Koiran sisäsyntyinen käyttäytyminen

Koiran käyttäytyminen koostuu geneettisestä pohjasta, mutta myös oppiminen ja kokemukset vaikuttavat. Usein mediassa keskitytään enemmän koirien älykkyyteen, mutta ammattilaisia kiinnostaa koiran sisäsyntyisen käyttäytymisen ohjaaminen. Synnynnäiset käyttäytymismallit ovat lähtöisin geeneistä, sillä ne määrittelevät milloin jokin käyttäytyminen ilmaantuu. Tämän tyyppinen käyttäytyminen ilmestyy ilman oppimista, kunhan ympäristössä on sopivia ärsykkeitä. Aikoinaan tällaisten ”vaistojen ja viettien” oletettiin olevan perusta kaikelle käyttäytymiselle, mutta nykytiede on todistanut, ettei kaikki käyttäytyminen ole sisäsyntyistä ja yleensäkin se on huomattavasti paljon monimutkaisempi järjestelmä kuin on uskottu. Oppimisen myötä nämä mallit muodostavat ketjuja.

Toisia asioita koira oppii nopeasti ja toisia taas hitaasti. Mitä kiinteämpi käytösmalli on, sen vaikeampaa siihen on koulutuksella vaikuttaa, varsinkin jos koira on jo ehtinyt toteuttaa itseään. Tämä johtuu siitä, että suurin osa sisäsyntyisistä käytösmalleista on itsessään palkitsevia: palloa jahtaava koira saa tyydytystä toiminnasta ja jahtaamishalu vahvistuu jo pelkästä pallon näkemisestä. Helpoiten näitä malleja voikin muokata siinä vaiheessa, kun jokin tietty käytös on vasta puhkeamassa, kuten pentuna tai myöhemmin murrosiässä. Se milloin, jos lainkaan, mikäkin käytös ilmenee riippuu koiran perimästä. Koiran koulutuksessa ei aina olekaan tärkeää miten jokin asia opetetaan, vaan milloin. Joskus paras vaihtoehto käytöksen muokkaamiseen on pitää koira mahdollisimman paljon erossa sen laukaisevista ärsykkeistä ja toisinaan voimme suunnata käyttäytymisen johonkin sallittuun toimintaan.

Omat koirat Missy, Mette ja Maya keväällä 2013

Jos koira on tehtäväänsä sopiva tällaiset käyttäytymismallit, kuten metsästäminen, ovat omiaan sen käyttötarkoituksessa. Bordercollie herää paimentamaan nähdessään lampaita, vihikoira saa vainun, terrieri säntää liikkuvan kohteen kimppuun ja seisojat ilmoittavat saalista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ne automaattisesti olisivat kaikki hyviä näissä taidoissa, vaan sisäisen käytöksen lisäksi koirilla riittää myös opeteltavaa. Kasvattajien tehtävänä onkin valita jalostukseen koiria, joilla luontaiset kyvyt ovat muita paremmat mikäli nämä ominaisuudet ovat haluamisen arvoisia. On tärkeää muistaa, että myös synnytys ja pienten pentujen hoivaaminen on koiralle sisäsyntyistä. Kasvattajien tulisikin pitää tämä mielessä ja kiinnittää emojen hoivaviettiin huomiota. Monet koirien toimintatavat rakentuvat kiinteistä käytössarjoista, jotka ympäristön ärsykkeet käynnistävät. Esimerkiksi astuva uros voi opetella nartun kosimista harjoituksen avulla, mutta oikealla hetkellä se sisäsyntyisesti tietää mitä pitää tehdä. Tällaiseenkin luonnon ohjaamaan elinvoimaisuuteen tulisi kiinnittää huomiota ja sitä tulisi vaalia. Vastaavanlaiset mallit ovat elintärkeitä, eivätkä siksi ole kadonneet kehityksen myötä. Ihmisen ohjaama jalostus voi kuitenkin aiheuttaa häiriötä myös sisäsyntyiseen käyttäytymiseen.

