Perjantaina koin olevani sen verran hyväkuntoinen, että pidin ensimmäiset agilitytreenimme Tassujen leivissä. Paikalle saapuivat ryhmäläiseni Juuso, Maiju ja Anu, mutta Marianna oli valitettavasti estynyt. Juuso treenasi terrieri Missyn ja Ronjan kanssa, minä Ramseksen ja Rosien kanssa. Maijulla oli mukana Usva ja Roki ja Anulla Uuno. Kaikki Lifedream-koiria. Lisäksi Rosie ja Maijun belggari Ruuti treenailivat hieman tokoakin. Puuma ei ollut mukana koska sillä on juoksu ja Lyylin koin olevan vielä lepovaiheessa pentujen jälkeen, vaikka minulle on kyllä kokeneet sanoneet, että pikkuhiljaa voisi alkaa treenaamaan nyt kun pennut ovat 8vko. Intoa sillä ainakin olisi!
Kentällä oli jo hauskannäköinen rata, joten treenasimme sitä. Rosie meni 40cm korkeita esteitä kuin vettä vain ja suorastaan ampui verkkokepit. Olin todella ylpeä siitä! Harmi, että se kisoissa meni rimojen alta syystä tai toisesta. Ramses puolestaan ei vielä hahmota keppejen menokulmaa, pitää harjoitella sitä kotona verkkokeppejen avulla. Muuten se suorittaa kepit ihan kivasti, mutta menokulmasta saatiin viime kisoissa kiellot. 😦 Kontakteja päätin alkaa kaikille nyt vahvistamaan: vanhemmille ihan pysäyttämällä ja nuoremmille nenäkontaktilla. Tarmo on kova!!
Tavoitteena on saada Puuma, Ronja ja Lyyli nenäkontaktille ja Miina myös jahka tuosta hieman kasvaa. Aion aloittaa treenit kotona esim. piharapulla, mutta eniten jännittää miten osaan sheipata käytöksen esiin. Kyllähän ne varmasti maata nuuskii kun esin sitä osoitan, mutta että ne alkaisi tarjoamaan sitä – se onkin ihan eri juttu!
Juuso meni Missyn kanssa ja meni hyvin, kepit se osaakin mainiosti ja sitä on helppo ohjata, ainakin ensimmäisellä kerralla. Kovin olen miettinyt josko lähden senkin kanssa virallisia kokeilemaan, vaikkapa ensi keväänä kun ollaan ensin taas muistuteltu mieleen mitä agsa on. Toisaalta olen yrittänyt saada Juusoa innostumaan Missystä – siitä saisi Kepo nopean kelpo medikoiran! Ronjakin meni piiiiiiiiiiiiiiiiiiitkän kesätauon jälkeen agsaa innolla. Olin samaan aikaan äitiRosien kanssa toisella puolella kenttää tokoilemassa, mutta mitä näin, niin näytti hyvältä! Pitää vain muistaa pitää treenit lyhyinä ja muistaa palkata Ronjaa tiuhaan.
Rosien kanssa otin myös tokoa hiukan, sillä olin ilmoittanut sen ihan ensimmäisiin virallisiin tokokisoihimme lauantaina! Rosien suurimmat vaikeudet ovat olleet seuraaminen ja perusasento, joita olen yrittänyt opettaa kokonaan uudelleen vaihtamalla sivu- ja seuraa-käskyn vain yhdeksi SI! käskyksi. Sillä olenkin saanut Rosien hieman parempaan vireeseen, mutta vieläkin siitä välillä huomaa, että sitä jostakin syystä ahdistaa. Sinällään kuitenkin monet liikkeet ovat vahvoja, mutta pelko on ollut, että yleisvaikutelma jää seuraamisen myötä kovin köykäiseksi. Paimiossa oli paikan päällä myös Joanna Shantin kanssa ja he kisasivat kolmannessa avoimen luokan kokeessaan. Tulos oli kakkostulos ja he tulivat luokassaan toisiksi! Onnea!
Sitten olikin minun ja Rosien vuoro. Jännitti, mutta ihan terveellisesti, eikä ihme kyllä sillä – aivot räjähtää just nyt ja pyörryn tänne – meiningillä mitä kuvittelin.
Aloitimme luokan luoksepäästävyydellä ja paikkamakuulla. Rosie pysyi hyvin paikallaan luoksepäästävyydessä kun tuomari tuli viereemme seisomaan.
Pisteet 10
Paikkamakuussa komenstin Rosien alas, mutta naapurin maahanmenoa odotellessa Rosie kyllästyi ja ehti nousta istumaan juuri kun liikkuri sanoi, että voidaan lähteä liikkeelle! Jouduin siis komentamaan Rosien uudelleen maahan. Siitä tippui hieman pisteet.
Pisteet 9
Oma vuoroa odoteltiin sitten jonkun aikaa, olimme neljänsiä luokassa. Yritin muistella ulkoa seuraamispätkää ja ajatella iloisia, mutta kun meidän vuoro tuli naureskelin melkein hysteerisenä. Rosie siitä sai jonkun hörhön päähänsä ja kieltäytyi tulemasta sivulle. Kaikenkaikkiaan kokeessa perusasennot olisivat saaneet olla parempia, mutta huijattuna sain sen kumminkin oikeaan asentoon. Yritin rentoutua ja ottaa askelia sinne sun tänne ennen liikkurin kysymystä olisimmeko valmiita, jotta saisin Rosien mukaan. Ehkä se ei oikeasti näyttänyt niin pahalle kuin miltä se tuntui 😀
Ensimmäisenä otettiin kytkettynä seuraaminen. Rosie lähti liikkeelle kanssani hyvin, yritin pitää tahalleni tahdin sujuvana ja myös käännöksissä olin aika hidas (ainakin omasta mielestäni), mutta Rosie pysyi mukana!! Olin niiiiiiiin ylpeä meistä!!
