… Niin Suomessa kuin ulkomailla. Tänään on ollut jälleen hieno päivä meidän tiimille! Nukkumaan on mentävä, mutta pakko on vielä näinkin myöhään päivitellä tännekin ihan uusimmat uutiset kehänauhojen sisäpuolelta. Eilisen himosiivouksen jälkeen ja euroviisufinaalin katsottuani nukuin ehkä muutaman autuaan tunnin ja lähdin Mayan kanssa kasvis Millan luokse aamulla kello puoli seitsemän. Piti siis herätä tunti aikaisemmin 😦 Mieli oli kuitenkin korkealla kun lähdimme ajelemaan kohti Rauman ryhmistä, jonne saapui myös Mayan siskon omistaja miehineen 😉 Paikalla oli myös Wilyan kasvattaja Mari sekä Mariannan Reinon kasvattaja Monica. Olipa todella kiva nähdä teitä kaikkia ja höpötellä ihan kasvotusten!!
Pekka Teini tuomaroi tänään ja viime joulukuussa Voittaja näyttelyssä, missä hän piti Mayasta paljon. Paikalla oli kuitenkin peräti 20 huskya, mikä on rodulle huomattavan suuri määrä varsinkin ryhmänäyttelyssä. Mai-Mai esiintyi hienosti, jälleen, ja olin siitä niin mielettömän ylpeä ETTÄ! Muutama kuva on meistä näytille samantien koska Juho Poutanen hääri paikalla kameran kanssa. Lisääkin kuvia on tulossa, mutta niissä saattaa kestää 😉
Pekka Teini ihastui Maikkuun niin kovin, että pisti sen voittamaan nuorten luokan ja paras narttu kehässä valitsi kaksi parasta ja juoksutti meitä peräti kolme kertaa ympyrää ja edes takaisia ja vaikka mitä ennen kuin lopulta valitsi toisen nartuista voittamaan. Niinpä Maikku oli jälleen (kuten viime viikon Haminassa) Paras narttu 2 ja sai vara-sertin. 😉 Olen kuitenkin todella tyytyväinen, tämä oli Maikun kolmas virallinen näyttely ja jo sillä on kaksi PN2 sijoitusta ja Messarista JUN ERI2 SA sijoitus. Päivä oli jälleen raskas, mutta hauskaa meillä oli! Kyllä vaan NIIN vetää nyt tuonne huskypuolelle ajatukset, ei sille mitään voi. Jatkuva koirien peseminenkään ei tällä kertaa tuntunut niin pahalta kun sain Millalta lainaan hoitoainetta ja nyt on pakko myöntää, että se teki turkista kyllä ihan oikeasti erilaisen! Pitäisköhän nahkoillekin… Jatkuva peseminen ja kuivailu kehiä varten on varmaan ainoa syy miksi rotu ei ole sytyttänyt, turkkirodut eivät vain ole minun juttuni 😉
”Keskikokoa kookkaampi sopusuhtainen, narttumainen koko. Hyvä raajakork. ja mittasuhteet. Kaunis pää, jossa hienot korvat ja upea ilme. Tiivis ja ryhdikäs rakenne. Tiiviit käpälät, liikkuu tasapainoisesti, mutta lyhyt askel.”
Iltapäivällä tuli sitten viestiä Unkarin matkaajilta Maailman Voittaja 2013 kehästä: Puuma ja Peto olivat molemmat sijoittuneet kehissään kolmansiksi (junnuissa) erinomaisella, mikä sinällään on jo aika hienoa, mutta Hukka (L. Unfitting To Please) repäisi ja voitti avoimet urokset sai sertin ja valmistui siten Unkarin muotovalioksi ja Unkarin Show valioksi, mitä ikinä se merkitseekään!?! 😉 Kun vielä eilen Hukka voitti sikäläisen brittiläisten ja australiaisten paimenkoirien erikoisnäyttelyn tittelin Central European Cup Winnerin ja keskiviikkona sikäläisessä CACIB showssa kotona asuva Puuma (Lifedream Stop The Livestock) voitti VSP-junnu tittelin ja sai Unkarin junnusertin, niin aika nappiinhan tuo reissu näin ilman mitään odotuksia meni! Nyt vain odotan kotiin palaavia matkalaisia, jotta saamme kunnollisia kuvia koirista ja niiden pysteistä ja ruusukkeista. Tässä kuitenkin esimaistiaisia 😉
Lifedream Colliet 