Koiran persoonallisuuden kehittyminen kohdusta vanhuuteen, Tiira 3.3.2019

Suomen Collieyhdistyksen luonnetoimikunta järjesti sunnuntaina 3.3 Katriina Tiiran luennon Hyvinkäällä. Tiira on biologi ja eläinten käyttäytymistutkija, jonka luennoilla olen istunut ennenkin ja tänäänkin paikalle oli saapunut noin nelisenkymmentä kiinnostunutta. Olin silti vähän hämmästynyt kuuntelijoiden vähäisestä määrästä, aihe kun luulisi koskettavan niin meitä kasvattajia, harrastajia kuin rivi koiran omistajiakin. Luento oli erittäin helppokulkuinen ja alusta asti mukaansa tempaava ja muistiinpanoja kertyikin useampi A4nen. Myöhemmin tulossa muistiinpanot myös Tiiran muilta luennoilta kuten: koiran pelot, ääniarkuus ja eroahdistus sekä suden ja koiran erot.

Persoonallisuuden kehittyminen

u-pennutKoirien persoonallisuus ja käyttäytyminen kehittyy vähitellen syntymästä lähtien. Eroja rotujen ja yksilöiden välillä on kuitenkin niin paljon, etteivät esim. perinteiset pentutestit ole luotettavia. Koirien käyttäytymisen kehitys eroaa myös sudesta ja muista luonnonvaraisista eläimistä, sillä jalostuksella on saatu sosiaalisuutta ja halu ihmisen kanssa toimimiseen. Koira ei ole kovin älykäs eläin jos verrataan esimerkiksi suteen tai vaikkapa varikseen, mutta tärkeintä onkin, että se on erittäin hyvin sopeutunut elämään ihmisen kanssa.

Persoonallisuuteen vaikuttaa perimä + ympäristö = persoonallisuus. Koiran kehitysvaiheet voidaan jakaa prenataali-, neonataali-,  transitio-, sosiaalistumis-, juveniili-, aikuis-, ja vanhuusvaiheisiin, joista viisi ensimmäistä sijoittuu koiran elämään kohdusta nuoruuteen. Koiran persoonallisuus kehittyykin eniten nuorena.

Kohdussa: prenataali vaihe (rottakokeita)

Kohtuajan yksilönkehitys ei ole suojassa ympäristön vaikutukselta! Emon kokema negatiivinen stressi on tutkittu aiheuttavan jälkeläisissä pelokkuutta, stressiherkkyyttä, oppimisvaikeuksia. Tässä nähdään selkeä sukupuoliero: uroksilla on oppimisvaikeuksia ja vaikeuksia keskittymiskyvyssä kun taas nartut ovat pelokkaita. Myös emolle, jopa kuukausi ennen raskautta, annetut antibiootit vaikuttavat emon suolistobakteereihin. Ihmisillä tiedetään antibiooteilla olevan yhteys mielialahäiriöihin jne. Rotilla havaittiin jälkeläisissä pelokkuutta ja stressiherkkyyttä.

Kohdussa

  • aistit, haju, maku – oppimista jo kohdussa, assosiatiivista oppimista
  • emolle syötettiin tiineyden aikana  anista, pentujen annettiin valita kolmesta hajusta ja ne valitsivat todennäköisemmin sen. Kenties tämä johtuu siitä, että emon syömä ravinto on taannut sen pysyvän hengissä -> turvallista syödä myös pennuille

Neonataalivaihe (syntymä -12pv)

fb_img_1545317958447
Lifedream O-pentue, born 2014

Pennut ovat sokeita, eivätkä kuule, mutta pystyvät haistamaan, ryömimään, jopa kävelemään. Rotujen väliset erot esim. labbis – husky <- tutkittuja rotuja, mutta on paljon rotuja, joiden kehitystä ei ole tutkittu, joten kukaan ei tiedä niiden kehityksestä. Pennun hermosto ei ole valmis syntyessään – iso ympäristötekijä on emon hoito ja esimerkiksi nuoleminen. Vasta 2010 lähtien on tutkittu emon hoidon merkitystä koiranpennulle, vaikka muilla eläimillä sitä on tutkittu jo kauan.

