KoiraExpo 2-3.2.2013

Sain kunnian osallistua Suomen Kennelliiton ja LähiTapiolan  KoiraExpoon eilen ja tänään Rantasipi Airport Congress Centerissä Vantaalla. Teemoina olivat positiivisuus ja hyvä elämä. Valitsin luennot ihan oman intressin mukaan, joten lauantaina aloitin Markku Mähösen Rotujärjestöjen ja rotua harrastavien yhdistysten velvollisuudet ja vastuut- luennolla, jatkoin opaskoirakoulun johtajan Riitta Liimataisen Opaskoiran pennunkasvatusohjelma-luennolla, sikppasin ruokatunnin ja liimauduin ulkomuototuomari Juha Kareksen Onko ilo kadonnut koiranäyttelyistä- luennolle (söin välissä roiskeläppäpizzan) ja jatkoin siitä sujuvasti Suomen Kennelliiton hallituksen kyselytunnille. Päivässä tuli äärettömän paljon mielenkiintoista asiaa! Tänään sunnuntaina kävin kuuntelemassa Heimo Langinvainion luennon Hyvää Elämää Koiran Kanssa- hankkeesta.

Asiaa on nyt niin paljon mielessä, että mistähän aloittaisi!!? Saimme kaikki paksun Expoon liittyvän kansion materiaalia, jossa oli mm. osan luentojen kalvosulkeisia, kasvattajan käsikirja 2013 sekä nuorisoprojektin loppuraportti. Koska Riitta Liimataisen luennosta sain muhkeat muistiinpanot, aion kirjoittaa ne puhtaaksi erilliseksi artikkeliksi.  Myös Juha Kareksen ja Heimo Langinvainion luennoista on tulossa muistiinpanot erikseen. Sen sijaan voin tässä kertoa mitä muuta viikonloppuna puhuttiin.

Markku Mähösen luento oli mielenkiintoinen järjestelmäviidakko 🙂 Paikalla oli noin 60 kuuntelijaa. Kävimme läpi Suomen Kennelliitton sääntöjä, jotka ovat mm. edistää puhdasrotuisten koirien kasvattamista ja käyttöä, toimia harrastajien, kasvattajien ja omistajien edunvalvojana, edistää koirien hyvinvointia sekä koiranpidon edellytyksiä, säilyttää ja tukea kotimaisia rotuja. Tarkoituksensa toteuttamiseksi kennelliitton pitää yllä rotukirjaa ja koirarekisteriä sekä säätelee ja järjestää koiranäyttelyitä, kokeita sekä kilpailuja.

Kävimme läpi terminologiaa:

– Rotujärjestö on valtakunnallinen, jalostusta JOHTAVA yhden tai useamman rodun järjestö, rotujärjestö EI ole kennelpiirinjäsen

– Rotua harrastava yhdistys on yhden tai useamman rodun jalostusta EDISTÄVÄ valtakunnallinen yhdistys

– Rotuyhdistys on yhtä tai useampaa rotua edustava valtakunnallinen rodunjalostuksellinen yhdistys.

Sekavaa, ei voi muuta sanoa 😉 Sen tajusin, että päästäkseen rotua harrastavaksi yhdistykseksi rotuyhdistyksen on oltava ollut toiminnassa vähintään 5 vuotta ja sillä tulee olla moitteeton kirjanpito jne. Rotua harrastavasta yhdistyksestä varsinaiseksi rotujärjestöksi pääseminen edellyttää niin ikään 5 vuoden toimivuutta sekä SKL valtuuston puoltoa.  Vain 1 yhdistys voi hallita kyseistä rotua.