Pisteet 8,5
Seuraavaksi tehtiin hyppy, joka on Rosien lempijuttu. Otin sopivan välimatkan ja komensin sen hyppyyn. Sen se tekikin ihan hyvin, mutta istui heti hypättyään – toisin sanoen ennakoi aika sujuvasti siirtymistäni esteen toiselle puolelle. No, en usko, että kyseessä on vallan korjaamaton ongelma.
Pisteet 7,5
Sitten jatkettiin vapaana seuraamisella mikä sekin jännitti. Lähtisikö Rosie haahuilemaan kentälle tuoksujen perässä? Ei se kauas lähtisi, mutta kun ei kai saisi kumminkaan?? 😀 Rosie yllätti minut sangen iloisesti, se seurasi melkein yhtä hyvin kuin kytkettynä. Tuomari sanoi, että olihan siinä väljyyttä, mutta kuitenkin ihan ok suoritus.
Pisteet 8
Liikkeestä maahamenon Rosie istui. En tiedä sanoinko käskyn liian ponnekkaasti vai en, vai mistä moinen johtui. Rosie osaa liikkeen, mutta ehkä emme ole sitä tarpeeksi harjoitelleet
Pisteet 0
Luoksetulon sössin sitten minä itse. Tuomarikin sanoi, että lähdin liikkeelle SAMAAN AIKAAN kun annoin jättökäskyn, jolloin koira ei tietenkään tiennyt mitä siltä vaaditaan. Sain uusia harjoituksen vuoksi liikkeen ja sehän meni ihan hyvin. Tuomari oli kovin pahoillaan ja opasti minua miten ensi kerralla kannattaa antaa koiralle aikaa enemmän.
Pisteet 0
Liikkeestä seisominen on Rosien vahvin liike paikkamakuun ohella ja siitä vetäistiin täysi 10! Tuomarikin kehui! Olin iloinen, ettei Rosie hiihtänyt perässä, vaan todella pysähtyi niille sijoilleen. Se kun vähän riippuu treenistä.
Pisteet 10
Ja sitten se olikin jo ohi!! Purskahdin nauramaan! Ai näinkö nopeasti ja helposti se menikin! Tuomari kiitteli kun sanoin, että oli meidän ensimmäinen koe ja koira on 8,5vuotias. Hän kehui, että tulihan sieltä kymppejäkin, hienoa! Laskeskeltuani pisteitä en voi kuin todeta, että olisi mennyt aikas mainiosti jos en olisi sössinyt tuota luoksetuloa. Mielettömän hyvä fiilis kyllä jäi! Yleisvaikutelmaan olin itse tosi tyytyväinen testissä: Rosiella pysyi mielenkiinto minuun yllä ja se teki liikkeet innolla. Itselläni riitti maltti ja luoksetuloa lukuunottamatta osasin ottaa tarvittavan hitaasti, panikoimatta tai muuten säätämättä. Hyvä minä 
Sain tästä kyllä melkoisen pureman, kyllä alokasluokka pitää saada haltuun Rosien, Puuman, Ronjan ja Miinankin kanssa, ei se ole kovin vaikea 
Ei muuta kuin treenaamaan!!
Lifedream Lady Freyja
22.9.13 Paimio, tuomarina Tuija Sere
Luoksepäästävyys 10
Paikalla makaaminen 9
Seuraaminen kytkettynä 8,5
Seuraaminen taluttimetta 8
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 0
Luoksetulo 0
Seisominen seuraamisen yhteydessä 10
Estehyppy 7,5
Kokonaisvaikutus 8
yht 129p
ALO3
4.sija (luokassa 5 koiraa)
Tänään lauantaina lähdimme sitten Joannan kanssa kohti Helsigin rymistä, mihin oli ilmoitettu vain 10 koiraa. Yksi niistä oli kohdunpoistosta kiellot saanut Daisy. Paikalla olikin mielenkiintoinen porukka:
NUO.lk
Lifedream Shepherd´s Pie ERI1 – PETO
Sandcastle´s Suits Me ERI2
Honey Melon Blue Challonger ERI3
AVO.lk
Lifedream Up´N Coming EH1 – UUNO
Lubin´s Great Gambler H
Tuomarilla oli todella tiukka linja, eikä uroksille jaettu lainkaan SA:ta. Nartuistakin vain yksi sai SA:n ja oli siten samantien ROP. Kyseessä oli muuten Miinan isoäiti 😉 Onnea Åsa! Paikalla oli myös Miinan isä Saku, joten ihan hauskaa oli turista kehän laidalla koirien omistajien kanssa. Minulla on valmistumassa Youtubessa video pojista kehässä, mutta siinä kestää ehkä kolme tuntia saada se sieltä ulos 😀
Illalla täällä meillä kävi vielä pennunkatsojia ja onneksi Juuso oli imuroinnut ja siivonnut, koska itse en olisi kyllä jaksanut enää koirien hoidon jälkeen mitään. Paha yskä yhä pahenee ja toivon mukaan ensi viikko saadaan viettää hieman maltillisimmissa merkeissä.
Lifedream Colliet 