MOI! Mä oon Piiku. Tää on ihan mun oma blogi. Päätettiin Mamman kanssa, että kirjoittelen silloin tällöin kuulumisia niin jää joku muisto näistä pentuajoista. Oon nyt kohta 5kk vanha ja ollaan viime viikot keskitytty treenaamiseen. Maanantaisin oon käynyt agilityn alkeiskurssilla Aunelin koirakoulussa opettelemassa leikkimistä, ohjausta ja erilaisia esteitä. Tiistaisin olen joskus päässyt mukaan rallitokoon ja sen lisäksi harjoitellaan Sporttirakin pennusta harrastuskoiraksi- kurssilla kaikenlaisia temppuja kuten luopumista, targetteja ja erilaisia tapoja leikkiä. Kiirettä onkin ollut niin, ettei olla Mamman kanssa ehditty blogiakaan päivittää!
Halikossa Ehyt-hallilla käydään treenaamassa Aunelin koirakoulussa motivaatiota ja ohjausjuttuja. Agsa on kyl tosi kivaa, paljon kivempaa kuin rallitoko, jota sitäkin oon vähän harjoitellut. Tykkään leikkiä, mutta tykkään kyl ruuastakin niin, ettei Mamma oikein tiedä millä mua milloinkin kannattais palkata. Osaan jo hienosti tarjota putken ja siivekkeen ja olen alkanut juosta itsenäisesti myös kontaktipinnoille tarjoamaan 2on2offia eli sitä, että mun takapää on laudalla ja etutassut maassa. Mammasta on hauskaa miten innokas oon ja se saa siitä lisää motivaatiota. Sit siel on sellainen jännä jänis (viehelelu), jota tykkään kamalasti jahdata! Se on ihan parasta! Tykkään myös tasapainotella kaikenlaisilla pinnoilla eikä mua yhtään haittaa vaiks ne tärisi tai heiluisi.
Mamma on opettanut mulle, että joskus taskussa on nami ja joskus leikitään lelulla. Ja että ne voi vaihtuakin ihan samantien. Olen opetellut juoksemaan kuolleelle lelulle eli sellaiselle, joka vaan rötköttää maassa ja myös vaihtamaan lelusta toiseen niin, että aina se lelu jossa roikun on aktiivinen. Osaan luopua nakista kun Mamma komentaa, käsitargetin ja etujalkatargetin ja keppejen menokulmia hiotaan kotipihalla. Eilen pääsin isojen koirien sijasta myös torstain agsaan Taija Salokanteleen valmennukseen Salon koirahallille. Siellä oli taas uusi kenttä ja se valmentajakin oli mulle vieras. Olin riehunut koko päivän Unton kanssa ja äkkiä alkoi sataakin rajusti, mutta silti mä keskityin tekemiseen ja Mamma oli musta tosi ylpeä! Kyllä me taidetaan keskittyä nyt vaan agsajuttuihin ja Mamma unohtaa noi rallitokot ihan ajan puutteenkin vuoksi.
Joskus saan Mammalta puhelinaikaa ja sit laitan Untolle viestiä, et voitas leikkiä. Ja joskus Mamma kertoo, että Unto laitto puolestaan viestiä. Me nähdään ehkä 3-4 krt viikossa ja voi miten tykkään siitä! Meidän Mammat nauraa kun ollaan leikin tuoksinnassa ihan solmussa ja pureskellaan toisiamme. On kiva, että mulla on muita kavereita, koska noi isot koirat ei vieläkään oikein ota muhun kontaktia. Mammasta se on vähän surullista ja se on jo pohtinut pitäiskö mulle hankkia kaveri jossain vaiheessa jos ne ei lämpene mulle ollenkaan.. Tietty haen sitten koko ajan Mamman huomiota ja se on toisaalta kuulemma raskasta, mutta toisaalta harrastusuraa ajatellen hyvä homma. Huono juttu on se, että vaikka en ole kovin herkkähaukkuinen, niin mäkin oon alkanut vähän tuhahdella tietyissä tilanteissa kun muutkin haukkuu. Mammasta se on tosi raivostuttavaa, se haluaisi vain ihan hiljaisia koiria, joista ei lähtis pihahdustakaan 😀 Mulla on myös muita koirakavereita, vaikka nähdään harvemmin: huskypojat Gaston ja Elmo (tosin Elmoo en oo viel ehtinyt näkemään) ja Usva ja treenikaverit.
Oon käynyt jo monta kertaa retkeilemässä erilaisissa paikoissa. Kerran käytiin myös telttailemassa toukokuussa. Oli erijännää nukkua teltassa enkä olis millään malttanut rauhottua sinne. Mut oli se siistiä! Mamma vaan nukku alamäkeen ja valui siitä patjalta koko ajan. Siel oli myös paljon herkkuja ja käpyjäkin. Mammasta meidän pitäisi käydä vähän kaupungissakin taas pitkästä aikaa, koska oon alkanut vähän aristelemaan isoja autoja ja sitä ääntä minkä ne päästää. Mamma uskoo, että se on joku vaihe vaan, mullahan vaihtuu nyt hampaatkin! Hampaita on muuten aikamäärä ja ne on tosi teräviä! Tykkään naksutella niitä paljon!
Mamma sanoo, että nyt se on kesälomalla. Se onkin ollut jännää, koska herään eka kuudelta, sit seiskalta, ja sit kasilta ja Mamma vaan nukkuu koko ajan!! Lopulta mä istun sen naaman eteen ja läppään sitä tassulla naamaan, ettei nyt koko päivää tarttis maata. Joskus se suuttuu kun mulla on aika terävät kynnet.. Mut saan anteeksi jos meen rötköttää pitkin pituuttani sen mahan päälle. Meille on muuttanut lampaita ja ne on aikas pelottavia. Kerran yksi niistä pääsi pukkasemaan mua ja juoksin Mamman luokse piiloon ja sen jälkeen en oo ulkoillut niiden kanssa. Ne tykkää kovasti Mammasta ja juoksee aina sen luokse ja päästelee outoja ääniä. Vaikka Mamma kieltää, mun on ihan pakko haukkua niille, koska ne on sen verran kummallisia. Haukun myös ruokakupille jos se on päässyt jostakin syystä tyhjäksi. Mun mielestä sekin on kummallista.
Lomalla ollaan käyty uimasssa (no, Mamma ui, mä en) ja metsässä lenkillä. Tänään aiotaan taas menee telttailee! Jännää! Mulla on nyt rokotuksetkin, joten ehkä seuraavaksi aletaan käymään näyttelyissä, ne on kuulemma tosi jänniä paikkoja ja Mammasta on kiva tehdä mun kanssa kaikkee jännää! Kannattaa seurailla tätä blogia tai vaikka mua instassa, täällä ->
Ja muuten Hyvää Juhannusta meidän laumalta! Viettäkää aikanne mutaojassa, niinku mä tossa yläkuvassa! Oli viilentävää. Oon kuin norsu. (Tai villisikaporsas- sanoo Mamma).
– Piiku Pikkarainen
Lifedream Colliet 