Mitä! Eihän se ole edes auki talvella?! Hyi miten kylmää ja märkää! Mitä siellä olisi edes nähtävää? En moiti jos nämä olivat ajatuksiasi, sillä niin minäkin tuumin kun ensimmäisen kerran tänä syksynä lähdin Korkeasaareen. Olen yllättynyt tämän jälkeen monta kertaa oikein iloisesti ja joutunut uusimaan omia asenteitani. Korkeasaari on auki Jouluaattoa lukuunottamatta vuoden jokaisena päivänä. Talviaikaan ovet ovat avoinna kello 10-16. Läksin paikan päälle kamerani kanssa sateisena ja tuulisena perjantaina marraskuun alussa ja ajattelin, että olen ihan hullu.
Reitit alueella
Vuonna 1889 perustettu Korkeasaaren eläintarha on yksi maailman vanhimmista. Eläinlajeja Korkeasaaressa on noin 150 ja kasvilajeja yli tuhat. Saaren kokonaispinta-ala on 22 hehtaaria. Lyhyen haastattelun jälkeen lipunostopisteellä sain tietää, että vaikka kesä onkin tarhan sesonkiaikaa, myös talvella vierailijoita käy 200-300 päivässä. Esteettömät reitit ovat leveitä ja hyvin opastettuja ja reittien varrella on lukuisia infotauluja alueen historiasta ja sen nähtävyyksistä. Erilaisia reittejä päivitetään sesongin mukaan, mm. 6-18.11.18 kannattaa tsekata Eläinmaailman isät- niminen reitti, joka esittelee nimensä mukaisesti erilaisia isiä ja niiden taitoja sekä kykyjä isänroolissaan. Saarta kiertäessä ja reittejä yhdistelemällä kävelee helposti-5-6 kilometriäkin jos ei enemmän. Aikaa kannattaa varata 3-4 tuntia. Lipunmyyntipisteeltä saa erikseen pieniä karttoja, joiden avulla saarella kulku on entistä helpompaa.
Ruokailumahdollisuudet
Kunnon retkikohteen tavoin ruokailun voi täällä järjestää omien eväiden muodossa. Eläintarhan alueella on lukuisia piknikpöytiä. Karhulinnan edustalla, Ravintola Pukin vieressä ja Vuohipihan lähistöllä olevat grillit ovat asiakkaiden vapaassa käytössä. Tunnelmallinen kota ja laavu ovat myös mainioita grillauspaikkoja. Grillihiilet tarjoaa Korkeasaari, mutta ota omat sytytysvälineet mukaan. Jos säätä haluaa hetkeksi pakoon, voi eväitä syödä myös sisätiloissa Amazonia-talon aulassa ja Karhulinnan evästilassa, joista löytyy myös mikro. Lisäksi talvi-aikaan alueella on kaksi ravintolaa: ravintola Karhu tarjoaa maukasta lounasruokaa ja mustikkamaan puolella Cafe Bron valmistaa erittäin laadukkaita pizzoja, olen testannut! Myös kasvisruokailijoille löytyy vaihtoehtoja.
Suurinosa eläintarhan eläimistä on nähtävillä myös talvella!
Korkeasaaren suurimpia vetonauloja ovat suuret kissaeläimet ja karhut. Korkeasaaressa on useita eri ilmastoille ja ympäristötyypeille omistettuja eläintaloja, joihin sadetta ja kylmyyttä pääsee hyvin hetkeksi karkuun. Africasia valmistui ja avattiin kesällä 2002. Siellä elää mm. kääpiömangusteja, matelijoita, sammakoita, hyönteisiä, hämähäkkejä ja lintuja Afrikan aavikoilta ja Aasian sademetsistä. Amazoniassa elää Amazonin sademetsästä kotoisin olevia pikkueläimiä. Pikkuapinat kuuluvat Korkeasaaren suojeluprojektiin ja ne ovat lisääntyneet jonkin verran. Sään salliessa linnut ja apinat ovat esillä ulkohäkeissä. Borealia-talo valmistui vuonna 1995. Siellä elää Suomen luonnon lintuja ja pikkunisäkkäitä.
Kolmasosa saaren eläimistä ovat uhanalaisia, joten täällä pääsee tosiaan luontoretkeilyn tunnelmaan ihan uudella tavalla. Talvella poissa näkyviltä ovat
– karhut, jotka nukkuvat talviunta tarhan yläpuolella olevassa sisätilassa
– pesukarhut, jotka torkkuvat talven tarhan takana olevassa sisätilassa, heräävät välillä syömään vähän ja jatkavat torkkuja.
– alppimurmelit, jotka horrostavat tarhaan kaivamissaan tunneleissa
– kanit, jotka ovat talvitarhan sisätiloissa
– kanat, jotka ovat tarhan takana olevassa kanalassa
– emut ja kengurut, jotka ovat näkyvillä tarhan vieressä olevassa sisätilassa
– pikkuvuohet, jotka siirrettiin villisikojen ja karhujen yläpuolella olevaan takatarhaan, jonka yhteydessä on lämmin sisätila. Ulkoilevat nyt villisikojen ja karhujen välissä olevassa tarhassa, kannattaa käydä katsomassa pieniä kilejä jotka harjoittelevat lepakkohyppyjä 
– rantakäärme ja rupikonna, jotka horrostavat Borealian takatiloissa
– riikinkukot, jotka siirtyvät vähitellen talvitilaansa, mutta ovat läpi talven näkyvillä.
