Vuoden viimeisetkin agilityt on nyt treenattu! Tytöt juoksivat KoulutusRumban treeneissä (videolla) ja Agipowerin Taijan treeneissä, jonne ostin Likalle viimeiselle kerralle irtokerran. Molemmat tytöt ovat kehittyneet valtavasti ihan muutaman viikon aikana!! Likka on alkanut lukea ohjausta ja rataa aivan erityisen hienosti (mitä nyt välillä sekoilee innosta) ja Piikun kepit ja kontaktit paranee koko ajan, myös leijeröinti onnistuu koko ajan paremmin. Piikulle yritän saada vauhtia kehumalla ja ottamalla ”menemene” huudon käyttöön aina kun tilanne sen sallii. Likkaa puolestaan ei tarvitse heetsata tai kiihdyttää, se on niin nopea, että edelleen hirvittää sen ohjaaminen aikuisiällä.
Ensi vuonna jatkamme agilityä Susannan KoulutusRumban Viikkotreeneissä Salon koirahallilla. Susannalla on ollut todella hyviä niksejä minulle tässä syksyn aikana, lähtien käden asennosta aina pakkokäännöksen käyttöön tiukoissa ohjauslinjoissa. Meno on ollut pääpiirteittäin vauhdikasta ja etenevää. Hän muistuttaakin minua aina siitä, etten ohjaa esteitä, vaan linjoja. Molemmat tytöt hänen opeissaan ovat kehittyneet valtavasti, vaikka toki niiden ohjaus on hyvinkin erilaista.
Taija Salokanteleen treenit jäävät meiltä nyt ainakin hetkeksi tauolle. Taijan treenit ovat olleet vauhdikkaita ja minulle ja Piikulle erittäin teknisiä. 30-40 esteen radoilla on useita päällekkäisyyksiä, sillä Salon koirahalli on ahdas isomman kentän treeneille. Tuntui usein, että minulta meni kaikki energia muistaa rata, saati että olisin kyennyt pohtimaan ohjauskiemuroita. Onnistumisen tunteet näillä radoilla olivat kuitenkin huikeita ja niitä tuli lähes joka kerta! Agilityratoja Piiku jaksoi juosta 20min aikamme täysillä ja oppi useita vaikeita ohjauskiemuroita. Alla viimeinen ratamme, jonka teimme kolmessa pätkässä. Taija kehui, että Piiku kyllä tekee hienosti, kunhan itse tiedän mihin ja miten olen ohjaamassa. Siispä suurin kehittymiskohde ensi vuodelle on oikeiden linjojen löytyminen.
Valkoiset pallurat
13.12 Ajelimme Lietoon Petra Malinin ensimmäiselle yksityistunnille. Olemme Petran kanssa sopineet, että yritän ostaa häneltä yksityistunteja niin usein kuin mahdollista, ainakin kerran kuussa. Valitettavasti Petran kiireinen aikataulu on vain esteenä tälle unelmalle. Joulukuussa pääsin kuitenkin koko tunniksi tyttöjen kanssa juoksemaan ja annoimme tuolloin kyllä kaikkemme tällä vaativalla radalla. Valmentaja Petran mieletön tsemppi kuuluu videollakin kun me Piikun kanssa juoksimme viimeisillä voimilla radan kokonaan läpi. Jos joku miettii mitä se agility on, niin se on juurikin tätä 🙈😅 Tässä oli jo tunnin treeni takana ja molemmilla painoi jaloissa. Kaikki virheet oli omia ohjausmokia, ei niinkään se ettei Piiku olisi osannut. Petran sanoja lainatakseni mulla on mageet koirat ja Piiku on ihan mahtavin nahkis! Ihanaa kun on tällainen kouluttaja!! 💗
Opittiin tosi paljon, nuo keppien jälkeiset kuviot ja leijeröinti oli meille ihan uusia asioita. Myös Likka oli mukana ja sen kanssa tehtiin fokus- ja erilaisia tekniikkatreenejä. Kiitos Petra!! Viimeistään helmikuussa olisi tarkoitus jatkaa.
Tammikuussa Likka aloittaa Sonja Paavolan agsatreenit. Olen ostanut meille viiden kerran valmennuksen, joka on suunnattu nuorille koirille. Treenit sisältävät paljon hyppy ja putki sarjoja, joiden tavoitteena on koiran itsenäinen suorittaminen. Sonjaa on paljon kehuttu, joten odotan kurssilta paljon. Likalla on myös mahdollisuus päästä Agilityliiton TopTeamiin varakoirakkopaikalta varsinaiselle koirapaikalle, mikäli peruutuksia ilmenee. Olemme 2. Varasijalla.
Susannan treenit jatkuvat tammikuun puolessa välissä ja niissä pääsemme juoksemaan tuttuun tapaan molempien kanssa. Susannan treeneissä ei ole kuin 3 koiraa tunnissa, joten tiedän saavani kannustavaa ja laadukasta valmennusta! Piikun kevääseen ei ole vielä ilmestynyt muita treenejä, sillä tarkoituksena olisi aloittaa varovasti kilpailu-uraa. Toki korona voi tässä tuoda takapakkia, mutta ennen syksyn pentuja olisi ideallista saada sille myös tuloksia.
Likka on keväällä ilmoitettu myös Petra Malinin ja Rita Larjavan junnu kurssille, joka jatkaa sen saamia oppeja. Tavoitteena olisi työstää siitä kisavalmis ensi vuoden aikana, mutta toisaalta minulla ei ole kiire. Likan rimat ovat edelleen olleet 15cm korkeita. Keppejä olemme treenanneet muutaman kerran menokulmilla ja kontaktiesteistä vain pentukeinu on hallussa. Jos ja kun Piiku jää syksyllä mammalomalle, olisi silloin tarkoitus panostaa Likan treenaamiseen täysillä.
Ensi vuonna olisi tarkoitus kirjoittaa agilityn treeniblogia useammin ja yksityiskohtaisemmin. Seuraa meidän menoa instassa ja Lifedream Collies Facebook sivulla, niin pysyt mukana!
Lifedream Colliet 