No joo, ei ole tällaiset olleet koskaan mun vahvoja puolia 😉 Luennon aikana Kari Järvinen käytti puheenvuoron kertoakseen paikalla olijoille SKL sääntöehdotuksesta, joka on löydettävissä SKL kotisivuilta . Hän kehoitti KAIKKIA lukemaan ne ajatuksella läpi ja lähettämään Kennelliiton toivomia vastauksia aiheesta. Mikäli ymmärsin oikein, ainakin yksi muutoskohta olisi valtuuston pienentäminen. SKL valtuustossa istuu tällä hetkellä kennelpiirien edustajia (2 jokaista kohden) yksityisiä henkilöitä n.12kpl ja rotujärjestöjen edustajia 60kpl. Muutoksessa vähennettäisiin rotujärjestöjen edustajia siten, että jokaisesta FCIn ryhmästä olisi edustajana vain 1 henkilö. Eli siis kaikkia rotujärjestöjä edustaisi vain 10 henkilöä. Sen sijaan esim. kennelpiirien edustajat muodostuisivat kyseisen alueen yhdistyksistä, joista yli 25 jäsenmäärälä olisi oikeus 5 ääneen kennelpiirin sisällä. Kun alueella saattaa olla useita pieniä yhdistyksiä, joissa toimii samat henkilöt, voisi vaikutus näillä kyseisillä ihmisillä olla suuri. Sen sijaan alueella oleva kerho, vaikkakin vaikka 200 jäseninen, olisi oikeutettu edelleen vain 5 ääneen. Lisäksi tuli ilmi, että suuri osa pienten yhdistysten jäsenistä EI ole Kennelliiton jäsen. Onko siis vaara, että supistamalla rotujärjestöjen valtaa valtuustossa, annetaankin valta SKL:ssa ihmisille, jotka eivät ole edes liiton jäseniä.

Sama asia tuli esiin muutama tunti myöhemmin hallituksen kyselytunnilla, missä Kari Järvinen nosti aiheen jälleen esiin. Hän muistutti, että vastaus muutokseen tulee olla annettuna 18.2 mennessä. Hallitus mainitsi, että nykyiset säännöt ovat liian kankeat ja niitä ruukataan vielä.

Seuraava yleisökysymys koski sääntömuutosten työryhmää, millaisista taustoista he olivat, oliko joukossa koirankasvattajia tai näyttelyihmisiä tai ylipäätään ketään sellaista, jolla olisi tarvittava tietämys näin ison organisaation sääntömuutoksien laatimisesta. Hallitus totesi, että vaikkakin lainopillinen ammattitaito on olemassa, työryhmä on ollut muutoksen alla. Sitä vetää OTM Mika Leppinen, joka esim Expossa luennoi yhdistysjuridiikasta sekä kauppasopimuksista.

Seuraavat kysymykset tulivatkin sitten aluekouluttajilta, jotka esittivät monia kiperiä ehdotuksia. Ehdotettiin mm. netin kautta tehtäviä ilmoittautumisia kennelpiirien erilaisille kursseille, sillä se helpottaisi AK:n työtä melkoisesti. Hallitus totesi, että KOIRANET kehittyy edelleen, kursseille ilmoittautumiset on tulossa, mutta aikanaan valitettavasti.

Toivottiin lisää koulutusta kokeneemmille kasvattajille perus- ja jatkokurssin lisäksi. Tähän hallitus vastasi, että toimintasuunnitelmassa ON jo mainittu jonkinlainen Koiran Kasvatus Tänään-koulutustilaisuus, johon olisi pieni osallistumismaksu. Se järjestettäisiin kennelpiirien alueella. SKL järjestäisi materiaalin ja luennoitsijan. Tällaisille koulutustilaisuuksille olisi tarvetta ihan ruohonjuuritasolla. Suunnitteilla syksyllä 2013-2014