– > Huonon emon hoidon jälkiseurauksia: pelokkuus, ahdistus, puutteet sosiaalisessa käyttäytymisessä, yhtäkkinen aggressio, alentuneet kognitiiviset kyvyt, muuttunut stressivaste. Ihmisillä havaittu esimerkiksi Romanian lastenkodissa, että alle neljä vuotiaana koettu hoivan puute aiheuttaa pysyviä kehityshäiriöitä lapselle. Koirilla hoivakausi on lyhyempi, joten se on vielä radikaalimpi. IMG_2206Rottakokeissa havaittiin periytyväksi geenimuutokset stressin säätelyssä -> jopa kolmannessa polvessa!!! Geenien säätelyyn (volyymi) vaikuttaa ympäristö. Emon hoitokykyyn vaikuttaa perimä ja se miten se on itse saanut hoivaa. Ei tiedetä pystyykö ihminen korvaamaan emon tilanteissa, joissa emo ei hoida pentuja. Myös uros periyttää geenejään!! Hyvällä hoidolla voidaan katkaista huonosta hoidosta johtunut kierre, mutta milloin – se on yksilöllistä.

  • Emon hoito vaikuttaa arkuuteen (Tiira & Lohi 2016)
  • Emon hoito vaikuttaa hännän jahtaamiseen (Tiira & Lohi 2016)
  • Ruotsin puolustusvoimissa tutkittiin siellä elävien kantanarttujen hoidon vaikutusta pentuihin. Emojen hoivakäyttäytymisessä havaittiin vain pieniä eroja kun niitä videoitiin 3 vkoa pentujen kanssa. Silti voitiin todeta, että huono emon hoito -> 18kk iässä pennut vähemmän sosiaalisia ihmisiä kohtaan, vähemmän sinnikkyyttä ja huonompi taisteluhalu puolustusvoimien soveltuvuustesteissä. Huono hoiva vaikutti pennun käytökseen, vaikka geneettisesti olisi rohkeista linjoista.

Luontaisesti emo vähentää pentujen kanssa vietettyä aikaa. Otanta oli pieni, mutta 2vkon iässä emot viettivät 90% ajastaan pentujensa kanssa – 3vko 70% – vaihtelua 4 vkon iässä, toiset 70%, toiset 40%. 7 vkon iässä emo vietti pentujen kanssa enää 10-30% ajastaan.

Jos emo yrittää tappaa pentunsa – radikaali ele! Ehdottomasti ei uudelleen käytetä jalostukseen! Kuonokoppa päässä – ei pysty nuolemaan pentujaan. Tällainen käytös EI OLE NORMAALIA, EIKÄ RODUNOMAISTA! Tässä olisi jollekin sopiva gradun aihe selvittää, kuinka paljon tätä tapahtuu. Roduissa on paljon eroja.

Yhteenvetona neonataalivaiheessa (syntymästä -12pv):

  • epigenetiikka: emonhoidon vaikutus näkyy jopa kolmanessa sukupolvessa
  • 900 geeniä, muuttaa jopa genomia osassa aivoja
  • ihmisen säännöllinen käsittely alusta alkaen (Gazzano 2008) -> Bio sensor- ohjelma sosiaalistamisen apuna: pieni stressi nostaa pennun stressinsietokykyä, tutkitusti lisäsi sosiaalisuutta ja kykyä hallita stressiä

Pentu herää (transitio vaihe 13-21pv)

  • silmät avautuvat
  • kuulo
  • roduissa suuria eroja esim coceri – kettuterrieri
  • operantti ehdollistuminen
  • leikki, kommmunikointi

lyyliuimassaMiklosi, 2015: tutkittiin eri rotujen ja myös suden kehittymistä. Kaikilla roduilla ei ole pelkoreaktiot edes kehittyneet 5 vkon iässä, jos pentutestejä tehdään tuolloin – eivät ole luotettavia kertomaan koiran luonteesta. Pelkoreaktiot eivät liity kokoon, mutta kenties sosiaalisuuteen. Cavalier + labbis rotuja, joilla hidas kehitys kun taas yorkshirenterrieri ja saksanpaimenkoira rotuja, joilla pelkoreaktioiden kehittyminen nopeaa.

Sosiaalistumisvaihe (22-84pv)

  • sosiaalistumisen vaikutus luovutusiän jälkeen, vaikutus persoonallisuuden kehittymiseen (Tiira & Lohi, 2016) VAIKUTUS EMON HOIDON LISÄKSI SUURIN!
  • kognitio: pennut katsovat videoita 3-5vkon iässä ja tunnistavat objekteja (Plumjimakers 2010). Huoneessa erilaisia esineitä, tutustuvat kauemmin täysin vieraisiin esineisiin, jopa videoilla esiintyvät oli tuttuja!

