen Suomeen. Lue  tästä EU:n tukemasta hankkeesta.

3G5A6495
Euroopanmajava

Muita uhanalaisia lajeja Suomessa ovat ripsisiippa Myotis nattereri (EN), pikkulepakko Pipistrellus nathusi (VU), susi Canis lupus (EN), naali Vulpes lagopus (CR), hilleri Mustela putorius (VU), ahma Gulo gulo (EN) ja saimaannorppa Pusa hispida saimensis (EN). Silmälläpidettäviä lajeja (NT) ovat liito-orava Pteromys volans, euroopanmajava Castor fiber, kenttämyyrä Microtus arvalis, karhu Ursus arctos, ilves Lynx lynx, itämerennorppa Pusa hispida botnica ja metsäpeura Rangifer tarandus fennicus. Punaiselta listalta poistui kaksi lajia, metsäjänis Lepus timidus (LC) ja saukko Lutra lutra (LC).

Yleisimmät nisäkkäiden uhanalaisuuden syyt ja uhkatekijät ovat pyynti (laillinen ja laiton metsästys sekä sivusaaliskuolleisuus) sekä satunnaistekijät, jotka liittyvät pieniin populaatioihin. Ilmastonmuutos vaikuttaa naalin, metsäjäniksen sekä itämeren- ja saimaannorppien menestymiseen. Metsien käytön ja metsärakenteen muutoksen katsotaan olevan vain kahden lajin, liito-oravan ja metsäpeuran uhkatekijänä. Häirintä, kilpailu, risteytyminen, geneettiset ongelmat, saalistus ja kemikalisoituminen ovat muita yksittäisiä nisäkäslajien uhkatekijöitä.

3G5A6312
Susi

Uhanalaisuus tarkoittaa lajin häviämisriskiä tulevaisuudessa. Häviämisriskiä tarkasteltiin nisäkkäillä neljän kriteerin perusteella: populaation pieneneminen, pieni maantieteellinen alue, pieni ja jatkuvasti taantuva populaatio, tai hyvin pieni tai rajoittunut populaatio. Uhanalaisuus johtuu nisäkkäillä yleisimmin siitä, että lajilla on hyvin pieni tai rajoittunut populaatio. Punaisella listalla olevat silmälläpidettävät lajit eivät aivan täytä uhanalaisuuden kriteerejä, mutta ne voivat ajautua uhanalaisiksi, jos niiden hyväksi ei toimita.

Lähteet: Ympäristöhallinto & Korkeasaaren eläintarha

Punainen kirja 2010

Published by

Hanna

Elämästä unelman reunalla kirjoittelee vihreällä ja positiivisella mielellä käyvä eukko. Valokuvauksen ja lemmikkien lisäksi harrastan pitkänmatkan kävelyä, kiipeilyä, melontaa, sukellusta, maastoratsastusta ja retkeilyä. Tavoitteena mm. Mont Blanc (4810m). Arjen seikkailuja, maailman ihmeitä ja luonnossa samoamista. Niistä on pienen tytön unelmat tehty!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s