Aluekouluttajat olivat nyreissään, koska he saavat kuulemma kyseisessä tilaisuudessa aina samat vastaukset ”Sitten joskus” samoihin esitettyihin kysymyksiin. Esitettiin toive, että kasvattajille tarjottaisiin oppia ulkomuototuomareiden peruskurssilta, mutta siihen paikalla ollut Rainer Vuorinen erikseen pyydettynä kommentoi, että tuomareiden kurssi on aivan liian laaja kasvattajille, eivätkä he tekisi suurimmalla osalla tiedoista mitään. Koulutuksessa on hyvä runko ja tarvittaessa sen saisi kyllä kopioitua kasvattajille. Ehkäpä jokin pienimuotoisempi koulutustilaisuus sopisi tai liitettäisiin olemassa oleviin kasvattajakursseihin lisää info liikkeistä sekä rakenteesta. Ehdotettiin, että ulkomuototuomareiden peruskurssia järjestettäisiin useammin kuin 3krt vuodessa ja että se olisi avoin kaikille. Perustietoa koirien arvosteluperiaatteista olisi hyvä saada kasvattajille, jotta he oppisivat arvostamaan tuomareiden työtä ja olisivat enemmän samalla aaltopituudella heidän kanssaan. Mielestäni osuva pointti 😉

Esitettiin vinkki rotujärjestöille: tuodaan takaisin vanhat kerhoillat, joissa kutsuvieraina oli kokeneita kasvattajia! Muistan itsekin istuneeni eräällä SCY toimesta kuuntelemassa. Myös Juha Kares puhui luennollaan tästä; olisi tärkeää tuoda nuoret ja vanhat yhteen ja luoda takaisin vanhaa talkoo- ja yhteishenkeä niin näyttelytoiminnassa kuin rodun sisälläkin. Allekirjoitan ainakin omasta puolestani kympillä!!!

Esitettiin ehdotus, että SKL kokoaisi nettiin jonkinlaisen peruspaketin, jota sitten kennelpiireissä erityisissä kerhoilloissa voitaisiin käydä yhdessä läpi. mm. kasvattajille. Silloin ihmisillä olisi yhteisön tuki, mutta peruasiat jaettaisiin verkon kautta. Hallitus vastasi, että lisää netin käytöstä saadaan tietää toukokuun alussa, jolloin SKL uudet kotisivut julkaistaan. Se verkkoympäristönä mahdollistaa paljon laajemmat mahdollisuudet tällaiselle toiminnalle. Kuitenkaan aivan heti ei tapahdu mitään, koska matskua on niin paljon.

Hallitus esitti, ettei kaikkea SKL voi järjestää, jotakin voi tehdä itsekin. Muistutettiin, että pienillä rotujärjestöillä on suuri määrä työtä jo valmiiksi: lehti, leirit, erkkarit jne tekijöitä ei riitä kaikenlaisien kurssien järjestämiseen. Hallitus painotti yksittäisen kasvattajan halua kouluttaa itseänsä.

Lopuksi Kari Järvinen käytti puheenvuoron summatakseen, että yli 5 miljoonan asukkaan maassa Suomen Kennelliitto on suuri, 150 000 jäsenen ja lähes 2000 yhdistyksen verkosto, jonka kautta ainakin välillisesti on tekemisissä 10% kansasta. Suomessa on huippukoirat melkein kuin lajissa kuin lajissa, koiriamme palkitaan ulkomaita myöten. Järjestämme kansainvälisestkin katsottuna maailman parhaat näyttelyt (messukeskus) ja rekisteröimme eniten eri rotuja maailmassa. Väkilukuun nähden meillä on eniten koiria. Suomi on puhtaasti sanottuna Koiran kärkimaita, ja saamme olla siitä ylpeitä!

Aamen.

Tietoa kirjoittajasta

Hanna

Elämästä unelman reunalla kirjoittelee vihreällä ja positiivisella mielellä käyvä eukko. Valokuvauksen ja koiratouhujen lisäksi harrastan pitkänmatkan kävelyä, kiipeilyä, melontaa, sukellusta, maastoratsastusta ja retkeilyä. Arjen seikkailuja, maailman ihmeitä ja luonnossa samoamista. Niistä on pienen tytön unelmat tehty.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s