Melkeinpä kaikki em. eläimet ulkoilevat vielä nyt marraskuussa, mutta ne saavat valita ovatko sisällä vai ulkona – kuten muutkin eläimet lähes aina. Korkeasaaren lajien valinnassa painotetaan sitä, että talvisin hereillä olevilla suuremmilla eläimillä on mahdollisuus ulkoilla ympäri vuoden. Tästä syystä Korkeasaaressa ei ole norsuja, kirahveja, virtahepoja tai isoja lämpimistä maista kotoisin olevia kädellisiä. Suurimmat talven sisällä olevat eläimet ovat emut ja kengurut, mutta niilläkin on hyvin tilaa sisällä.
Luonnonsuojelu- ja kansainvälinen yhteistyö
Ajattelin aikaisemmin, että ahtaissa tarhaoloissa elävät eläimet kärsivät. Tottahan on, että luonnossa monilla eläimillä voisi olla suuremmat, joskus kymmenkertaiset reviirit. Maailma on kuitenkin muuttunut viimeisen 10-15 vuoden aikana ja sen pyörteissä minäkin. Kun yhä useampi laji luonnosta häviää, on sitä useammalle eläintarha se viimeinen turvapaikka. Planeettamme luonnonvarojen jatkuva ylikulutus ja väestönkasvu pakottavat meidät muuttamaan suhtautumistamme eläimiin. Lihantuotannon ja kulutuksen vähentäminen ja kasvisperäisten ruokien kulutuksen kasvattaminen ovat välttämättömiä koko planeetan tulevaisuuden kannalta sekä vastaus kasvavien kansantautien torjumiseen. Tämä kehityskulku näkyy nykyään ympäri maailmaa Kiinasta Eurooppaan.
Korkeasaari pyrkii muiden eläintarhojen kanssa parantamaan villieläinten hyvinvointia ja turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Niinpä vierailemalla Korkeasaaressa tuet tärkeää luonnonsuojelu- ja kehitystyötä. Korkeasaaren www-sivuilla voi tukeaan lahjoittaa myös suoraan jollekin eläinryhmälle. Eläintarhat, Korkeasaari niiden mukana, ovat viime vuosikymmeninä tulleet yhä selvemmin mukaan luonnonsuojeluun luontotietouden levittäjinä ja osallistumalla uhanalaisten lajien suojeluhankkeisiin. Tämän olen itsekin viime vuosina huomannut ja todennut ilokseni asenteiden muuttuvan.
Eläintarhojen toiminta perustuu kansainväliseen yhteistyöhön. Korkeasaari on mukana Maailman eläintarha- ja akvaariojärjestön (WAZA), Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestön (EAZA), Maailman luonnonsuojeluliiton alaisen Conservation Breeding Specialist Group-järjestön ja Maailman eläintarhaopettajien (IZE) toiminnassa. Korkeasaari osallistuu myös eurooppalaisten eläintarhojen yhteisiin suojeluohjelmiin. Koska eläintarhoilla on käytössä rajallisesti tilaa ja lajien säilyttämiseen tarvitaan usein jopa satoja yksilöitä, eläintarhat muodostavat yhdessä verkoston, jossa uhanalaisten lajien populaatioita pidetään yllä. Suojeluohjelmissa pyritään aluksi siihen, että eläintarhoissa asuvat yksilöt saadaan lisääntymään. Tarhakantojen kasvattamisessa pyritään säilyttämään eläinten perimä ja käyttäytyminen mahdollisimman luonnonmukaisena. Tässä työssä lajiin suojeluun perehtyneillä biologeilla ovat apuna kantakirjat, joiden perusteella suunnitellaan ja valitaan sopivat parit. Niinpä esimerkiksi Korkeasaaressa syntyneet amurintiikerit ovat matkustaneet eri puolille Eurooppaa uusien puolisoidensa luokse.
Tarhakantojen kasvattamisen lisäksi eläintarhat tukevat mahdollisuuksien mukaan myös lajien suojelua alkuperäisillä elinalueilla. Myös tiedotus ja valistus ovat osa samaa luonnonsuojelutyötä. Samalla, kun eläintarhan kävijät saavat tietoa yksittäisistä lajeista ja niitä uhkaavista tekijöistä, tulevat esitellyiksi myös paljon laajemmat ympäristönsuojelukysymykset kuten sademetsien hävittäminen tai monimuotoisuuden säilyttämisen merkitys.
Tämä juttu aloittaa Korkeasaaren ja siellä valokuvaamieni eläinten esittelysarjan. Jatkossa kuvia löytyy paitsi instagramtililtäni, myös blogista avainsanalla eläintiede ja valokuvaus. Haluan kiittää tämän ja tulevien kirjoitusteni johdosta haastattelemaani Korkeasaaren työntekijää Lotta Kivaloa yhteistyöstä.
Lähteitä:
https://www.korkeasaari.fi/suojeluhankkeet/
Lifedream Colliet 