IMG_3961 (1280x853)Pennut pystyvät siis havainnoimaan kaikenlaista! Pentuhuoneeseen kannattaakin laittaa kaikenlaista mahdollista: pennut imevät paljon kokemuksia itseensä.

  • sosiaalinen referenssi – muiden esimerkki vaikuttaa (Fugazca 2018). Pennut tottuvat katsomaan esimerkkiä sisaruksista ja emosta. Uudessa kodissa se katsoo neuvoa omistajalta. Niinpä ensimmäisen koiran ottajan epävarmuus imeytyy myös pentuun. Kokeneemman ihmisen pennulla on turvallisempi olo!! Näytä siis rohkeasti esimerkkiä koirallesi, älä aina odota sen suorituvan kaikesta itse tai odota sen reaktiota (sheippaus vieraisiin asioihin). Sosiaalinen oppiminen on tärkeä taito!! Pentu vähän rodusta riippuen oppii seuraamaan myös osoitusta (osoituskokeet) 6-9vkon iässä.
  • Pentu muodostaa suhteen omistajaansa ensimmäisen 4kk mennessä (Miklosi 2017), mutta voi muodostua myös myöhemmin
  • Kasvattajan virikkeellisyys – vaikutus näkyy ainakin ensimmäisenä vuotena (ahdistuneisuus, eroahdistus, kosketusherkkyys), Vaterlaws – Whiteside & Hartmann 2017
  • Emo pentujen kanssa koko 8 viikkoa!

kansi

Kosketus stimulus: kosketusta erilaisilla materiaaleilla, hellästi, puristaen, liikkuminen erilaisilla materiaaleilla

Kuulo ärsyke: muovi, paperi, avaimet, puhelin ja taputus

Näkö ärsyke: TV, pyöriviä tavaroita, ripustettuja, sateenvarjo, peili

Interaktio ihmisen kanssa: kuljetetaan sylissä, koskettelu, leikki, pidetään kiinni, hattu ja aurinkolasit

Interaktio ympäristön kanssa: kuljetetaan sylissä, erilaiset pinnat, esteet, ovet, kuljetaan pyyhkeiden alta jne

IMG_0336Luovutusikä?? Vanha Scot & Fuller tutkimus 8vko, onko edelleen validi? N. 4000 koiraa osallistui kyselytutkimukseen, jossa todettiin ongelmakäyttäytymistä enemmän koirilla, joilla luovutusikä oli ollut 12-16vko (väistää ihmisiä). 6-7vkon iässä luovutetuilla ilmeni eniten murinaa ihmisiä kohtaan. Sosiaalistumisaika menee umpeen, jolloin luovutus olisi hyvä olla 8 vkon iässä. Toki pennut voivat olla kasvattajalla pidempäänkin, mutta tuolloin on kasvattajalla iso työ sosiaalistaa pentuja yksitellen kaikenlaiseen mahdolliseen, kun taas uusi omistaja tekee tämän yleensä huomattavasti motivoituneempana.

  • Sosiaalistumisvaihe ja rokotukset: kannattaa sosiaalistaa alusta lähtien uudessa kodissa!! Uudet koirat jne. Ainoana koirana kyky käyttäytyä koirien kanssa katkeaa -> pelokkuus ja epävarmuus lisääntyy. Tutut ja rokotetut koirat – kehitys jatkuu eikä katkea. Ei suositella koirapuistoja.
  • sosiaaliset suhteet 3vko eteenpäin
  • aggressiivista käytöstä pentueessa, eniten 7-9vkon iässä: hierarkian muodostuminen. 11 vkon mennessä muodostunut hierarkia (Scott & Fuller 1965)
  • pentu katsoo mallia (Fugazca 2018)
  • pennun persoonallisuus, mitä voidaan nähdä: nkyy eroja mittaustilanteissa, mutta ei voida ennustaa että 8vkon ikässä nähtävät erot heijastuisivat aikuisuuteen.

Juveniilivaihe ja puberteetti (12vko-1-2v)

  • Sosiaalisen kanssakäymisen opettelu
  • kokemukset!! Mikäli koiralla ei ole paljon kokemusta muista koirista 5vko-5kk iässä -> saattaa lisätä aggressiivisuutta käytöksessä
  • sukukypsyys

6kk iässä pelokkuus, aggressio, aktiivisuus (Reimer 2006) testeissä korreloivat aikuisuudelle.

