Miksi koira puree? Katriina Tiira 2019

Koiraongelmia ja ongelmakoiria: miksi koirahyökkäysten määrä tuntuu kasvavan?

Aggressiivisuus on taipumus reagoida: murinaa, puremista, näykkäisyjä ihmisiä tai koiria kohtaan.

MIKSI ELÄIN KÄYTTÄYTYY KUTEN KÄYTTÄYTYY?

Tilannekohtaista: hyödyt ja haidat, kipu

Aikaisemmat kokemukset, oppiminen

Tunnetila: pelko, kipu, aggressiivisuus

Persoonallisuus: (geenit ja ympäristö)

  • Aggressiivisuus on normaalia käytöstä kaikilla eläimillä, myös ihmisillä
  • persoonallisuuspiirre
  • koiran kohdalla myös haettu piirre – vartiokoirat jne.

3G5A4398KURKISTUS MUIHIN ELÄIMIIN:

Vakavia loukkaantumisia aiheuttavat taistelut ovat harvinaisia – päätös taistelusta edeltää toisen yksilön tilanteen huolellisen arvioinnin. Pysyvissä sosiaalisissa rakenteissa hierarkia eli arvojärjestys rauhoittaa tilanteen ja aggressiot vähenevät, jopa poistuvat, sillä se ei edesauta selviytymistä. Monissa eläinlajeissa rohkeimmat, uteliaimmat hierarkiassa ylempänä olevat ovat myös aggressiivisempia.

  • Aggressiivisuus muokkautuu myös kokemuksen perusteella -> voittaja ja luuseri efekti
  • taustalla vaikuttaa geenit ja monella aggressiivisella todettu korkea perusaineenvaihdunta (Briffa 2015)
  • Jos ei saalistajia/petoja -> aggressiivisuus lisääntyy

AGGRESSIIVISUUS – KOHTEET – mistä puhutaan?

Koira-koira välinen aggressio. Vieraat ihmiset / omistaja, perheenjäsen

Motivaatio?

  • pelko: näykkäisy, murina OTETTAVA HUOMIOON TUNNETILA!
  • reviirin /resurssin puolustus
  • dominanssi / impulssiaggressio
  • saalistus, leikki
  • normaali aggressio (emän puolustus)
  • perimä (alttius osoittaa erilainen)
  • kipu ja sairaudet -> tunnetila
  • kokemukset – flashback aiemmasta
  • tilanne (muiden laumakoirien käytös)
  • uudelleen suunnattu aggressio

Ymmärrys koirista lisääntyy kun on tekemisissä eri rotujen kanssa!

FB_IMG_1556466863822PELKO – pelokas koira haluaa pelon aiheuttajan loittonevan. Se on saattanut ilmaista monella eleellä, ettei halua olla tulijan kanssa missään tekemisissä. Monet saattavat ohittaa hienovaraisemmat eleet. Hampaiden näyttö, murina – ihminen vetäytyy hyvin nopeasti pois. Koira oppii nopeasti miten ihmisestä/koirasta pääsee eroon ja lievemmät eleet jäävät käytöksestä osittain tai kokonaan pois jatkossa. Pelokkailla koirilla on todettu enemmän aggressiivisuutta. Myös ääniarat koirat ovat aggressiivisempia. (Tiira, 2016)

REVIIRIN JA RESURSSIN PUOLUSTUS:

  • luonnollista, tosin ei niin intensiivistä kuin susilla
  • resurssiaggressio näkyy jo pentuna
  • reviiriaggressio ilmenee voimakkaimmin sukukypsyyden jälkeen
  • laumassa matkiminen, yksi haukahtaa tai ryntää aidan viereen
  • koiran käytös voi olla hyvin erilaista riippuen siitä miten lähellä ollaan omaa pihaa
  • iso osa koiran puremista tapahtuu juuri koiran omalla reviirillä (Cornelissen ym 2010)
  • taipumus vartiointiin vaihtelee rodun ja yksilöiden välillä

12374888_1033657426654595_6166476291137502807_o

OMISTAJAAN KOHDISTUVA AGGRESSIO:

  • harvinaista
  • liittyvät pelkoon, ruokaan tai tavaroihin/resursseihin
  • myös ilman selkeää pelkoa
  • ”dominanssiaggressio” -> kiipeävät hierarkiassa. Koirien välillä on hierarkiaa, mutta koiran ja ihmisen välistä hierarkiasuhdetta ei ole tutkittu. Perhelaumassa joudumme rajoittamaan koiran elämää ja määrittelemään sen toimintaa. Dominanssiaggressioon ei kuulu väkivalta! Hierarkian ollessa epäselvä, koira on epävarma ja pelokkuutta sekä turvattomuutta tulee lisää. Meidän on kontrolloitava koiraa.
  • Nykyään puhutaan omistajaan kohdistuvasta aggressiosta (oda) tai impulssiaggressiivisuudesta (ei selity pelolla, eikä resursseista). Hyvä suhde rakentuu luottamuksesta!
  • koirilla, joilla hierarkia epäselvää -> korkeat stressitasot!
  • SUURIOSA OMISTAJAAN KOHDISTUVASTA AGGRESSIOSTA JOHTUU MUISTA KUIN JOHTAJA-ASEMAN HAASTAMISESTA!!
  • myös jalostusvalinnoilla on vaikutusta: suositaan rohkeita, sinnikkäitä koiria
  • pienellä osalla koirista saattaa kuitenkin esiintyä aggressiota, joka parhaiten selittyy kilpailutilanteella tai omistajan haastamisella
  • 1-3v uroksilla
  • avoimia vieraita ihmisiä kohtaan, rohkeita koiria
  • impulssiaggressio
  • geneettinen tausta! Rohkeat, impulsiiviset koirat. Alleeli näyttää altistavan ja omistajat käyttivät koiran hankaluuden takia pakkokeinoja

