Heinäkuun lopussa lähdin ystäväni Nooran kanssa melomaan Halikonjoelle. Ilma oli todella kuuma ja takana oli pitkä työpäivä, mutta jälleen kerran tämä joki osasi yllättää. Kerta toisensa jälkeen luonnon monimuotoisuus joella ja sen tunnelma häikäisevät!
Aloitimme retken nostamalla kajakit Vuohensaaren edustalta seuran konteista. Pieni, mutta aktiivinen seuramme lainaa jäsenille kajakkeja sen lisäksi, että tiistaisin on ohjatut melonnat. Meloimme ensin Salonjoen suulle ja siitä Wiurilan lahdelle, missä maisema muistuttaa hieman Afrikkalaisita suoaluetta. 😀 Rannan tuntumassa käyskenteli Wiurilan karjaa ja kymmeniä erilaisia lintulajeja aina kurjista ja muista kahlaajista erilaisiin parvilintuihin. Ilmassa raikaa melkoinen konsertto kun eri lintulajit pistävät parastaan.
Sen jälkeen kun aloitin melonnan, ovat luontoelämykseni nousseet korkeuksiin. Joka kerta kun istun kajakkiin olen nähnyt erilaisia lintuja ja muita eläimiä, joihin en ole ennen törmännyt. Tämäkään reissu ei ollut poikkeus. Näimme sorsia ja haikaroita, mutta reissun paras hetki oli valtavan huuhkaajan bongaaminen rantatörmältä. Yritin ottaa siitä kuvia, mutta valitettavasti videokin jäi lyhyeksi ja epätarkaksi ennen kuin lintu nousi siivilleen ja hävisi kuusikkoon. UPEAAAA!!!
Matka hiljalleen virtaavaa jokea ylös ja takaisin on noin 13km ja suosittelen sitä lämpimästi myös ensimmäiseksi melontakohteeksi. Joen yllä roikkuvat puunoksat muistuttivat Amazonin tunnelmista ja pääsin myös ihastelemaan Joensuun kartanon satapäistä fasaanilaumaa. Joki alittaa myös lukuisia kauniita siltoja alkaen kartanon kiinalaistyylisestä puusillasta aina uuden ja vanhan junaradan alitukseen. Lempparini on kuitenkin tämä vanha puurunkoinen silta.
Takaisin tullessa aurinko oli jo laskemassa. Kiitos taas Nooralle mahtavasta illasta veden äärellä! Lisää kuvia galleriassa!