Vuonna 2013 Wilya huskyvaljakkoni johdossa

Metsästyskäyttäytyminen on koiralla vielä hyvin tallella, vaikka kyseessä ei olisikaan perinteinen metsästyskoira. Koiraeläimet saalistajina ovat tottuneet etsimään, vaanimaan, ajamaan takaa, tarttumaan, tappamaan, paloittelemaan ja syömään saaliinsa. Se, miten voimakkaasti tällainen käyttäytymisketju heijastuu koiran käyttäytymisessä on kiinni sen perimästä ja opituista asioista. Ketjun osion voimakkuus ja muoto koiran käytöksessä vaihtelee paljonkin. Luonnonvaraisilla eläimillä näin ei ole. Metsästyskäyttäytymisen lisäksi  koiraeläimillä on myös puolustukseen liittyviä vahvoja sisäsyntyisiä käytösmalleja, sillä niillä on myös luonnollisia saalistajia. Tällaisia liikesarjoja ovat muun muassa pakeneminen, vaaran välttely ja uhalta puolustautuminen. Koirilla on rotujen sisälläkin suuria eroja siinä käyttävätkö ne esimerkiksi hampaita puolustaessaan itseään ja mikä niiden turhautumisen sietokyky on. Tässä asiassa haluankin taas painottaa kasvattajien vastuuta rotuaan kohtaan.

Lisääntymiseen liittyvät käyttäytymismallit ovat säilyneet koirilla vielä hyvin, mutta metsästykseen liittyvässä liikesarjassa on suuria eroja. Liikkeen osien välillä voi olla aukkoja tai koira voi hypätä osasta toiseen ja aloittaa jostakin muusta kuin etsimisestä. Toisilla koirilla taas esiintyy vain yhtä ketjun osaa, ne eivät siirry siinä eteenpäin eikä se näin ollen johda mihinkään. Jalostuksella on varmasti ollut vaikutuksensa myös tässä asiassa: lampaita tappava paimenkoira tai saaliista luopuva metsästyskoira eivät varmastikaan ole jatkaneet sukua. Tämän päivän seurakoirissa tällaisilla ominaisuuksilla ei katsota olevan niin väliä, joten lisääntymään pääsevät myös nämä koirat.

Eri koiratyypeille ominaisia liikemalleja:

Luonnonvarainen tyyppi: etsiminen > tuijotus > vaaniminen > takaa-ajo > tarttumispurenta > tappopurenta

Laumanvartijakoira: etsiminen > tuijotus > vaaniminen > takaa-ajo > tarttumispurenta > tappopurenta

Paimenkoira: etsiminen > tuijotus > vaaniminen > takaa-ajo > tarttumispurenta > tappopurenta

Ajokoira:  etsiminen > Ajohaukku > takaa-ajo > tarttumispurenta > tappopurenta

Seisoja: etsiminen > tuijotus > vaaniminen > takaa-ajo > tarttumispurenta > tappopurenta

Noutaja: etsiminen > tuijotus > vaaniminen > takaa-ajo > tarttumispurenta > tappopurenta

(ei osoita, vahva käytös)

Akita Lifedream Joka Mustin rennossa jälkipäivässä

Ajokoirilta, vinttikoirilta ja terriereiltä löytyy yleensä kokonainen metsästykseen liittyvä käyttäytymisketju. Ne etsivät saaliin, ajavat sitä takaa, tarttuvat siihen ja purevat sen hengiltä. Ne saattavat jopa paloitella ja syödä aarteensa. Brasilian terrierini Missy oli todistetusti toimiva rottakoira. Sen sijaan noutajat ja vesikoirat etsivät kyllä kohteen, mutta niille ilmeistä on saaliin kantaminen. Tappopurenta ei ole toivottu ominaisuus, sillä koira tuo linnun metsästäjälle kokonaisena. Seisovat kanakoirat puolestaan ovat etsijöitä. Ne osoittavat metsästäjälle saaliin sen havaittuaan nostamalla toisen etujalan. Paimenkoirat työskentelevät käyttäen hyväkseen käyttäytymisketjun ensimmäisiä vaiheita: ne etsivät, vaanivat (tuijotus) ja ajavat takaa. Laumanvartijat ovat mielenkiintoinen koiraryhmä, sillä niillä ei yleensä esiinny LAINKAAN metsästyskäyttäytymistä.