KIPU JA SAIRAUDET:

  • yhtäkkiset muutokset käyttäytymisessä -kipu?
  • epänormaalin voimakas reaktio pieneenkin ärsykkeeseen, esim. silitys
  • kastrointi voi altistaa pelokkuudelle
  • epilepsia, kasvaimet, neurologiset sairaudet
  • toisinaan kilpirauhasen vajaatoiminta
  • hallusinaationaaliset aggressiot

3G5A0452KOIRA-KOIRA

  • perimällä suuri vaikutus!
  • vrt suursnautseri -labbis
  • alkuperäinen käyttötarkoitus – metsästyskoirat, vetokoirat vs. vartiointikoirat, terrierit
  • koiran suhtautumiseen muihin koiriin vaikuttaa hyvin paljon sen saamat kokemukset
  • pentuna tai nuorena koirana koettu toisen koiran hyökkäys!
  • kaikki koirat eivät osaa puhua koiraa yhtä hyvin – rotuerot ja käytös!
  • koiran täytyy jatkaa sosiaalistamista ja seurustelua koko ikänsä

Voidaanko aggressio kouluttaa pois?

  • kohde, taustatekijät, motivaatio
    • koira -koira – ohitus, suhteellisen helppo kouluttaa, mutta aito sosiaalisuus ja vaikkapa leikki todella vaikeaa
  • ihminen
    • riippuu koiran motivaatiosta ja perimästä. Kerran purrut puree usein uudelleen
  • omistajia
    • riippuu koiran motivaatiosta ja perimästä

Kastrointi ei vaikuta suuresti aggressiivisuuteen. Kastrointi ja sterilointi yleensä lisää pelokkuutta (McGreevy et al 2018)

60304_154896857863994_120293_nPERIMÄ

Rotujen väliset erot: periytyvyysarvo on suuri. Aggressiivisuuteen ja pelokkuuteen vieraita ihmisiä ja koiria ilmenevä aggressiivisuus löydetty geenialue. Erilaisia tutkimuksia roduittain esiintyvistä eri aggression muodoista tehdään koko ajan lisää. Aggressiivisemmaksi vierasta ihmistä sekä perheenjäseniä kohtaan osoittautuivat pienistä seurakoirista koostuva ryhmä. Vähiten aggressiota: kultainen noutaja, labbis, flätti, tanskandoggi ja berni

AGGRESSIOSTA TÄYTYY PUHUA TÄSMENTÄMÄLLÄ KOHDE!

Taistelurodut

  • normaaliin käytökseen liittyy edeltävää käytöstä.
  • puuttuu monelta taistelurodulta – jalostus
  • jalostuksella vähennetty aggressioon ja perääntymiseen liittyvää kommunikaatiota (Lockwood, 1995)
  • korkeampi kipukynnys
  • monet erittäin ihmisystävällisiä ja sosiaalisia

Roduilla on eroa taipumuksessa osoittaa aggressiota. Kasvattajan vastuu on valita jalostukseen yhteiskuntakelpoisia koiria, myydä niitä vastuullisille sekä rotuun perehtyneille omistajille ja omistajan vastuulla on kasvattaa koirastaan yhteiskuntakelpoinen.

Mitkä persoonallisuuspiirteet vaikuttaa?

  • geenialue: pienillä roduilla altistava geenialue
  • reaktiivisuus
  • sykevälivaihtelu nopea, purevilla alhaisempi hrv
  • pelokkailla koirilla myös alhainen hrv
  • pennun sosiaalistamisella ei ole todettu vaikutusta – aggressioon – pelkoon kyllä
  • koulutustapa, rankaiseva vai palkitseva?
    • rankaisuun perustuvilla koirankoulutusmenetelmillä on havaittu usein yhteys

Ketkä purevat? Kastroidut urokset, vähäistä liikuntaa saavat koirat, rescue taustaiset, ketjuun kytketty koira ja vapaana omalla tontilla olleet koirat. Eniten koirapuremia kohdistuu miehiin ja lapsiin. Vakavat koirahyökkäykset suurin osa 45% täysin tuntemattomia lapsia alle 4v, Patronek 2014.

Toisinaan koiran pureman syy on ihmisen proaktiivinen käytös.

Suomessa 1998-2016 raportoituja 22 koiran aiheuttamaa kuolemantapausta, hyökkäyksiä joko ihmisiä tai koiraa kohtaan 2017 788 kpl. Suurin osa koiran puremista tapahtuu kotona, eikä niitä raportoida mihinkään.

Vaaralliset rodut?

  • onko rotukielloista hyötyä?
  • ei vieläkään selkeää näyttöä hyödyistä
  • hyökkäysten jako kohteen ja vakavuuden perusteella? Pienikokoiset rodut aggressiivisempia, mutta harvoin aiheuttavat vakavia vammoja.
  • sekarotuiset?
  • pelkona, että kasvattajat ja omistajat painuvat maan alle
  • kontrollointi hyvin vaikeaa
  • Suomessa päädytään pakolliseen rekisteröintiin 2020-aikaisintaan. Tunnistusmerkintä.
  • Pennun ostajalle koira-ajokortti?

(Kuvat eivät liity juttuun)

Published by

Hanna

Elämästä unelman reunalla kirjoittelee vihreällä ja positiivisella mielellä käyvä eukko. Valokuvauksen ja lemmikkien lisäksi harrastan pitkänmatkan kävelyä, kiipeilyä, melontaa, sukellusta, maastoratsastusta ja retkeilyä. Tavoitteena mm. Mont Blanc (4810m). Arjen seikkailuja, maailman ihmeitä ja luonnossa samoamista. Niistä on pienen tytön unelmat tehty!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s