Perjantaina, melkoisen kaamean työviikon jälkeen, hain Joannan meille Turusta ja hain samalla reissulla lisää ruokaa ja lihaakin koirille. Ostin myös uuden petauspatjan sänkyyni, koska olen viimeiset viikot nukkunut äärettömän huonosti johtuen selkäkivusta, joka herättää aina muutaman kerran yössä. En tiedä auttaako patja, mutta se oli halvempi ratkaisu kun koko sängyn uusiminen 😉
Lauantaina käytin sitten koirat pissalla aamutuimaan ja lähdimme kymmenen jälkeen ajelemaan kohti messukeskusta. Hyvin löydettiin perille, eikä ruuhkakaan ollut hirmuinen. Messarissa järjestettiin mm. eläinmessut ja samassa yhteydessä oli myös Suomen ulkomuototuomareiden järjestämä pentunäyttely, johon Joanna oli ilmoittanut Pedon. Shantikin esiintyi kehässä, mutta juniorhandlerin käsissä. Paikalla oli meidän tiimiläisistä myös Miisa oman koiransa Arvon kanssa.
Paikalla oli myös ihanaisia huskypentuja!!!!!!!!!!!!!!!!!!! En saanut niistä näppejäni erossa ja pari kuvaakin räpsin rop pennusta, terkkuja vaan 😉 7kk ikäinen Peto vuorostaan esiintyi kehässä Joannan kanssa ja kyllä se minusta ihan hienosti meni. Ihastelin pojan liikkeitä, jotka edelleen ovat varsin mallikkaat. Tällä kertaa ei kuitenkaan sen kummempaa menestystä tullut: Peto hävisi kilpakumppanilleen eikä saanut edes kunniapalkintoa. Noh, muuten se ottikin rennosti: maata rötkötti kehässä omaa vuoroa odotellessa, ei voi ainakaan kauheasti stressata suuren maailman ihmeet pientä maalaispoikaa.
Sitten koitti Shantin suuri hetki juniorhandlerkehässä. Handlerina toimi 16-vuotias Vilja Salo ja täytyy kyllä sanoa, että hän osasi hommansa hienosti! Shantia ei varmaan koskaan olla saatu seisomaan niin hienosti asennossa 🙂 Vilja myös kohteli Shamia oikein kauniisti. En ole lainkaan hämmästynyt, että he voittivat vanhempien 14-17 vuotiaiden sarjan! Way to go!!
Jäimme siis loppukehiä odottelemaan ja mikäs siinä oli ollessa: Miisan pieni poika Arvo voitti nahkapennut ja siirtyi siis sekin isoon kehään odottelemaan vuoroaan. Olimme katsomossa, Joanna, Sirja ja Minä, huikean jännityksen vallassa kun paimenkoirien ryhmän kaikkien rotujen parhaat pennut astelivat lavalle, Miisa muiden joukossa.
Lopuksi otimme vielä posetuskuvat Shantista ja Pedosta oikean handlerin avustamana 😉
Päivä oli melkoisen raskas kun kävimme vielä Sirjan luona moikkaamassa hienosti kyynärpään tähystysleikkauksestaan toipuvaa Rinkeliä ja nappasimme Sirjan tavarat mukaan meille tuloa varten. Uni tuli kaikille sitten kotona odottaneiden koirien hoidon jälkeen nopeasti ja valmistuimme seuraavaan koitokseen eli sunnuntain agilitynvalmennusryhmään!
Lifedream Colliet 