  • kokemukset nuoruusiässä, tutkittu todella vähän! Esim koirien ”mörköikä”
  • virikkeellinen ympäristö vaikuttaa stressinsietokykyyn positiivisesti
  • roduissa paljon eroja siinä, miten paljon aggressiota on ja miten se kehittyy
  • pelästyminen, ikävä negatiivinen kokemus alle 1v. suuri vaikutus pelokkuuteen. Täytyy muistaa, että arka koira pelkää helpommin, myös usein useampia asioita.
  • tyypillistä on pimeän pelko jne (mörkövaihe) menee yleensä ohi

Aikuisuus (1-2v-7-9v)

  • koiran persoonallisuus kohtuullisen pysyvä 1 vuodesta lähtien
  • vähän suuria muutoksia käyttäytymisessä
  • koiran oma lisääntyminen
  • ongelmakoirakäytös kehittyy ja ilmenee yleensä
  • vartiointi kehittyy, reviiripuolustus, uros – uros aggressio. Roduissa suuria eroja urosten käytöksessä toisiaan kohtaan
  • eroahdistus yleinen 1,5v iässä
  • ääniherkkyys n.2v

fb_img_1547329034503Näyttää siltä, että aggressivisuus vähenee ja pelokkuus vähenee iän myötä lukuunottamatta ääniherkkyyttä, joka yleensä pahenee. Koira sopeutuu selviämään ja kenties myös ihminen tottuu koiran käytökseen.

Vanhuus

  • vanhojen koirien määrä on kasvussa ja tarjoaa uuden aiheen tutkijoille. Tehdään paljon leikkauksia, ennaltaehkäiseviäkin toimenpiteitä vielä pitkälle yli 10 vuotiailla
  • sijoittuu yleensä rodusta riippuen 7v ikään, esim irlanninsusikoira jo 7 vuotiaana
  • jo 8 vuotiaana löydetty laboratorio-olosuhteissa muutoksia, mutta omistajat näkevät myöhemmin
  • näkö ja kuulo heikkenee, oppiminen heikkenee, paljon vaihtelua yksilöissä myös rodun sisällä
  • 8-vuotiaana vain 2,5% omistajista näkee koirassaan vanhuuden oireita, mutta  10-12 vuotiaana jo 25%
  • havaittu selkeää muistin heikkenemistä jo 6 vuotiailla
  • aivojen joustavuus hankaloituu (esim. käänteinen oppiminen)
  • yli 8 vuotiaat tarvitsevat enemmän toistoja
  • kontaktissa vähemmän ihmisten ja muiden koirien kanssa
  • stressinsietokyky heikkenee
  • aktiivisuus vähenee, unen määrä lisääntyy ja se on syvempää (koira ei helposti hätkähtele hereille)
  • kuulo heikkenee -> ääniarkuus ”Poistuu”
  • aggressio toisia koiria kohtaan vähenee (tuntee voimansa, arvioi tilanteet toisin)
  • ongelmanratkaisukyky heikkenee, kysyy enemmän neuvoa ihmiseltä

Terveys ja vanhuus

img_6237 (1280x853)
Lifedream Lady Freyja ”Rosie”

Unkarissa on meneillään sekarotuisten ja rotukoirien eroista. Koiran elämässä kokemat traumaattiset kokemukset vaikuttavat vanhuuteen. Canine Cognitive Dysfunction eli koirien oma alzheimer on etenevä, neurogeneratiivisia muutoksia aiheuttava tauti. Koira on sekava, jää ”jumiin”, sisäsiisteys häviää eikä välttämättä tunne enää tuttuja ihmisiä. Hoitona lääkitys ja ruokavalio (vitamiinit A ja E, omega 3 rasvahapot, sekä runsas aktiivinen liikunta.

Liikunta, sosiaalisuus ja koulutus ovat suojaavia tekijöitä vanhuuteen.

Vinkki! Tiiralta on tulossa syksyllä kirja koirien käyttäytymisestä!

Jos kiinnostuit aiheesta, lue lisää selailemalla eläintieteeseen ja koirien käyttäytymiseen liittyviä juttujani ylävalikosta!

Published by

Hanna

Elämästä unelman reunalla kirjoittelee vihreällä ja positiivisella mielellä käyvä eukko. Valokuvauksen ja lemmikkien lisäksi harrastan pitkänmatkan kävelyä, kiipeilyä, melontaa, sukellusta, maastoratsastusta ja retkeilyä. Tavoitteena mm. Mont Blanc (4810m). Arjen seikkailuja, maailman ihmeitä ja luonnossa samoamista. Niistä on pienen tytön unelmat tehty!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s