Koska koiran ei ole tarvinnut yhdistää metsästyskäyttäytymistä syömiseen, on varsinainen tappopurenta ja saaliin syöminen hävinnyt joidenkin koirien käyttäytymisestä. Ne saattavat myös ilmentää tätä käytöstä kaikenlaista ei elävää kohtaan kuten polkupyörät tai liikkuvat lelut. Monesti esim. autojen jahtaus voi johtua myös pelosta kovaa kohti liikkuvaa objektia kohtaan. Vaikka koiraa ei käytettäisi metsästykseen, niillä voi silti esiintyä tarve käyttäytyä ketjun mukaisesti. Jos koiralta tämä mahdollisuus kielletään, se saattaa purkautua pitkästymisenä ja turhautumisena. Henkinen pahoinvointi voi ilmetä ongelmakäyttäytymisenä. Koiran halu toteuttaa itseään on aito ja kumpuaa sen perimästä. Siksi sekä koira, että sen omistaja ovat onnellisempia silloin kun koiran kyvyt vastaavat niitä mahdollisuuksia, joita sille on todellisuudessakin tarjolla. Monet työkoirat tai työkoiriksi linjatut rodut voivat olla omistajilleen haastavia, jos niille ei tarjota mahdollisuutta sisäsyntyiseen käyttäytymiseen. Esimerkkinä paimenkoirat ja metsästyskoirat. Tästäkin syystä rotuvalinta koiraa hankkiessa on äärimmäisen tärkeä asia tulevaisuuden mutkattoman yhteiselon kannalta. Metsästysviettisen koiran vapaaksi päästäminen muualle kuin aidatulle alueelle on hyvin kyseenalaista. Valitettavasti menetin kissani juuri tämänkaltaisessa tilanteessa kesällä 2022 kun kesämökkiläisen irtokoira puri kissan hengiltä omassa pihapiirissä. On meidän ihmisten vastuu omistajina tarjota koiralle sopivat puitteet elää ja toteuttaa itseään kuitenkin niin, ettei siitä aiheudu kanssaeläjille ongelmia.

Lifedream Af Ládugård Shere Khan tutustumassa koiriin.

Erot metsästyskäyttäytymisessä saattavat selittää monia rotujen välisiä eroja koirien käyttäytymisessä. Sitä, milloin mikäkin käytösmalli puhkeaa nuoren koiran käyttäytymiseen on hyvin vähän tutkittua tietoa. Jalostuksessa nuorien koirien käyttäminen (alle 2v) suvun jatkamiseen on kyseenalaista, sillä niin moni käytös puhkeaa vasta murrosiän aikaan tai jopa sen jälkeen. Eri yksilöiden ja rotujen kehittyminen eroavat niin suuresti toisistaan, että tässä onkin melkoisesti tutkimus-sarkaa. Viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että roduissa on eroja mitä tulee oppimiskykyyn. Koiria ei todellakaan voi laittaa samalle viivalle ja olettaa niiden oppivan yhtä nopeasti tai käyttäytyvän samalla tavalla. Jalostuksen aiheuttamat ulkoiset erot ovat muuttaneet koirien aivojen kokoa ja rakennetta, jolla on myös selkeä yhteys koirien käytökseen.

Katso lähteet täältä

2 thoughts on “Koiran sisäsyntyinen käyttäytyminen

  1. Elina Korvensyrjä

    Todella mukavaa lukea tällaista pohdintaa. Olen itse kaikessa rauhassa hankkimassa vielä ehkä viimeistä koiraani. Mi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s